5.4 Kalevan alakerrassa Antero Jyränki sanoo kesästä 1941: " Suomi oli valmistautunut hyökkäykseen heinäkuun alussa... ".
Mannerheimin muistelmat,osa II, ss.311 - 312 kertoo: " Meillä oli vain yksi sotasuunnitelma,ja se oli tiukasti defensiivinen. Joukkojen keskitys perustui sen mukaisesti kokonaan puolustustehtäviin.
Väite,että Suomi olisi valmistellut offensiivista sodankäyntiä,ei pidä paikkaansa.
Se tosiasia,että ensimmäinen hyökkäysyrityksemme Laatokan pohjoispuolella jouduttiin aloittamaan vasta kolme viikkoa sodan puhkeamisen jälkeen ja seuraava hyökkäys,joka vei Viipurin ja Karjalan kannaksen vapauttamiseen,vielä kolme viikkoa myöhemmin,johtui siitä,että joukot oli uudelleen ryhmitettävä offensiivia varten. "
Yllä olevan tapahtuessa vasemmistolaiseksi julistautuva Antero Jyränki oli 8-vuotias pojankloppi, marsalkka Mannerheim puolestaan yli 70-vuotias Suomen sotilaiden ylipäällikkö.
Kumpikohan se mahtaa kertoa tämän(-kin) historiallisen yksityiskohdan todemmalla tavalla ja oikein ?
Lukija voinee sen harkita - suomalainen.
Mannerheimin muistelmat,osa II, ss.311 - 312 kertoo: " Meillä oli vain yksi sotasuunnitelma,ja se oli tiukasti defensiivinen. Joukkojen keskitys perustui sen mukaisesti kokonaan puolustustehtäviin.
Väite,että Suomi olisi valmistellut offensiivista sodankäyntiä,ei pidä paikkaansa.
Se tosiasia,että ensimmäinen hyökkäysyrityksemme Laatokan pohjoispuolella jouduttiin aloittamaan vasta kolme viikkoa sodan puhkeamisen jälkeen ja seuraava hyökkäys,joka vei Viipurin ja Karjalan kannaksen vapauttamiseen,vielä kolme viikkoa myöhemmin,johtui siitä,että joukot oli uudelleen ryhmitettävä offensiivia varten. "
Yllä olevan tapahtuessa vasemmistolaiseksi julistautuva Antero Jyränki oli 8-vuotias pojankloppi, marsalkka Mannerheim puolestaan yli 70-vuotias Suomen sotilaiden ylipäällikkö.
Kumpikohan se mahtaa kertoa tämän(-kin) historiallisen yksityiskohdan todemmalla tavalla ja oikein ?
Lukija voinee sen harkita - suomalainen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
hyökkäystä ei aloitettu heti oli venäläisten joukkojen sijainti Virossa, joka uhkasi sivustaamme. Kun tämä uhka oli poistettu saksalaisten toimesta, so. saksalaiset valtasivat Viron, hyökkäys voitiin aloittaa.
Venäläiset joukot oli keskitetty,ja keskittyneet torjumaan etelästä vyöryviä saksalaisjoukkoja. Kaaoksessa olleet venäläiset n.120 000 miehen joukot eivät muodostaneet Virosta käsin mitään uhkaa Suomenlahden yli.
Jyränkikö sinäkin ?
mutta näin ajatteli Mannerheim (muistelmiensa mukaan).
Neuvostoliiton ilmahyökkäysten jälkeisenä päivänä päämaja päättää päähyökkäyksen suunnasta. Hyökkäys Karjalan kannaksella aloitetaan, kun saksalaiset ylittävät Väinä-joen (10.7.).
Tulkinta suomalaisten hyökkäysryhmityksestä ennen Neuvostoliiton hyökkäystä voi olla väärä, sillä mitään tietoa hyökkäyksestä armeijalla ei voinut olla ennen sotilasjohdon päätöstä. Yleinen liikekannallepano kesäkuun 17. päivä kuitenkin tiesi sotaa, hyökkäyssotaako? Lupasihan Göring talvisodan lopussa Suomelle menetetyt alueet takaisin tulevassa sodassa.
Mannerheimin muistelmat ovat yhtenevät Sotahistorian laitoksen kanssa.
Sieltä näkee myöskin suomalaisten joukkojen defenssiivinen,puolustuksellinen, ryhmitys vielä heinäkuun alkuun v.1941.
jos olisin ollut "puolustusryhmityksessä" Karjalan kannaksella tuona kesänä, olisin odottanut innolla hetkeä, jolloin olisin saanut kastella jalkani Raja-joessa.
Kannas oli v.1941 Neuvostoliiton miehittämä( -kuten nykyäänkin,Venäjän ),joten puolustuksellista sotilaallista ryhmitystä ei siellä suomalaisilla voinut olla.
SALPA linja jo kertoo defensiivisestä ryhmittymisestä. Se rakennettiin nimenomaan hyökkääviä venäläisjoukkoja vastaan esteeksi pääsyä Suomen sisäosiin.
menetimme kannaksen talvisodan häpeärauhassa... sitä suuremmalla syyllä oli lähdettävä hyökkäämään ja vapauttamaan Karjala ja Viena - vasta sitten miekka tuppeen.
Puheet ja totuus. Terijoen Hallitus O.W Kuusisen johdolla oli tulossa vapauttamaan Suomen sorrettuja työläisiä ja talonpoikia. Veljellistä apua he saivat suurelta Puna-armeijalata.
Veljellinen apu ei kuitenkaan kelvannut nirsoille työläisillemme ja talonpojillemme,vaan nämä sorretut typerykset ampuivatkin vapauttajiaan yli 200 000 !
Maailmassa ei ole oikeudenmukaisuutta :) !
ne toisetkin 200 000, jos olisi vain jaettu se toinenkin luoti. Jatkosodassa ei enää tehty Cajanderin virhettä, vaan nyt meillä oli apuna suuri ja mahtava Saksa!
Taisi muuten olla jopa 3 patruunaa/sotilas :).
Talvisodan jälkeen maamme oli ajettu paitsioon,lähinnä sotilaalliseen.
Jouduimme ottamaan apua Saksalta,vaikka Saksa ja Neuvostoliitto olivat jo v.1939 Molotov-Trippentrop sopimuksella jakaneet Baltia,Puolan sekä Suomen omiksi etupiireikseen. Me kuuluimme sopimuksessa Neuvostoliiton etupiiriin.
Valitsimme,toki pakon edessa, pienemmän pahan ,siis Saksan säilyäksemme itsenäisinä ja hengissä kansana ja kansakuntana,ja onnistuimme siinä.
Voisi paremmin vertailla kun kerrot mitä Jyränki kertoo, etkä hyppää suoraan Mannerheimiin.