Millainen on maailmankaikkeuden muoto?

Anonyymi

Emme voi havaita kaikkeuden geometristä muotoa, joten siis filosofioidaan siitä vähän.

Henri Poincaré päätteli vuonna 1900, että missä tahansa ulottuvuudessa yksinkertaisin kappale on aina tasainen pallo ilman koloja. Yksiulotteisessa se on piste, kaksiulotteisessa ympyrä, kolmiulotteisessa pallo.

Venäläinen matematiikkanero Grigori Perelman todisti että asia tosiaan on näin.

Näin ollen, jos hyväksymme Occamin partaveitsiperiaatteen, että paras selitys on mahdollisimman yksinkertainen ja pallo on tosiaan matemaattisesti yksinkertaisin selitys avaruuden eli kaikkeuden geometriselle muodolle, niin täten maailmankaikkeus on geometrisesti pallo, eikä mitään muuta.

Pallolla ei ole alkua eikä loppua, kuten tiedämme. Maailmankaikkeus ei ole voinut syntyä, koska sillä ei ole alkua (eikä myöskään loppua).

Ja sitä paitsi se pyörii sittenkin! Kenties.

Mikä siis olisi kaikkeuden geometrinen muoto?

35

204

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Pallo, laakea tai satula. Alkoi alkuräjähdyksessä...

    • Anonyymi

      Ei ole pallo, koska se olisi epätodennäköinen. Mitä tahansa muuta: kyllä.

      • Anonyymi

        Totta, on hyvin epätodennäköistä, että maapallo on pallo, tai että aurinko tai planeetat ovat palloja. Äärimmäisen epätodennäköistä, sanoisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta, on hyvin epätodennäköistä, että maapallo on pallo, tai että aurinko tai planeetat ovat palloja. Äärimmäisen epätodennäköistä, sanoisin.

        Newsflash: "Maapallo" on geoidi, ei pallo. Se on navoiltaan litistinyt. Sama koskee kaikkia tähtiäkin, jotka pyörivät. Aurinko ei ole pallo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Newsflash: "Maapallo" on geoidi, ei pallo. Se on navoiltaan litistinyt. Sama koskee kaikkia tähtiäkin, jotka pyörivät. Aurinko ei ole pallo.

        Samaa mieltä, on tapahtunut historiallinen vääryys kun Maa-geoidia kutsutaan maapalloksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Newsflash: "Maapallo" on geoidi, ei pallo. Se on navoiltaan litistinyt. Sama koskee kaikkia tähtiäkin, jotka pyörivät. Aurinko ei ole pallo.

        Geoidi on kappale, jonka pinta on jokaisessa pisteessä kohtisuorassa painovoimaa vastaan. Jos siis olet koskaan huomannut, että kotiplaneetallasi on esimerkiksi raskaampaa pyöräillä ylämäkeen kuin tasamaalla, et asu geoidilla.

        Täydellinen pallo Maa ei tietenkään ole, mutta esimerkiksi upouusi biljardipallo on muodoltaan kauempana pallosta kuin Maa.


    • Anonyymi

      Avaruuden geometria ei kuuu mitenkään siihen, onko universumilla ollut alku.

      • Anonyymi

        Pallolla ei ole alkua. Matemaattinen tosiasia. Jos universiumi on pallo, sillä ei ole alkua (eikä loppua).


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pallolla ei ole alkua. Matemaattinen tosiasia. Jos universiumi on pallo, sillä ei ole alkua (eikä loppua).

        Ainakin ympyrä on voinut saada alkunsa siten, että jana on taivitettu ympyräksi.


    • Anonyymi

      Universumi on mittaustarkkuudella laakea.

      • Anonyymi

        Nyt unohdit kvanttifluktuaation ja Planckin vakion ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen.


    • Anonyymi

      Universumi ei tunne filosofiaa eikä filosofia universumia. Muutoin erinomainen aloitus.

    • Anonyymi

      Niin kauan kuin mahdollinen alku on mysteeri, ja jos sitä seurannut mahdollinen nopea kasvaminen on totta, ja alun prosessit ovat tietämyksemme ulkopuolella, kokonaisuuden muodosta on vaikea sanoa tarkkaanottaen paljoakaan.

      Näemme omien horisonttiemme reunat. Voimme käyttää järkeilymme voimaa.

      Täten, voimme rohkeasti loogisesti olettaa, muodostaa hypoteesin, että kasvu on ollut samanlaista ja tasaista kaikkiin suuntiin, koska siltä näyttää ja ei ole perusteltua aihetta epäillä toisin.

      Ja siksi Occam Razor => muoto todennäköisesti pallo.

      Vahvistettu lisätieto jostain muusta koskien alkua voi heittää koko asian päälaelleen.

      Hypoteesiin kuuluu keinot, joilla koko homman voi kaataa. Koska kyseessä oli esimerkki, en nyt mitään keinokirjastoa ala laatimaan, mutta se voisi tässä esimerkissä olla vaikkapa jotain sellaista, että jos mittauksin havaitaan vaikkapa merkittäviä eroja koskien isotrooppisuutta, se kaataa tämän hypoteesin näillä esitetyillä järkeilyillä.

      • Anonyymi

        "Täten, voimme rohkeasti loogisesti olettaa, muodostaa hypoteesin, että kasvu on ollut samanlaista ja tasaista kaikkiin suuntiin"

        Väärin, koska universumin laajentumisella ei ole mitään "suuntia". Laajentuminen on universumin ominaisuus. Se ei ole materian sinkoutumista keskipisteestä jonnekin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Täten, voimme rohkeasti loogisesti olettaa, muodostaa hypoteesin, että kasvu on ollut samanlaista ja tasaista kaikkiin suuntiin"

        Väärin, koska universumin laajentumisella ei ole mitään "suuntia". Laajentuminen on universumin ominaisuus. Se ei ole materian sinkoutumista keskipisteestä jonnekin.

        Ajattelepa asia tältäkin kantilta :
        Laajeneminen on ulospäin suuntautumista ja pallon muotoinen laajeneminen on luonnollisin tapa laajeta. Muut laajentumismuodot kaipaavat sisäistä tai ulkoista suuntaavaa pakotetta toteutuakseen eikä sellaista ole nähtävissä tässä kaikkeuden laajentumisilmiössä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajattelepa asia tältäkin kantilta :
        Laajeneminen on ulospäin suuntautumista ja pallon muotoinen laajeneminen on luonnollisin tapa laajeta. Muut laajentumismuodot kaipaavat sisäistä tai ulkoista suuntaavaa pakotetta toteutuakseen eikä sellaista ole nähtävissä tässä kaikkeuden laajentumisilmiössä.

        Lapsille tuollainen tarina voi olla kaunis kertoa, mutta tieteessä me arvioimme universumin laajenemista Eisteinin suhteellisuusteorian pohjalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lapsille tuollainen tarina voi olla kaunis kertoa, mutta tieteessä me arvioimme universumin laajenemista Eisteinin suhteellisuusteorian pohjalta.

        Sinäpä sen oivalsit:

        Edesmenneen fyysikko A. Einsteinin suhteellissuudenpuuteteoria on arvioinnin avain tässäkin tapauksessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Täten, voimme rohkeasti loogisesti olettaa, muodostaa hypoteesin, että kasvu on ollut samanlaista ja tasaista kaikkiin suuntiin"

        Väärin, koska universumin laajentumisella ei ole mitään "suuntia". Laajentuminen on universumin ominaisuus. Se ei ole materian sinkoutumista keskipisteestä jonnekin.

        Tarkoitit varmaan, että mitään fiksttua keskipistettä ei ole määritelty tai suuntaa, mutta se ei tarkoita niiden poissaoloa, niitä ei vaan ole määritelty. Silti on oikein sanoa kaikkiin suuntiin, koska se tarkoittaa kunkin hetken ulottuvuuksien kaikkia suuntia vaikka niitä erikseen ei olekaan määritelty. Sinkoutumiseen, sen toit itse pöytään, ehkä siihen viittasin alun tekstillä koskien mahdollista inflaatiota, joka on tapahtunut sen ajankohdan universumin olemassaolleissa ulottuvuuksissa. Niiden lukumäärää ei ole määritelty olenkaan tai mahdollisia muutoksia niiden määrässä ei ole käsitelty myöskään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitit varmaan, että mitään fiksttua keskipistettä ei ole määritelty tai suuntaa, mutta se ei tarkoita niiden poissaoloa, niitä ei vaan ole määritelty. Silti on oikein sanoa kaikkiin suuntiin, koska se tarkoittaa kunkin hetken ulottuvuuksien kaikkia suuntia vaikka niitä erikseen ei olekaan määritelty. Sinkoutumiseen, sen toit itse pöytään, ehkä siihen viittasin alun tekstillä koskien mahdollista inflaatiota, joka on tapahtunut sen ajankohdan universumin olemassaolleissa ulottuvuuksissa. Niiden lukumäärää ei ole määritelty olenkaan tai mahdollisia muutoksia niiden määrässä ei ole käsitelty myöskään.

        En tarkoittanut. Olipa keskipistettä univerumilla tai ei ollut, sillä ei ole mitään tekemistä universumin laajenemisen kanssa. Universumi laajenee kaikkialla.


    • Anonyymi

      Maailmankaikkeus on donitsin muotoinen.

    • Anonyymi

      Ihmisen "tyyppivika" on yrittää ymmärtää mysteerejä itsensä keksimillä selityksillä. Mitä enemmän selitykselle kyetään luomaan perusteluita, mitä enemmän se saa aikaan tyydytystä, ja kannattajia, sitä "todempana" se koetaan. Sinänsä mielenkiintoinen aihe, 'ihminen', joka osaa keksiä vaikka mitä ideoita, laitteita jne., mutta ei kykene ymmärtämään ajatusmaailmansa muotoutumista sen juurisyiden ja perusrakenteiden, sekä toiminnan näkökulmasta. Ihminen on käytännössä melko pinnallinen selittelijä ja hyväksynnän etsijä.

      Mikä on 'ulottuvuus'? Paitsi matematiikkaa, se on myös kokemus tilasta, jossa on jotain... ainetta, tapahtumia... -> aineen ja tapahtumien havainnointi johdattaa kysymykseen 'missä'. 'Missä' muotoutuu "havaittavaksi" aineettomana/näkymättömänä... Se nimetään ja selitetään: tila, avaruus, ulottuvuus. Tilan konkretisoituminen käsitteeksi saa rinnalleen uusia kysymyksiä... 'missä', 'miten', 'millainen' ja tietenkin 'milloin'. Kysymykset luovat tarvetta etsiä vastauksia. Vastauksia saadaan luomalla niitä itse. Ts. ihminen luo sekä kysymykset että vastaa itselleen -> muodostuu ajatusmaailman kolmijako: mahdollinen/tosi/epätosi. Todellisuuskuva siis rakentuu ihmisen itsensä luomien ajatusten ja ideoiden, sekä vertailujen ja päätelmien mukaiseksi. Tämä voidaan nähdä myös kysymyksenä 'mitä ja mikä on totuus?' 'Totuus' on subjektiivinen kokemus, joka muotoutuu objektiiviseksi kollektiivisin keinoin... mitä tydyttävämpiä perusteluita, mitä useampi kannattaa, sitä "todempi" kokemus.

      Mitä siis "todellisuus" on? Se on sitä millaiseksi sen selitämme itsellemme, jota vahvistamme mahdollisuuksilla ja epätosilla asioilla, ja kollektiivisesti joukkovoimalla.

      Tosi/epätosi -ajattelu ja kilpailu -> tilan olemus ja muoto... onko sillä geometrinen muoto? Laajeneeko se? Onko sillä ulkopuolta? Onko tämä sisäpuoli? Kuka päättää ja millä perusteilla vastausten "oikeellisuuden"?

      Ihminen on kaiken "todellisuuden" lähtökohta. Jos emme huomioi todellisuuden muotoilussa ihmistä, elämme jatkuvasti itsemme luomassa pinnallisessa "epätodellisuudessa", jonka epätodellisuuden kiistämme "faktoilla", jotka niin ikään olemme itse sellaiseksi luoneet... josta päästään kilpailuun "fakta vs fakta". Mihin siis päädymme? Siihen, että "todellisuuskuva" on kilpailua itsensä ja kollektiivien kesken.

      Universumin muoto... miksi sillä olisi mitään muotoa? Siksi, että mielemme luo väkisin tilan/ulottuvuuden joksikin joka ON, jolla on jokin konkreettinen ilmaisutapa. Aivan kuten 0 ja sekä {} = olemattoman konkretisointia havainnolliseen muotoon. Tämä johtaa ristiriitoihin... mihin se päättyy? Se ei voi jatkua loputtomiin! Mihin se rajoittuu? Olemattomuus ei voi olla "rajana", koska olematonta ei ole! Universumi laajenee! Se on! Mitä jos ulottuvuus/ulotteisuus "on" _? "Ei olemassa" -> on vain jotain, mitä kutsumme aineeksi, josta osan koemme havaintojen kautta ja osaa emme havaitse, joka luo harhan "tilasta". Mutta... emme ole oikein hyväksyttävällä linjalla, jos yritämme kumota arvostettujen ja kunnioitettujen tiedehenkilöiden esiintuomaa "todellisuutta".

      • Anonyymi

        Hyvää pohdintaa :)

        Mutta mihin sinä päädyit? "Tila" on harha. No, voi voi.

        Universumilla on ulottuvuuksia ja sillä on muoto. Vastauksia ei sitten tosin oikein voi olla, koska universumin muoto ilmenee lopulta havaittavan universumin ulkopuolella. Jotain voidaan arvella sen havaittavan universumin ominaisuuksista.


      • Anonyymi

        Oikein hyvää pohdintaa.

        Alkuperäisen kysymyksen pohdiskelun jatkamiseksi onkin hyödyllistä hyväksyä kuvaamasi objektiivisen, ihmismielestä riippumattoman, todellisuuden ymmärtämisen mahdottomuus. Alkuperäinen kysymys voidaankin ymmärtää muodossa: "Millaisena maailmankaikkeuden muotoa tulisi pitää?". Voidaan myös puhua maailmankaikkeuden muodon mallintamisesta. Tämän tyyppinen muotoilu tunnustaa sen, että emme voi saavuttaa absoluuttista totuutta maailmankaikkeuden muodosta, mutta vähintäänkin uteliaisuuden tyydytykseksi siitä voidaan käydä keskustelua. Tämän tyyppisiin kysymyksiin voidaan suhtautua myös siinä mielessä pragmaattisesti, että perustellaan kaikin mahdollisin keinoin, havaintoihin nojaten ja järkeen vedoten, minkälainen malli on hyödyllinen. Hyödyllisyyden arvioiminen on sitten oma juttunsa.


    • Anonyymi

      Yksiulotteinen pallo ei ole piste vaan jana.

      • Anonyymi

        Jana on geometriassa kahden erillisen pisteen suorasta erottama osa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jana on geometriassa kahden erillisen pisteen suorasta erottama osa.

        Niin? Ja yksiulotteisessa avaruudessa (esimerkiksi reaalilukusuoralla) jana on myös pallo.

        Yleisesti missä tahansa metrisessä avaruudessa x-keskinen r-säteinen (suljettu) pallo on määritelmällisesti se joukko avaruuden pisteitä, joiden etäisyys pisteestä x on pienempi tai yhtä suuri kuin r. Esimerkiksi reaaliakselilla suljettuun yksikköpalloon kuuluvat kaikki pisteet -1:n ja 1:n välillä (mukaanlukien päätepisteet).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin? Ja yksiulotteisessa avaruudessa (esimerkiksi reaalilukusuoralla) jana on myös pallo.

        Yleisesti missä tahansa metrisessä avaruudessa x-keskinen r-säteinen (suljettu) pallo on määritelmällisesti se joukko avaruuden pisteitä, joiden etäisyys pisteestä x on pienempi tai yhtä suuri kuin r. Esimerkiksi reaaliakselilla suljettuun yksikköpalloon kuuluvat kaikki pisteet -1:n ja 1:n välillä (mukaanlukien päätepisteet).

        Kaiken saa kuulostamaan sopivalta ja jopa itsestäänselvältä, kunhan löytyy sopiva tapa muokata ja muotoilla asioita. Janasta saa pallon selittelemällä itselleen, että "musta on valkoista".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaiken saa kuulostamaan sopivalta ja jopa itsestäänselvältä, kunhan löytyy sopiva tapa muokata ja muotoilla asioita. Janasta saa pallon selittelemällä itselleen, että "musta on valkoista".

        Todellisuudessa janaa ei ole olemassakaan, se on ihmisten keksimä määre ja mittaväline.

        Teoreettisesti janaa voidaan tarkastella mielikuvituksellisen yksiulotteisen aika-avaruuden pistejatkumona, siinä kaikki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaiken saa kuulostamaan sopivalta ja jopa itsestäänselvältä, kunhan löytyy sopiva tapa muokata ja muotoilla asioita. Janasta saa pallon selittelemällä itselleen, että "musta on valkoista".

        Ei pallon matemaattisessa määritelmässä ole mitään ihmeteltävää. Kolmiulotteisessa euklidisessa avaruudessa pallo on se, mitä ihmiset yleensä ajattelevat kun puhutaan pallosta. Muissa (metrisessä) avaruuksissa (ulottuvuudesta ja avaruuden topologiasta riippumatta) pallo määritellään täsmälleen samalla tavalla, mutta se voi olla muodoltaan mitä tahansa.

        Esimerkiksi kolmiulotteisessa avaruudessa maksimimetriikalla tarkasteltuna pallo on kuution muotoinen. Nollaulotteisessa avaruudessa pallo on täsmälleen yksi piste, yksiulotteisessa avaruudessa (tavanomaisella metriikalla) jana, kaksiulotteisessa tasossa (tavanomaisella metriikalla) ympyrä sisältöineen ja kolmiulotteisessa avaruudessa (tavanomaisella metriikalla) pallo on pallo.


    • Anonyymi

      Kun mietitään maailmankaikkeuden muotoa, filosofiasta ei ole mitään apua.
      Tieteen viimeinen näkemys on, että maailmankaikkeus on laakea.

      • Anonyymi

        Olet väärässä. Filosofia ei tietenkään anna vastauksia universumin olemuksesta, vaan luo sen tutkimiselle järkiperusteista perustaa. Filosofian kautta asioille syntyy tarkoituksia ja merkityksiä, joita universumi itse ei anna. Vain siten voimme ymmärtää ympäröivää maailmaa.

        Kun mennään entistä syvemmälle filosofisen ajattelun sallimana ja opastamana, alamme ymmärtää ihmisluontoa uudesta näkökulmasta; olemme uskoneet tutkivamme universumia, mutta käytännössä kuitenkin tutkimme oman mielemme ja aivojemme luomaa omaa tulkintaa, josta syntyy oma "orgaaninen" versionsa jostain, jolle olemme antaneet nimen 'universumi' tai 'maailmankaikkeus', sekä määritelleet ja selitelleet sitä monin eri tavoin.

        Mielessä syntyy KAIKKI, mitä näemme ja koemme... yliluonnollisista olennoista monimutkaisiin matemaattisiin yms. asioihin, sekä opimme asioita, kuten luovuus ja sen avulla mielentuotosten konkretisoinnin esim. esineiksi ja jopa monimutkaisiksi laitteiksi. Luovuutta ja oppimista on niin ikään rakennella teoreioita ja hypoteeseja asioista, joita emme ymmärrä. Kun annamme niille nimet ja selitykset, syntyy "orgaaninen keinotodellisuus", jota ymmärrämme paremmin -> mielihyvä. Tarvitsemme siis filosofiaa, eli kehittynyttä menetelmää, jotta voimme luoda tehokkaammin ja laadukkaammin jotain, mikä tekee elämästä ja kaikkeudesta ymmärrettävän. Sitä kutsumme 'todellisuudeksi', joka on meillä kaikilla omamme sekä subjektiivisena kokemuksena, että kollektiivisen informaationvaihdon kautta objektiivisena, joskin tietyiltä osin kilpailuna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet väärässä. Filosofia ei tietenkään anna vastauksia universumin olemuksesta, vaan luo sen tutkimiselle järkiperusteista perustaa. Filosofian kautta asioille syntyy tarkoituksia ja merkityksiä, joita universumi itse ei anna. Vain siten voimme ymmärtää ympäröivää maailmaa.

        Kun mennään entistä syvemmälle filosofisen ajattelun sallimana ja opastamana, alamme ymmärtää ihmisluontoa uudesta näkökulmasta; olemme uskoneet tutkivamme universumia, mutta käytännössä kuitenkin tutkimme oman mielemme ja aivojemme luomaa omaa tulkintaa, josta syntyy oma "orgaaninen" versionsa jostain, jolle olemme antaneet nimen 'universumi' tai 'maailmankaikkeus', sekä määritelleet ja selitelleet sitä monin eri tavoin.

        Mielessä syntyy KAIKKI, mitä näemme ja koemme... yliluonnollisista olennoista monimutkaisiin matemaattisiin yms. asioihin, sekä opimme asioita, kuten luovuus ja sen avulla mielentuotosten konkretisoinnin esim. esineiksi ja jopa monimutkaisiksi laitteiksi. Luovuutta ja oppimista on niin ikään rakennella teoreioita ja hypoteeseja asioista, joita emme ymmärrä. Kun annamme niille nimet ja selitykset, syntyy "orgaaninen keinotodellisuus", jota ymmärrämme paremmin -> mielihyvä. Tarvitsemme siis filosofiaa, eli kehittynyttä menetelmää, jotta voimme luoda tehokkaammin ja laadukkaammin jotain, mikä tekee elämästä ja kaikkeudesta ymmärrettävän. Sitä kutsumme 'todellisuudeksi', joka on meillä kaikilla omamme sekä subjektiivisena kokemuksena, että kollektiivisen informaationvaihdon kautta objektiivisena, joskin tietyiltä osin kilpailuna.

        Olet kuitenkin itse väärässä.

        "Mielessä syntyy KAIKKI, mitä näemme ja koemme... yliluonnollisista olennoista monimutkaisiin matemaattisiin yms. asioihin, sekä opimme asioita, kuten luovuus ja sen avulla mielentuotosten konkretisoinnin esim. esineiksi ja jopa monimutkaisiksi laitteiksi. "

        Se on tasan päinvastoin. Maailma paljastaa itsesnsä sellaisen akuin se on. Ja siihen on mielemme tyytyminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet kuitenkin itse väärässä.

        "Mielessä syntyy KAIKKI, mitä näemme ja koemme... yliluonnollisista olennoista monimutkaisiin matemaattisiin yms. asioihin, sekä opimme asioita, kuten luovuus ja sen avulla mielentuotosten konkretisoinnin esim. esineiksi ja jopa monimutkaisiksi laitteiksi. "

        Se on tasan päinvastoin. Maailma paljastaa itsesnsä sellaisen akuin se on. Ja siihen on mielemme tyytyminen.

        Tuo on vanhanaikaista ajattelua. Ajattele esim. valoa. Onko maailmankaikkeus valaistu? Onko huoneesi valaistu? No ei niin. Näissä tiloissa on havaittu liikkuvan valonnopeudella jotain, mitä kutsutaan fotoneiksi. Fotonit sisältävät informaatiota, jota emme voi havaita, emmekä ymmärtää, ennen kuin fotoni osuu retinaan ja aiheuttaa sähkökemiallisen reaktion, joka etenee impulsseina näköhermoa pitkin aivoihin. Vasta aivoissa syntyy ilmiöt nimeltä valo ja visuaalinen kokemus. Ts. silmien ulkopuolella ei ole valoa. Eikä edes pimeyttä, koska sekin on aivojen luoma ilmiö. Sama pätee kuuloon. Vanha fraasi "kuuluuko ääni, jos kukaan ei ole kuulemassa" ohjaa pohtimaan asiaa. Kun ymmärtää kuulemisen fysiikan, niin silloin ymmärtää, ettei ole ääniä muualla kuin aivoissa.

        Todellinen maailma ei todellakaan ole sellainen millaisena sen näemme. Audiovisuaalinen kokemus muut aistimukset on täysin uniikki ilmiö, joka tapahtuu suljetussa tilassa, aivoissa.


    • Maailmankaikkeus ei voi olla pallon muotoinen, koska pallo vaatii ainetta, mikä tarkoittaisi että maailmankaikkeudella olisi seinät, ja sillähän ei voi olla aineellisia seiniä, koska se vaatisi niin paljon ainetta että painovoima ei voisi pitää sitä kasassa.

      Jotkut on spekuloinut että maailmankaikkeus voisi olla "4D pallo", mutta se on vaan spekulaatiota, koska 4D palloa ei ole koskaan havaittu, joten sen olemassaolosta ei ole todisteita.

      Ääretön tyhjä tila ilman muotoa on ainoa looginen maailmankaikkeuden "muoto".

      Mutta muodoton tyhjä tila jossa on samalla myös rajat on varmaan myös mahdollinen, ainakin 3D-mallinnusohjelmassa käsittääkseni tyhjällä tilalla ei ole muotoa, mutta sillä on rajat.

      • Lisäksi jos maailmankaikkeus on äärettömässä tyhjässä tilassa, ainetta pitäisi myös olla äärettömästi, koska ei olisi loogista että ainetta olisi vain yhdessä äärettömän pienessä pisteessä koko tyhjyydessä (se piste ainetta olisi äärettömän pieni verrattuna äärettömään tyhjään tilaan).

        Ääretöntä määrää ainetta on vähä vaikea kuvitella... Yksi vaihtoehto tähän on että se toimii kuten yhdessä Simpsons piirretyssä, jossa zoomattiin ulos maailmankaikkeuteen, ja sitten tultiin ulos samasta kohdast mistä lähdettiin.

        Tässä videoklippi: https://www.youtube.com/watch?v=ycvlJ9XMd94


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kansalaisaloite Elokapina määrättävä lakkautettavaksi

      https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14143 Erittäin hyvä ja kannatettava aloite!
      Joensuu
      136
      2193
    2. Stubb ohjeisti Natoa: "Vapauttakaa ohjukset"

      Presidentti Stubb linjasi amerikkalaismedia CNN:n haastattelussa, että Nato-maiden pitäisi ”todellakin” antaa Ukrainalle
      Maailman menoa
      204
      1983
    3. Seiska: Suhdekohussa rypenyt Anssi Heikkilä paljastaa - Pernilla Böckermanin kanssa tällaiset välit

      Anssi Heikkilä ja Pernilla Böckerman tanssivat yhdessä TTK:ssa ja heidän ympärillään spekuloitiin suhteesta. Nyt Heikkil
      Suomalaiset julkkikset
      4
      1586
    4. Ilouutinen: Sohvaperunat Soile ja Jorma taas TV:ssä - Sohvikset jo 18 kautta - Onnea!

      Onnea Sohvikset 18 kautta! Ja ihana Soile (ja Jorma!) taas mukana! Lue lisää ja katso Soilen hauska kuva tästä: https:
      Sohvaperunat
      10
      1109
    5. Elokapinan kielto aloite kerää nimikirjoituksia kovaa vauhtia !

      Nyt klo 14 mennessä nimiä on jo liki 17000 allekirjoitusta. Nyt niitä nimiä vaan lisää meille riittää no
      Maailman menoa
      314
      1024
    6. Piupali Paupali

      Kun en mä tunne teitä... Hyvät huomenet ja mukavat päivät ja hyvät viikonloput, arvoisat naiset ja herrat. 😊🎩🎪🤹🏼‍♂️
      Ikävä
      165
      995
    7. Hei, mies, kirjoita jotain minusta

      Plus jokin tunnistemerkki/kirjain nimessäni. En todellakaan ymmärrä, pidätkö minusta vai toisesta naisesta. Et ole koska
      Ikävä
      47
      893
    8. Mitä muuttaisit kaivattusi

      Ulkonäössä tai persoonassa
      Ikävä
      75
      888
    9. Elokapinan lakkautusaloite 50 000 nimeä

      Ja lisää tulee, kohta on Ylenkin uutisoitavaa aloitteesta. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14143
      Maailman menoa
      263
      881
    10. Näyttääkö kaivattusi

      Iloiselta vai surulliselta?
      Ikävä
      56
      826
    Aihe