Mitä eroa on kahdella otsikossa mainitulla uskovalla?
Uudestisyntynyt,uudestaan kastettu on ottanut vastaan Jeesuksen henkilökohtaisena vapahtajana ("tullut uskoon", "löytänyt Jeesuksen" jne...). Hän on luopunut synnintekemisestä, hänestä on tullut synnitön, joten hän voi alkaa elämään jumalana ihmisten keskuudessa. Niinpä hänellä on oikeus, jopa velvollisuus, osoittaa toisille ihmisille heidän väärä elämän asenteensa suhteessa jumalaan, sekä tuomita JUMALAN SIJAISENA heidät helvettiin, elleivät UUDESTI SYNNY heidän oppimenetelmien mukaan. UUDESTI SYNTYNYT voi veljellisesti puhutella JUMALAN POIKAA,KRISTUSTA, vain etunimellä Jeesus, sillä ovathan he käytännölliseltä kannalta samalla tasolla.
Perinteisesti uskova sen sijaan "etsii koko elämänsä ajan" totuutta. Riippuu siinä kynsin ja hampain kiinni, vaikka se välillä loittoneekin. Saa synneilleen vain tapauskohtaisen armahduksen. Lankeaa uudelleen, katuu,armahdetaan... Kehityskulkua jatkuu hamaan kuolinvuoteeseen saakka, jolloin hän voi todeta vanhurskaan Simeonin tavoin: "Herra nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään sanasi mukaan."
Olen jonkin aikaa mielenkiinnosta lukenut, osittain osallistunutkin keskusteluihin keskustelusivuillanne, sekä muidenkin vastaavien "myöhempinä aikoina syntyneiden" uskonnollisten liikkeiden sivuilla. Esitänkin kysymyksen pohdittavaksi: "Perkeleestä vaiko Kristuksesta" on nämä uudelleenkastajat. Itse en siihen tohdi vastata, koska en sitä tiedä. Kyseenalaistan kuitenkin esim. helluntailaisten rahvaanomaisen suhtautumisen Kristukseen (Jeesus nimittely), hurmoshenkiset uskoontulot, jossa porukkaa kaatuu lattiaan vikisemään ja sätkimään (kuka tahansa hypnologi pystyy samaan, kuin teidän saarnamiehenne, varsinkin jos saa loihdituksi hurmoshengen yleisöön, sekä käyttää riittävän tehokkaita tehostesanoja, JEESUS, FIRE jne..). Minun jumalani on myös järjestyksen ja täydellisen järjen jumala, joka meille hyvää tahtoessaan ei laita meitä käyttäytymään kuin mielipuolet. Jo teidän kirkkonne (kenkälaatikkomaiset rakennukset), joita koristaa ehkä pieni risti rakennuksen yläreunassasa pilkkaavat JUMALAN SUURUUTTA. Ei ole ulkokultaisuutta, jos SUURIMMALLE so. JUMALA rakentaa (antaa) parasta ja kauneinta mitä voi saada.
PS. Perkelekin tietää ja tuntee totuuden viimeistä piirtoa myöten, joskin hän tekee kaikkensa sen eteen, ettei ihminen valitsisi totuutta. Samoin Perkele voi ilmestyä koska vain ja kenelle vain ilmoittaakseen "uuden totuuden" , josta taas kerran saa alkunsa ties monesko "Kristuksen uusi kirkko".
Uudestisyntynyt,uudestaan kastettu on ottanut vastaan Jeesuksen henkilökohtaisena vapahtajana ("tullut uskoon", "löytänyt Jeesuksen" jne...). Hän on luopunut synnintekemisestä, hänestä on tullut synnitön, joten hän voi alkaa elämään jumalana ihmisten keskuudessa. Niinpä hänellä on oikeus, jopa velvollisuus, osoittaa toisille ihmisille heidän väärä elämän asenteensa suhteessa jumalaan, sekä tuomita JUMALAN SIJAISENA heidät helvettiin, elleivät UUDESTI SYNNY heidän oppimenetelmien mukaan. UUDESTI SYNTYNYT voi veljellisesti puhutella JUMALAN POIKAA,KRISTUSTA, vain etunimellä Jeesus, sillä ovathan he käytännölliseltä kannalta samalla tasolla.
Perinteisesti uskova sen sijaan "etsii koko elämänsä ajan" totuutta. Riippuu siinä kynsin ja hampain kiinni, vaikka se välillä loittoneekin. Saa synneilleen vain tapauskohtaisen armahduksen. Lankeaa uudelleen, katuu,armahdetaan... Kehityskulkua jatkuu hamaan kuolinvuoteeseen saakka, jolloin hän voi todeta vanhurskaan Simeonin tavoin: "Herra nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään sanasi mukaan."
Olen jonkin aikaa mielenkiinnosta lukenut, osittain osallistunutkin keskusteluihin keskustelusivuillanne, sekä muidenkin vastaavien "myöhempinä aikoina syntyneiden" uskonnollisten liikkeiden sivuilla. Esitänkin kysymyksen pohdittavaksi: "Perkeleestä vaiko Kristuksesta" on nämä uudelleenkastajat. Itse en siihen tohdi vastata, koska en sitä tiedä. Kyseenalaistan kuitenkin esim. helluntailaisten rahvaanomaisen suhtautumisen Kristukseen (Jeesus nimittely), hurmoshenkiset uskoontulot, jossa porukkaa kaatuu lattiaan vikisemään ja sätkimään (kuka tahansa hypnologi pystyy samaan, kuin teidän saarnamiehenne, varsinkin jos saa loihdituksi hurmoshengen yleisöön, sekä käyttää riittävän tehokkaita tehostesanoja, JEESUS, FIRE jne..). Minun jumalani on myös järjestyksen ja täydellisen järjen jumala, joka meille hyvää tahtoessaan ei laita meitä käyttäytymään kuin mielipuolet. Jo teidän kirkkonne (kenkälaatikkomaiset rakennukset), joita koristaa ehkä pieni risti rakennuksen yläreunassasa pilkkaavat JUMALAN SUURUUTTA. Ei ole ulkokultaisuutta, jos SUURIMMALLE so. JUMALA rakentaa (antaa) parasta ja kauneinta mitä voi saada.
PS. Perkelekin tietää ja tuntee totuuden viimeistä piirtoa myöten, joskin hän tekee kaikkensa sen eteen, ettei ihminen valitsisi totuutta. Samoin Perkele voi ilmestyä koska vain ja kenelle vain ilmoittaakseen "uuden totuuden" , josta taas kerran saa alkunsa ties monesko "Kristuksen uusi kirkko".
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miten mulle vaan tulee mieleen että täällä Suomessa on toi väärässä opissa olemisen pelko niin PALJON suurempi kuin Jumalan pelko??
Tämäkään aloitus ei kyllä todellakaan ole sen rukoksen mukainen, minkä Jeesus rukoili viimeisenä yönään ".. että he yhtä olisivat.."
Voitaisko jo oikeesti kiinnittää katseet Jeesukseen, eikä toisiimme?
Lähinnä kommentoin viestin loppuosaa. Alku oli vielä ihan ok, tuollaisesta on molemmista kokemusta, ei uskoontulo, olkoonkin miten räväkkä tahansa, poista kristittynä kasvamista ja kypsymistä. Siihen mielestäni kuuluu se "rämpiminen" joskus hyvinkin hitaasti Herramme pikkuhiljaa eheyttäessä ja joskus se tosiaan on pikkurillin kynnen varassa riippumista. Onneksi meille polvet kolhuilla kulkijoille on Jeesuksen omat sanat "Joka minun tyköni tulee, häntä en ikinä hylkää"
Kannattaisi myös kiinnittää katsetta Jumalan sanaan, mitä Raamattu asioista sanoo.
Jumalan Henki liikkuu vetten yllä luomisessa ja uudestiluomisessa, jossa synnytään uudesti Jumalan voimasta ylhäältä vedestä ja Hengestä kasteessa, jossa te olette herätetyt, sanoo sana.
Paavalikin kysyi Apollokselta ja hänen seurassaan olleilta miehiltä: Saitteko Pyhän Hengen silloin kun tulitte uskoon? Miehet eivät olleet edes kuulleet Pyhästä Hengestä. Pyhän Henki synnytti heidät uudesti vedestä ja Hengestä vasta kasteen yhteydessä, kertoo Raamattu (Apt.19)
"Tämäkään aloitus ei kyllä todellakaan ole sen rukoksen mukainen, minkä Jeesus rukoili viimeisenä yönään ".. että he yhtä olisivat.."
Voitaisko jo oikeesti kiinnittää katseet Jeesukseen, eikä toisiimme?"
Itse kiinnitän katseeni vain ja ainoastaan KRISTUKSEEN (Jeesukseen), en niihin jotka hänen nimeään voimakeinona käyttäen yrittävät manipuloida lähimmäisiään. Ratkaiskaapa yhtälö: kuinka "syntinen" ja "synnitön" (ihminen) voisivat YHTÄ OLLA?1?.
asia ole niin,että kummankin liha vastastaa Jumalan sanaa.
Eli sinun lihasikin sotii sanaa vastaan,mutta hengellä voit kuolettaa lihan himot.
olitpa sit kuinka luterilainen tai helari.
Liha kun ei tahdo pyhittyä olipa uskossa tai ei.
"eikös asia ole niin,että kummankin liha vastustaa Jumalan sanaa.
Eli sinun lihasikin sotii sanaa vastaan,mutta hengellä voit kuolettaa lihan himot"
Kyllä ja ei. "Syntisen" kohdalla asia on juuri näin. "Synnitön" sen sijaan on kuolettanut lihalliset himonsa (kiusaaja ei pysty häneen vaikuttamaan). Uudesti synnyttyään hän on tullut immuuniksi kaikille saatanan koettelemuksille, hänet on niistä KERTA KAIKKISESTI VAPAUTETTU.
jonka eläissäni olen kuullut kirjoittavan tai sanovan,ettei uskovaa kiusaa mikään synti.
ONNITTELEN SIUNATTUA ELÄMÄÄSI JONKA HERRA ON SINULLE ANTANUT.
IHMETTELEN KYLLÄ KUN JEESUSKIN KOETTELEMUKSET JOUTUI KÄYMÄÄN JA VOITTI.
Ei tosin kukaan raamatun muistakaan henkilöistä onnistunut niinkuin sinä ,vaan niinkuin raamattu sanoo,ettei liha voi periä taivasten valtakuntaa,eikä pyhittyä.
Uskotko muuten raamatun kirjoituksiin,eli Jumalan Sanaan?
Ja miksi raamattu kehoittaa meitä USKOVAISIA kuolettamaan lihan himot hengellä?
kyllä minä ainakin toistaiseksi tunnustaudun "syntisten" sakkiin kuukuvaksi, joudun päivittäin taistelemaan kiusauksia vastaan.
Varovaisuus hengellisissä asioissa on aina varteen otettava seikka. Koskaan ei voi olla tarpeeksi varovainen, kun alkaa kertomaan toiselle Jumalan toimintamalleista, sillä mahdotontahan ihmisen on erottaa ilman armolahjoja henkiä toisistaan. Jumalalla on halu mennä eteenpäin, eikä jäädä polkemaan paikalleen. On mahtavan ihanaa tietää, että nyt on avautunut uusi hengellinen tietoisuus, ikään kuin hengellinen huone elämässä. Tulee selkeämpää näkökykyä ja syvempää ihmisen kuulemisen ominaisuutta. Myös tietoisuus saa Jumalalta viisautta ymmärtää eri tapahtumia, miksi? Samoin saamme lisää käsityskykyä armon suhteen.
Uudestisyntyessämme me synnymme johonkin muotoon, riippuen mihin Jumala on meidät johdattanut uudestisyntymisemme hetkenä. Voimme syntyä ihan yksin, mutta voimme syntyä jo suoraan johonkin seurakunta-perheeseen. Me imemme se perheen toimintamallia itseemme ja kasvamme Jeesuksen läsnäolossa ja siinä hengellisessä perheessä jossa synnyimme. Kun hengellinen minämme kehittyy, menee eteenpäin, kuten Isämme Jumalakin kaikenaikaa menee eteenpäin. Alamme jättämään taakse vauvavaatteemme ja etsimme kokoomme sopivia vaatteita, sillä Isämme suuressa perheessä ei ole yhtään alastonta. Meille muovautuu myös hengellinen persoona, jota me pikkuhiljaa opimme myös tuntemaan. Kuka minä olen, missä Isän armoituksessa kuljen?
Olet löytänyt oman kohtasi Jumalanpalvelijana, eikö niin. Sinun on hyvä olla ja palvelet Jumalaa juuri sellaisena Jeesukselle Rakkaana lapsena. Ylistä ja kiitä Jeesusta tästä. Sinullakin on oma armoituksesi jossa etenet kaikenaikaa eteenpäin ja minäkin Jeesuksen lapsena tarvitsen juuri sinua tässä suuressa Kristusruumiissa jossa kummatkin saamme palvella. Aina ei tunnu hyvältä, aina ei tunnu pahalta, joskus ei tunnu miltään ja yht´äkkiä siinä Hän on meidän Jeesus Kristus Jumalan ainoa poika, aivan siinä lähellä – kertoen salatuimmalle sopukallemme:”Rakastan sinua, kaunis olet rakkaani”. Rakas sisarukseni, Isän hellimmän kätten alle tahdon sinua siunata. Tehdään työmme ja palvellaan hyvin vuotemme, Taivaassa tavataan.
melkein tuli tippa silmään. Olet todennäköisesti eri uskontokuntaan kuuluva kuin minä itse, silti koet ja ajattelet asioita hyvin paljon samalla tavalla kuin minä. Itselläni on sukulaisia ja ystäviä eri uskontokuntiin kuuluvia, jotka eivät "PAKOTA" mihinkään, vaan ovat todella hyväsydämisiä, auttavaisia, armahtavaisia ja rakastavia. Mitenkäs siellä raamatussa sanotaankaan, jotenkin näin: "Isäni kodissa on monta asuinsijaa".