Poikaystäväni ja minä olemme varanneet itsellemme suloisen pienen pennun,mutta meitä arvelluttaa pärjääkö koiranpentu yksin arkisin kotona,kun molemmat olemme poissa 7.00-16.00?
Pentuhan nukkuu kuitenkin suurimman osan päivästä ja siltä varalta,että pentu innostuisi järsimään tavaroita aitaamme sille kivan alueen,jossa on puruluita ja vettä ym.
Olisi todella mukavaa,jos joku koiran omistaja osaisi meitä auttaa,koska pentu luovutettaan meille jo kolmen viikon päästä,jos nyt pystymme sitä ottamaan...
Pentuhan nukkuu kuitenkin suurimman osan päivästä ja siltä varalta,että pentu innostuisi järsimään tavaroita aitaamme sille kivan alueen,jossa on puruluita ja vettä ym.
Olisi todella mukavaa,jos joku koiran omistaja osaisi meitä auttaa,koska pentu luovutettaan meille jo kolmen viikon päästä,jos nyt pystymme sitä ottamaan...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pentu tarvitsee ruokaa ja pissattajan ainakin kerran teidän työssäoloaikananne. Menee muuten päivä liian pitkäksi ja pennun kasvu voi häiriintyä, kun ruokaa ei tule tarpeeksi ja säännöllisesti.
Ja pentu pitää pikkuhiljaa opettaa olemaan yksin, sitä ei missään tapauksessa voi heti jättää yksin.
En todellakaan suosittele ottamaan koiranpentua sillai,että se joutuu heti samantien olemaan yksin päivät.Ajattele nyt itsekin,miten se ensinnäkin ikävöi jo suunnattomasti,kun on vasta joutunut emästään ja muusta laumasta erilleen.Ja liian pieneen tilaan sitä ei missään tapauksessa pidä ahtaa.
Sotkua tulee taatusti olemaan, josta pennulle ei sitten saa suuttua, kun kotiin tulee. Sen jälkeen se tulee pelkäämään oven kolahdusta ja porukan kotiintuloa.
Koiranpentu tarvitsee hellyyttä ja läheisyyttä, aivan kuten kuka ja mikä elävä olento tahansa.
Sen luottamus täytyy ansaita, jolloin yhteiselo pikkuhiljaa alkaa sujua.
Mikäli olette yhtään epävarmoja koiranpennun hoitamisen suhteen, ÄLKÄÄ ottako sitä.
Siinä kärsii vain kaikki.
Olisi suotavampaa ottaa pentu esim. kesäloman kynnyksellä. Tuo aika on liian pitkä aika pennulle yksin vietettäväksi, monestakin syystä (ruokinta, pissitykset, sosiaalinen oppiminen).
Jos rakastatte koiran pentua,niin älkää ottako sitä,jos sillä ei ole kotimiestä. Se on hirveä kokemus,kun tempaistaan emäänsä ja sisaruksiaan tarvitseva pieni pentu täysin tuntemattomaan paikkaan,ja jätetään vangiksi yksin. Ja vielä kerran EI.
En suosittele ottamaan pientä pentua jos joutuu heti olemaan yksin pitkän päivän.
Itse asun yksin ja otan koiran ja olen järjestänyt asian että pidän kaksi viikkoa lomaa jolloin ehdin totuttaan pentua uuteen ympäristöön ja pikku hiljaa pieniä aikoja kerrallaan yksin oloon! Olisiko tesitä jommalla kummalla mahdollista pitää lomaa?
Tai oletteko harkinnut ottavan jo hieman vanhempaa koiraa? Esim vuoden vanha...
Mutta tosiaan noihin olosuhteisiin en suosittele.
meillä koiranpentu tuli niin että lapsella oli hiihtoloma juuri silloin eli pentu joutui toisella viikolla olemaan jo yksin tosin lapsi pääsi koulusta puoli kolmelta ja itse kävin ruokatunnilla joka päivä kotona siihen asti kun pentu täytti 7kk. Hienosti se meni pennusta tuli sisäsiisti 4kk iässä ja ihanan vilkas ja sosiaalinen koira meillä on.
Eli hoitaja vaikka alkuunsa viikoksi pariksi niin kyllä se siitä alkaa suttaantuun.
Ei heti pitäisi tuomita, vaan kannustaa ja rohkaista. Tässäkin hienosäädöllä saadaan parempi lopputulos eikä mitään hämminkiä. Joskus epäilen ovatko nuo lapselliset kannanotot ovat todella lasten kirjoittamia. Mäyräkoiraharrastaja ja -kasvattaja.
En suosittele heti jättämään pentua yksin noin pitkäksi ajaksi. Itselläni on nyt ollut pikkupentu noin viikon ajan eikä vielä kyllä yksin pärjäisi. Pakosta on joutunut olemaan viikon aikana yksin, ensimmäisellä kerralla noin tunnin ja toisella jopa kaksi tuntia. Nämä olivat pikkuiselle pitkä aika ja ulina kantautui jo oven ulkopuolelle. Ihan pienelle on rankkaa jo se että "uusi emo" käy vessassa ilman sitä. Ensimmäisinä yksinoloharjoituksinahan suositaan sitä että mennään hetkeksi toiseen huoneeseen ja palataan heti, kun pentu huomaa, että nyt se lähti ennen kuin ulina alkaa. Käytännössä tämä en meillä ainakaan onnistu oikein, kun hereillä ollessaan Dino seuraa perässä koko ajan ja unisena ei lähtöä edes huomaa...
Jos jollakin on antaa minulle vinkkejä pennun yksinoloharjoituksiin, otan niitä mielellään vastaan :)
Itselläni on ollut mahdollisuus järjestää siten että olen ensimmäisen kuukauden aikana maksimissaan kaksi tuntia kerralaan poissa. Yhdeksää tuntia en edes harkitsisi. Jotain järjestelyjä siis suosittelen. Elämän yllätyksiin kannattaa varautua. Esim. poikaystäväni oli tarkoitus pitää lomaa tämä ensimmäinen viikko, mutta tiistaina töistä sitten soitettiinkin ja tuli suunitelmiin muutos... Eli laatikaa myös varasuunnitelma jos on pienikin riski ettei ensimmäinen toimi.
Tsemppiä! Eiköhän jokin järjestely onnistu. Vaikka 9 tunnin yksinolo kuulostaa pitkältä myös aikuselle koiralle eli asiaa kannattaa miettiä. Kasvattajan kanssa kannattaa avoimesti keskustella, josko hänellä olisi jotain vinkkejä.
Sain itsekin koiran pennun ja pentu joutui olemaan 8h yksin 5päivää viikossa, aluksi teimme niin että joku ystävistäni kävi pissattamassa ja ruokkimassa pennun kerran päivässä kun olin töissä. Pentu tottui todella nopesti tähän rytmiin ja pikkuhiljaa vähensimme kertoja kun ystäväni tuli katsomaan pentua. Nyt koirani on jo puolivuotias ja on jo ollut kauan aikaa yksin 8h päivässä, joskus pidempäänkin.
Että ihan hyvin voit ottaa koiran pennun itsellesi! En ymmärrä ihmisiä jotka sanovat että ei voi ottaa koiraa jos sen kanssa ei pysty kokoajan olemaan. Eli siis niidenkö mielestä vain työttömät voivat ottaa koiran? Naurettavaa tuollainen ajattelu sanon minä!