Einstein aloitti syksyllä 1885 koulun katolisessa kansakoulussa Peterschulessa, sillä muita kouluja ei ollut. Yksityisopetuksen ansiosta Einstein pääsi suoraan toiselle luokalle. Einstein oli luokkansa ainoa juutalainen, mutta osallistui mielellään katolisille uskonnontunneille. Koulumatkoilla kokemansa kiusanteon vuoksi Albert kuitenkin tunsi itsensä ulkopuoliseksi.[10]
Opettajat pitivät Einsteinista tämän kypsyyden vuoksi. Einstein oli luokkansa priimus toisella luokalla eli ensimmäisenä kouluvuotenaan. Hänet siirrettiin luokaltaan toiselle äkillisten raivonpuuskiensa vuoksi.
Einstein kasvatettiin juutalaisia periaatteita noudattaen, mutta hän kasvoi perheessä, jossa hän pystyi opiskelemaan luonnontieteitä. Luonnontiede vieraannutti Einsteinin uskonnosta, ja siksi hänellä ei ollut bar-mitsvaa eikä häntä hyväksytty oikeaksi juutalaiseksi. Einsteinin sukulaiset ja vanhemmat eivät olleet vihoissaan, vaikka pojasta tuli vapaa-ajattelija.[11]
Opettajat pitivät Einsteinista tämän kypsyyden vuoksi. Einstein oli luokkansa priimus toisella luokalla eli ensimmäisenä kouluvuotenaan. Hänet siirrettiin luokaltaan toiselle äkillisten raivonpuuskiensa vuoksi.
Einstein kasvatettiin juutalaisia periaatteita noudattaen, mutta hän kasvoi perheessä, jossa hän pystyi opiskelemaan luonnontieteitä. Luonnontiede vieraannutti Einsteinin uskonnosta, ja siksi hänellä ei ollut bar-mitsvaa eikä häntä hyväksytty oikeaksi juutalaiseksi. Einsteinin sukulaiset ja vanhemmat eivät olleet vihoissaan, vaikka pojasta tuli vapaa-ajattelija.[11]
Vastaukset 15
Vanhimmat
Einstein oli siis vapaa-ajattelija ja sai raivokohtauksia kun talmudin opettajat yrittivät tehdä hänestä oikeaa juutalaista!
Matematiikan ohella Einstein kiinnostui musiikista. Hermann-isä ei juuri ymmärtänyt musiikkia, mutta Pauline oli pianonsoitonopettaja. Kun Einstein oli kuusivuotias, Pauline palkkasi hänelle viulunsoitonopettajan. Einstein oli tyytymätön opettajiensa tasoon, sillä heille ”musiikki ei ollut käsityötä korkeampaa”.[15] Einstein soitti äitinsä kanssa duettona Mozartia ja Beethovenia. Einstein itse piti erityisen paljon Mozartin musiikista.
Sai Nobelin valosähköisistä ilmiöistä - ihan tavan kakkaa - Italiassa oli jo suhteellisuusteoria keksitty ja erään Einstein'in pitämän esitelmän/luennon perään kuulijana ollut matemaatikko tarjosi apua matematiikassa - ei kelvannut.
Niin - ja piti kvanttifysiikkaa hölynpölynä - vaikka korkeasti asiaa osaava sitä hänelle selitti.
:)
Tätä en tiennyt Einsteista: Albert Einsteinin sanotaan aavistelleen joidenkin eläinten aistimiskykyjen olevan laajempia kuin hänen aikanaan tiedettiin. Myöhemmin onkin huomattu joidenkin eläinten kykenevän havaitsemaan infrapunaa, magneettikenttiä ym. Lisää asiasta:
https://www.sciencealert.com/long-lost-letter-reveals-einstein-predicted-the-discovery-of-animal-super-senses
Kiinnostavaa!
Myös suomeksi:
https://tekniikanmaailma.fi/kauan-kadoksissa-olleet-kirjeet-paljastavat-einsteinin-olleen-hakellyttavan-hyvin-karryilla-myos-elainten-superaisteista/?shared=1158789-b945b48f-500
👍”On mahdollista, että muuttolintujen ja kyyhkysten käyttäytymisen seuraaminen voi jonain päivänä johtaa fysikaalisten prosessien ymmärtämiseen, joka ei vielä ole tunnettu”, Einstein kirjoitti.
Huomion arvoista on, että Einstein kirjoitti tämän kirjeessään vuonna 1949 – vuosikymmeniä ennen kuin ensimmäiset eläinten magneettisia aisteja käsittelevät tieteelliset tutkimukset julkaistiin.👍
Minä esitin vuosia sitten, että ihmisen tietoisuus on "kvanttimaailmassa" ja fotoni on matkansa varrella aina yhtäaikaa ja ..
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lomittuminen
"Oletetaan, että hiukkaspari on yllä ensin mainitussa kokonaistilassa. Tällöin ensimmäisen hiukkasen mittaus antaa tuloksen ”{\displaystyle \uparrow }\uparrow ” todennäköisyydellä {\displaystyle |c_{1}|^{2}}|c_{1}|^{2} ja tuloksen ”{\displaystyle \downarrow }\downarrow ” todennäköisyydellä {\displaystyle |c_{2}|^{2}}|c_{2}|^{2}. Tämä vastaa siis yleisen kvanttisuperpositiotilan ominaisuuksia. Lomittumisen idea selviää toisen hiukkasen mittausta tarkastelemalla – sen tulos nimittäin riippuu täysin ensimmäisen hiukkasen mittaustulosta. Jos ensimmäinen mittaus antoi ”{\displaystyle \uparrow }\uparrow ”, myös toisen mittauksen on annettava ”{\displaystyle \uparrow }\uparrow ” – ja vastaavasti mittaustulokselle ”{\displaystyle \downarrow }\downarrow ”. Ensimmäisen hiukkasen mittaus siis määrää täysin sen mitä toisen hiukkasen mittauksesta saadaan – riippumatta esimerkiksi hiukkasten välisestä etäisyydestä. Mittaushetkellä ensimmäinen hiukkanen voi olla vaikkapa Espoon Otaniemessä ja toinen Tampereen Hervannassa. Toisin kuin aluksi ajateltiin, tämä ei kuitenkaan ole ristiriidassa suhteellisuusteorian kanssa, sillä mitään informaatiota ei mittauksista välity.[1]
Kvanttilomittumista voidaan tutkia mittaamalla Bellin epäyhtälöitä. Niiden avulla voidaan osoittaa, että kvanttilomittuminen rikkoo paikallisen reaalisuuden."
Yleinen suhteellisuusteoria näyttää aina vaan olevan pätevä kuvaus painovoimaan liittyvistä luonnonilmiöistä. Vanha radio-ohjelma kertoo lisää:
https://areena.yle.fi/audio/1-4201621
"Albert Einstein ennusti sata vuotta sitten, että gravitaatioaaltoja on olemassa. Noihin aikoihin heräsi kuitenkin epäilys, ettei niitä voida havaita. Useita vuosikymmeniä vienyt kehitys- ja tutkimusrupeama johti lopulta siihen, että gravitaatioaalto havaittiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2015 Yhdysvalloissa LIGO-hankkeessa, jossa hyvin heikko gravitaatioaallon signaali havaitaan laser-interferometrian avulla. Kyseinen aalto oli peräisin kahden mustan aukon törmäämisestä kaukana avaruudessa."
Jos painovoimakentässä on muutoksia - niin se näkyy aaltoliikkeenä - itsestäänselvyys, ihan ilman ennustuksia.
Olen huomannut monasti saman ilmiön vaikutukset! ... Humalassa!
Tiesin. Koska oltiin samalla luokalla koulussa. Itseasiassa minähän sille annoin sen ideankin Nobel-palkintoon vinkkaamalla sille 11-vuotiaana, että "Albi? [Albertin lempinimi kouluaikoina] Ooks muutes koskaa funtsina ajan ja valosähköisen ilmiön suhdetta toisiinsa? *HIPPA!* "
https://youtu.be/ZaD6SwxxkTs
Einstein pätkä tuossa.
Zürichissä, joo.
Luki-häiriöinen. Kerrottiin eräässä filmissä.
Suhteelisuusteorian kuvama aika-avaruus näkyy mustan aukon tapauksessa:
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/7c1b6658-8c1a-41a2-a47e-760dffb091b2
Tuo avaruuden kaareutuminen on tosin tiedetty ja havaittu jo, mutta edelleen asia varmistuu.
Blogisti kirjoittaa näin:
https://www.tiede.fi/blogit/rajankayntia/avaruus-laajenee-ilman-voimaa
" ... Einsteinin teoria ei horju, kun laajenemisen epätasaisuudet lasketaan mukaan."
Asiaa tämäkin. https://yle.fi/uutiset/3-12109271
Tiesitkö, että Einsteinin aivoissa väitetään olleen tavallista enemmän aivosoluja, vaikka hänen aivonsa olivat ehkä jopa keskimääräistä pienemmät. Aivosolut olisivat siis olleet pieniä, tehokkaita ja tiiviisti pakkautuneita tai jotain sinne päin.