Samalla rahalla saa enemmän - näin toimii F-35:n globaali ylläpitojärjestelmä

Järjestelmä joustaa maan mukaan

Globaali ylläpitojärjestelmä ei siis tarkoita, että jokaisen maan pitäisi sopeuttaa F-35-hävittäjiensä ylläpito samaan muottiin. Sheehy muistuttaa, että konetyyppi on käytössä jo yhdeksässä maassa, joilla kaikilla on oma ylläpitojärjestelmänsä. Jos Suomi valitsee F-35:n, ilmavoimat voivat käyttää ja huoltaa näitä koneita aivan kuten nykyisin F/A-18-koneita eli Hornetteja.

”On virhekäsitys, että F-35-ohjelma olisi hyvin kontrolloitu ja jäykkä. Itse asiassa GSS antaa Suomelle mahdollisuuden hallita omia koneitaan. Samalla Suomi hyötyy globaalin F-35-laivaston opeista ja suuren mittakaavan tuottamista kustannussäästöistä”, sanoo Sheehy.

Suomalaisten omissa käsissä olisivat koneiden ja sen järjestelmien korjauksessa tarvittava tekninen tieto, tarpeelliset varaosat sekä rauhan aikana että kriisioperaatioissa. Mikäli teknisissä tiedoissa on epäselvyyttä, JPO ja Lockheed Martin toimittavat tarvittavat tiedot automaattisen tietojärjestelmän kautta.

Täällä olisivat myös koulutussimulaattorit ja kurssiaineisto, jolla lentäjiä ja huoltohenkilökuntaa koulutetaan. Koko F-35-laivuetta hallitsee Puolustusvoimien logistiikkalaitos.

”Ilmavoimien ja logistiikkalaitoksen hallussa on kaikki päivittäisistä huoltotoimista maan sisäisiin konemodifikaatioihin, tukivarustukseen, koulutuslaitteisiin ja it-järjestelmiin. Vielä tärkeämpää on, että logistiikkalaitoksen käsissä on päätöksenteko siitä, ovatko F-35-koneet lentokelpoisia”, Sheehy toteaa.

Mahdollisuus muokata huoltojärjestelmää oman maan tarpeiden mukaan on yllättänyt iloisesti Norjan ilmavoimien edustajat.

”Varikkotason huolto tapahtuu aluksi Italiassa, mutta odotamme että saamme tulevaisuudessa varikon Pohjois-Eurooppaan. Aluksi teknistä henkilökuntaa koulutettiin USA:ssa, mutta nyt koulutamme mekaanikot itse”, Lillerud kertoo.

Norjalaiset tietävät, että heillä on käytössään vähemmän henkilöresursseja kuin amerikkalaisilla – niinpä heidän täytyy toimia fiksummin.

”Tekninen henkilökuntamme on erittäin taitavaa ja hallitsee laajempia osa-alueita kuin teknikot USA:ssa: he saavat F-35:n lentokuntoon nopeammin kuin amerikkalaiset”, kehaisee Lillerud.

Lockheed Martinin ja JPO:n yhdessä laatiman varikkosuunnitelman mukaan hävittäjään ei ole seuraavan 10 vuoden aikana tulossa päivityksiä, joita ei voitaisi tehdä Suomessa.

Anonyymi kirjoitti:

Järjestelmä joustaa maan mukaan

Globaali ylläpitojärjestelmä ei siis tarkoita, että jokaisen maan pitäisi sopeuttaa F-35-hävittäjiensä ylläpito samaan muottiin. Sheehy muistuttaa, että konetyyppi on käytössä jo yhdeksässä maassa, joilla kaikilla on oma ylläpitojärjestelmänsä. Jos Suomi valitsee F-35:n, ilmavoimat voivat käyttää ja huoltaa näitä koneita aivan kuten nykyisin F/A-18-koneita eli Hornetteja.

”On virhekäsitys, että F-35-ohjelma olisi hyvin kontrolloitu ja jäykkä. Itse asiassa GSS antaa Suomelle mahdollisuuden hallita omia koneitaan. Samalla Suomi hyötyy globaalin F-35-laivaston opeista ja suuren mittakaavan tuottamista kustannussäästöistä”, sanoo Sheehy.

Suomalaisten omissa käsissä olisivat koneiden ja sen järjestelmien korjauksessa tarvittava tekninen tieto, tarpeelliset varaosat sekä rauhan aikana että kriisioperaatioissa. Mikäli teknisissä tiedoissa on epäselvyyttä, JPO ja Lockheed Martin toimittavat tarvittavat tiedot automaattisen tietojärjestelmän kautta.

Täällä olisivat myös koulutussimulaattorit ja kurssiaineisto, jolla lentäjiä ja huoltohenkilökuntaa koulutetaan. Koko F-35-laivuetta hallitsee Puolustusvoimien logistiikkalaitos.

”Ilmavoimien ja logistiikkalaitoksen hallussa on kaikki päivittäisistä huoltotoimista maan sisäisiin konemodifikaatioihin, tukivarustukseen, koulutuslaitteisiin ja it-järjestelmiin. Vielä tärkeämpää on, että logistiikkalaitoksen käsissä on päätöksenteko siitä, ovatko F-35-koneet lentokelpoisia”, Sheehy toteaa.

Mahdollisuus muokata huoltojärjestelmää oman maan tarpeiden mukaan on yllättänyt iloisesti Norjan ilmavoimien edustajat.

”Varikkotason huolto tapahtuu aluksi Italiassa, mutta odotamme että saamme tulevaisuudessa varikon Pohjois-Eurooppaan. Aluksi teknistä henkilökuntaa koulutettiin USA:ssa, mutta nyt koulutamme mekaanikot itse”, Lillerud kertoo.

Norjalaiset tietävät, että heillä on käytössään vähemmän henkilöresursseja kuin amerikkalaisilla – niinpä heidän täytyy toimia fiksummin.

”Tekninen henkilökuntamme on erittäin taitavaa ja hallitsee laajempia osa-alueita kuin teknikot USA:ssa: he saavat F-35:n lentokuntoon nopeammin kuin amerikkalaiset”, kehaisee Lillerud.

Lockheed Martinin ja JPO:n yhdessä laatiman varikkosuunnitelman mukaan hävittäjään ei ole seuraavan 10 vuoden aikana tulossa päivityksiä, joita ei voitaisi tehdä Suomessa.

Toimiiko myös kriisissä?

Entä miten globaali ylläpitojärjestelmä toimii kriisiaikana, jos rajat menevät kiinni ja logistiikkaketjut katkeavat? Perustason varaosapakettien lisäksi on olemassa liikuteltavien varaosapakettien kriisivarasto, jonka koon määrittää logistiikkalaitos.

Suomen omalla puolustusteollisuudella olisi myös keskeinen rooli F-35:n ja Suomen huoltovarmuuden ylläpidossa.

"Globaali covid-19-pandemia on ollut eräänlainen kriisiharjoitus, josta Lockheed Martin on Steven Sheehyn mukaan selvinnyt hyvin – F-35:n globaali ylläpitojärjestelmä toimii normaalisti."

”Tarvittavat varaosat varmistavat myös sen, että Suomen oma teollisuus saa pätevyyden ja oikeudet korjata kriittisiä F-35-komponentteja, jotta koneen toimitusketju pysyy käynnissä”, huomauttaa Sheehy.

Omanlaisensa kriisiharjoitus on ollut globaali covid-19-pandemia, josta Lockheed Martin on Sheehyn mukaan selvinnyt hyvin. Tuotanto hidastui hieman alihankinnan viivästysten takia, mutta F-35:n globaali ylläpitojärjestelmä toimii normaalisti.

”Esimerkiksi Australia siirsi kaikki Yhdysvalloissa olleet F-35-hävittäjänsä kotiin pandemian aikana. Yhdysvaltain ilmavoimat ja merijalkaväki taas käyttivät koneita taisteluissa pandemian aikana. Kaikki tarvittavat osat toimitettiin F-35-käyttäjille GSS:n kautta. Osien kuljetus hidastui, joten kuljetusjärjestelyjä piti muuttaa – mutta kaikki tarvittavat osat saatiin kyllä asiakkaille”, Sheehy kertoo.

Anonyymi kirjoitti:

Toimiiko myös kriisissä?

Entä miten globaali ylläpitojärjestelmä toimii kriisiaikana, jos rajat menevät kiinni ja logistiikkaketjut katkeavat? Perustason varaosapakettien lisäksi on olemassa liikuteltavien varaosapakettien kriisivarasto, jonka koon määrittää logistiikkalaitos.

Suomen omalla puolustusteollisuudella olisi myös keskeinen rooli F-35:n ja Suomen huoltovarmuuden ylläpidossa.

"Globaali covid-19-pandemia on ollut eräänlainen kriisiharjoitus, josta Lockheed Martin on Steven Sheehyn mukaan selvinnyt hyvin – F-35:n globaali ylläpitojärjestelmä toimii normaalisti."

”Tarvittavat varaosat varmistavat myös sen, että Suomen oma teollisuus saa pätevyyden ja oikeudet korjata kriittisiä F-35-komponentteja, jotta koneen toimitusketju pysyy käynnissä”, huomauttaa Sheehy.

Omanlaisensa kriisiharjoitus on ollut globaali covid-19-pandemia, josta Lockheed Martin on Sheehyn mukaan selvinnyt hyvin. Tuotanto hidastui hieman alihankinnan viivästysten takia, mutta F-35:n globaali ylläpitojärjestelmä toimii normaalisti.

”Esimerkiksi Australia siirsi kaikki Yhdysvalloissa olleet F-35-hävittäjänsä kotiin pandemian aikana. Yhdysvaltain ilmavoimat ja merijalkaväki taas käyttivät koneita taisteluissa pandemian aikana. Kaikki tarvittavat osat toimitettiin F-35-käyttäjille GSS:n kautta. Osien kuljetus hidastui, joten kuljetusjärjestelyjä piti muuttaa – mutta kaikki tarvittavat osat saatiin kyllä asiakkaille”, Sheehy kertoo.

Lentotunnin hinta laskussa

Lentotunnin hinta on Sheehyn mukaan luku, jota on hyvin vaikea määritellä yksiselitteisesti – esimerkiksi Yhdysvaltain ilmavoimilla ja laivastolla on erilaiset tavat laskea lentotunnin hinta. On kuitenkin tiedossa, että kun uusi konetyyppi kehittyy ja sen käyttö yleistyy, lentotunnin hinta putoaa.

Sheehy jaottelee F-35:n käyttöön ja huoltoon liittyvät kustannukset kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat enimmäkseen käyttäjien hallinnassa ja niihin, joihin valmistaja vaikuttaa.

Ensimmäisiin kuuluvat huoltohenkilöstön kustannukset yksikkötasolla, samoin yksikkötason käyttökustannukset kuten polttoaine ja ammukset. Valmistajan osuuteen kuuluvat esimerkiksi kuluvat osat ja varikkotason korjaukset, ylläpitotuki, F-35-ohjelman hallinto sekä järjestelmän jatkuva parantaminen, kuten ohjelmistojen ja ylläpidon muokkaus.

”Viiden viime vuoden aikana Lockheed Martin on vähentänyt oman osuutensa lentotuntikustannuksia 44 prosenttia ja ennakoimme, että seuraavan viiden vuoden aikana kustannukset putoavat vielä 40 prosenttia”, sanoo Sheehy.

Kaikki ilmavoimat seuraavat tiettyjä koneiden ylläpitoon liittyviä lukuja, kuten vikaprosenttia, korjausten kestoaikaa ja huollon työtuntien suhdetta lentotunteihin. Nämä luvut ovat Sheehyn mukaan F-35:lla parempia kuin neljännen sukupolven koneilla.

”F-35:n todennäköisyys palata lennolta huoltotarpeen vuoksi on alle kuusi prosenttia, kun neljännen polven koneilla luku on keskimäärin 12 prosenttia. Yli 70 prosenttia vioista saadaan korjattua korkeintaan 8 tunnissa, mikä on noin 15 prosenttia parempi luku kuin vanhemmilla koneilla.”

Huollon kannalta keskeisessä asemassa on yksi ainoa laite, kannettava huoltoväline PMA (Portable Maintenance Aid). Se tarjoaa huoltohenkilölle kaiken teknisen datan ja käyttöliittymät, jota vaaditaan koneen lentoonlähtöön, paluuseen, tarkistukseen ja korjauksiin, ilman että hänen täytyy fyysisesti astua koneeseen.

Koneen järjestelmien toiminnan voi myös tarkistaa ilman moottorin käyttämistä, mikä säästää polttoainetta ja moottorin käyttöikää. F-35:n järjestelmien ja PMA:n ansiosta F-35 soveltuu erinomaisesti operointiin maantietukikohdista."

Anonyymi kirjoitti:

Lentotunnin hinta laskussa

Lentotunnin hinta on Sheehyn mukaan luku, jota on hyvin vaikea määritellä yksiselitteisesti – esimerkiksi Yhdysvaltain ilmavoimilla ja laivastolla on erilaiset tavat laskea lentotunnin hinta. On kuitenkin tiedossa, että kun uusi konetyyppi kehittyy ja sen käyttö yleistyy, lentotunnin hinta putoaa.

Sheehy jaottelee F-35:n käyttöön ja huoltoon liittyvät kustannukset kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat enimmäkseen käyttäjien hallinnassa ja niihin, joihin valmistaja vaikuttaa.

Ensimmäisiin kuuluvat huoltohenkilöstön kustannukset yksikkötasolla, samoin yksikkötason käyttökustannukset kuten polttoaine ja ammukset. Valmistajan osuuteen kuuluvat esimerkiksi kuluvat osat ja varikkotason korjaukset, ylläpitotuki, F-35-ohjelman hallinto sekä järjestelmän jatkuva parantaminen, kuten ohjelmistojen ja ylläpidon muokkaus.

”Viiden viime vuoden aikana Lockheed Martin on vähentänyt oman osuutensa lentotuntikustannuksia 44 prosenttia ja ennakoimme, että seuraavan viiden vuoden aikana kustannukset putoavat vielä 40 prosenttia”, sanoo Sheehy.

Kaikki ilmavoimat seuraavat tiettyjä koneiden ylläpitoon liittyviä lukuja, kuten vikaprosenttia, korjausten kestoaikaa ja huollon työtuntien suhdetta lentotunteihin. Nämä luvut ovat Sheehyn mukaan F-35:lla parempia kuin neljännen sukupolven koneilla.

”F-35:n todennäköisyys palata lennolta huoltotarpeen vuoksi on alle kuusi prosenttia, kun neljännen polven koneilla luku on keskimäärin 12 prosenttia. Yli 70 prosenttia vioista saadaan korjattua korkeintaan 8 tunnissa, mikä on noin 15 prosenttia parempi luku kuin vanhemmilla koneilla.”

Huollon kannalta keskeisessä asemassa on yksi ainoa laite, kannettava huoltoväline PMA (Portable Maintenance Aid). Se tarjoaa huoltohenkilölle kaiken teknisen datan ja käyttöliittymät, jota vaaditaan koneen lentoonlähtöön, paluuseen, tarkistukseen ja korjauksiin, ilman että hänen täytyy fyysisesti astua koneeseen.

Koneen järjestelmien toiminnan voi myös tarkistaa ilman moottorin käyttämistä, mikä säästää polttoainetta ja moottorin käyttöikää. F-35:n järjestelmien ja PMA:n ansiosta F-35 soveltuu erinomaisesti operointiin maantietukikohdista."

Kehitys jatkuu vielä

F-35 on kehitetty poikkeuksellisella tavalla, ja Sheehyn mukaan Yhdysvaltain hallitus teki tietoisen päätöksen toimittaa koneita asiakkaille samalla, kun konetta edelleen kehitetään.

”Tämä on edellyttänyt modifikaatioita toimitettuihin koneisiin, mutta toisaalta koneet on saatu toimitettua käyttäjille nopeammin. On ollut joitakin asioita, jotka näyttivät hyvältä suunnittelupöydällä mutta eivät toimineetkaan käytännössä. Opimme koko ajan uutta ja parannamme konetta jatkuvasti”, Sheehy kertoo.

Myös norjalaiset ovat todenneet, että uusi konetyyppi ei ole vielä kypsässä vaiheessa. Esimerkiksi häiveominaisuuksia sisältävä koneen pintamateriaali on osoittautunut Kosianderin mukaan oletettua vaativammaksi.

Norjassa koneiden tavoitteena on päästä täyteen operatiiviseen valmiuteen vuonna 2025, ja projekti on pysynyt hyvin aikataulussa.

”Jokainen toimitettu kone-erä on entistä kehittyneempi, ja Pentagonin JPO tukee vahvasti Norjan hankintaohjelman virstanpylväitä”, sanoo Kosiander.

Lockheed Martin tunnistaa häiveominaisuuksien ongelmat joissakin alkuvaiheen tuotantoerissä, mutta jatkuvien koneen järjestelmäparannusten kautta nämä haasteet on ratkaistu. Ominaisuudet on suunniteltu uudelleen ja korjaukset toteutettu koneisiin. Nykyään häivejärjestelmän ylläpito vie ainoastaan kymmenesosan F-35:n huollon työtunneista.

Asiakkaan kannalta konetyypin tuoreus on myös hyvä asia, muistuttaa Sheehy.

”Asiakas ostaa ekosysteemin, joka on relevantti vielä ainakin 30–40 vuotta. Kone kehittyy ja käyttökustannukset laskevat. Jos Suomi hankkii F-35-koneita, alkuvaiheen parannukset on tehty ensimmäiseen toimitusvuoteen 2025 mennessä, mutta konetta kehitetään edelleen jatkuvasti.”

Kyseessä 10 miljardin euron hävittäjäkauppa ja mielestäni on reilua että kansalaiselle muodostuu edes jonkinlainen käsitys hävittäjistä mitä ollaan ostamassa.

Lisäksi HX-hävittäjähankkeesta on liikkeellä harhatietoa ja suoranaista valehtelua joten nämä omalta osaltaan myös oikaisevat niitä. 🙂

Hmm.. Hallitus sai otteen EU:n pikavipistä.-Kielenkäytön painopiste kääntyi Globaalisesta kansalliseen suuntaan. Silti määrärahat eivät riittäneet kunnolla kuin rokote-sekä maanpuolustusohjelman aloitukseen.

Vasta-alkaja ei osaa edes vaatia koneelta mitään. Siksi se saattaa tyhmemmästä tuntua tehokkaalta. Jopa mopo tuntuu kokemattomasta pilotista tehokkaalta, kun paremmasta ei ole tietoa.

Mutta. F-35 pystyy vielä parempaankin, JOS sen rakentaa kokonaan uudelleen, uudelta pohjalta. Ehkä?

Riippuuu kuka rakentaa. USA:lta se ei onnistu.

Parikymmentä vuotta on vikoja etsitty ja löydettykin, muttei ole keksitty ratkaisua niiden korjaamiseksi.

Jos tuo oli nopeautettua toimintaa ja tehokkuutta, niin se enteilee ainakin 25 lisävuoden tarvetta, jotta tuosta F-35 rakkineesta saisi luotettavasti lentävän.

Suomalasia siinä tapauksessa voisi verrata puolalaisiin tyhmyydessään

Venäjällä ei ole mitään millä pärjäisi F-35sta vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Venäjällä ei ole mitään millä pärjäisi F-35sta vastaan.

Rahasta viis?

Anonyymi kirjoitti:

Venäjällä ei ole mitään millä pärjäisi F-35sta vastaan.

SU-57 on USA:ssa todettu asiantuntijapiireissä ylivoimaiseksi F-35 kehariin verrattuna.