Ja vieläpä hyvin keskusta henkistä, sikäli että perinteet pääsiäiseen nojaa paljoilti vanhassa maalais idylissä. Pääsiäisen ruokatarjoilut on hyvin vanhaa maalais tyylistä. En nyt erittele mitä itse kukin on pöytäänsä laittanut.
Olemme mökillä Nauvossa, täältä talvi häipynyt, oltu jo pari yötä, ja myös yöt olleet lämmönpuolella. Tarkoitus olla ensiviikon puoleen väliin. "Ahtikin" siinä jo antoi saalistaan, että pääsiäisen ruokaan saadaan tuoretta kalaakin. Ohdotin vaimolle että teen "rosvopaistin" kun meillä mukana lammasta, hirveä, sikaa, kalaa ..Ennenkin olen tehnyt, maahan reilunkokoinen kuoppa, johon siinä vierellä nuotioidaan puita hyviksi kekeleiksi, jotka kuopan pohjalle, lisääkin siihen sälppyä, kun aikansa palanut tulee vahva hiillos. Siihen päälle ei suoraan hiilille lihat ym mm perunat. Päälle metallikansi, johon hiekkaa kannen peitoksi reilusti, siinä muhii aikansa n 5-10 tuntia, kun lämpömittari pistetty lihaan voi seurailla kypsymistä.
Mutteipa onnistunut, vaimo sanoi ettet tee täällä, sitten kotona voiti tehdä mielesi mukaan, ollaan nyt mökillä ja jätetään nuo isommat pois. OKEI ! sanoin nöyränä. Oikeassahan siinä on, ollaan tosiaan mökillä ja jätetään kaivuu hommat tuonnemmaksi. Kun sakki iso syömässä paljon, olisi hyväkin malli noin tehdä -nyt ei ole sakkia.
Länsisuomalaisessa talonpoikaisyhteiskunnassa pääsiäinen oli luonteeltaan hartaan uskonnollinen juhla. Siihen ei liittynyt alkoholin käyttöä samassa määrin kuin muihin juhliin. Perinteisiä pääsiäisruokia olivat mämmi, munamaito, verimakkarat, tuore leipä, lammaspaisti ja uunijuusto.
Lampaan syömisellä on yhteyksiä juutalaisten pääsiäisperinteisiin ja Egyptin orjuudesta vapautumiseen, sekä vertauskuvana Kristuksen uhrautumiselle.
Pasha ja kulitsa ovat ortodoksien pääsiäisaterian jälkiruokia, mutta ne ovat levinneet myös luterilaisiin pääsiäispöytiin.
"Pohjanmaan pääsiäisperinteitä on ollut lasten piiskaaminen pitkäperjantaina Jeesuksen kärsimysten muistoksi. Pohjanmaalla poltetaan paikoin edelleenkin pääsiäiskokkoja pääsiäislauantaina. Aiemmin kokkoja poltettiin noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi. Uskomus oli, että mitä enemmän kokosta nousi savua ja kipinöitä, sen parempi. Noidat ja muut pahat henget eivät päässeet savun ja kipinäsateen läpi ihmisiä vahingoittamaan."
""Itä-Suomessa ja Karjalassa perinteeseen kuuluu virpominen palmusunnuntaina ja palkan eli niin sanotun virpokuostinlähde? saaminen yleensä pääsiäissunnuntaina. Virvonta on tehty Jeesuksen matkan ja palmunlehvätervehdysten muistoksi. Se on toiminut siunauksena, terveyden tuojana ja pahan karkottajana.
1980-luvulta lähtien koko Suomessa on yleistynyt virpomis- ja noitaperinteen yhdistyminen, jossa pienet lapset kulkevat noidiksi tai muiksi pääsiäishahmoiksi pukeutuneina virpomassa palmusunnuntaina saaden heti palkkioksi makeisia tai vastaavaa. Länsi-Suomessa lapset ovat koonneet kotiin pajunkissoja maljakkoon palmunlehvien vertauskuviksi ""
""" Karjalan kannaksella, Etelä-Karjalassa, Länsi-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa pääsiäisyönä tai -aamuna soitettiin paimenien soittimia: ruokopillejä, torvia ja karjankelloja. Vanhan tavan mukaan soitintarpeita ja soittimia kerättiin hiljaisen viikon alussa ja ruokopillit valmistettiin ja karjankellot liotettiin keskiviikkona. Kellojen liotusvesi juotettiin eläimille, jotta nämä olisivat osanneet metsästä kotiin. Monissa kylissä järjestettiin ja muutamissa järjestetään edelleen pääsiäissoitto, joka puolenyön jälkeen kiertää kylän kaikki talot ja herättää ihmiset. Soittajat kuuluu yrittää kastella viskaamalla näiden päälle vettä. Aiemmin soitto aloitettiin usein vasta pääsiäisaamuna auringon noustessa ja erityisesti pillejä ja torvia soiteltiin pitkin päivää molempina pyhinä. Viime aikoina soitto on aloitettu aina jo puolenyön jälkeen, jolloin pääsiäinenkin varsinaisesti alkaa. Soiton sanotaan toivottavan karjan menestystä ja samalla pitävän pedot pois karjasta seuraavana kesänä. Tavan toinen suosittu selitys on iloitseminen Kristuksen ylösnousemuksesta. Etelä-Karjalan taajamissa pääsiäissoitot ovat yltyneet niin riehakkaiksi, että ne on kielletty jo 1900-luvun puolella. Osaksi lienee ollut kyse virallisen kulttuurien ulkopuolella olevan ilmiön vieroksumisesta. Kylissä tapa on paikoin kuitenkin elänyt uudelle vuosituhannelle saakka. Nyt maaseudun autioituminen ja perinteisten yhteisöjen häviö saattaa kuitenkin lopettaa pääsiäissoiton kokonaan. Kaupunkilaisille tapa on kieltojen takia käynyt tuntemattomaksi eikä merkkejä tavan siirtymisestä taajamaväestölle ole havaittavissa. Vastaavanlaista soittoperinnettä on tunnettu muualtakin, kuten Venäjän Karjalan Äänisniemestä. """
Sellasta perinnettä vähän pääsiäisestä.
Olemme mökillä Nauvossa, täältä talvi häipynyt, oltu jo pari yötä, ja myös yöt olleet lämmönpuolella. Tarkoitus olla ensiviikon puoleen väliin. "Ahtikin" siinä jo antoi saalistaan, että pääsiäisen ruokaan saadaan tuoretta kalaakin. Ohdotin vaimolle että teen "rosvopaistin" kun meillä mukana lammasta, hirveä, sikaa, kalaa ..Ennenkin olen tehnyt, maahan reilunkokoinen kuoppa, johon siinä vierellä nuotioidaan puita hyviksi kekeleiksi, jotka kuopan pohjalle, lisääkin siihen sälppyä, kun aikansa palanut tulee vahva hiillos. Siihen päälle ei suoraan hiilille lihat ym mm perunat. Päälle metallikansi, johon hiekkaa kannen peitoksi reilusti, siinä muhii aikansa n 5-10 tuntia, kun lämpömittari pistetty lihaan voi seurailla kypsymistä.
Mutteipa onnistunut, vaimo sanoi ettet tee täällä, sitten kotona voiti tehdä mielesi mukaan, ollaan nyt mökillä ja jätetään nuo isommat pois. OKEI ! sanoin nöyränä. Oikeassahan siinä on, ollaan tosiaan mökillä ja jätetään kaivuu hommat tuonnemmaksi. Kun sakki iso syömässä paljon, olisi hyväkin malli noin tehdä -nyt ei ole sakkia.
Länsisuomalaisessa talonpoikaisyhteiskunnassa pääsiäinen oli luonteeltaan hartaan uskonnollinen juhla. Siihen ei liittynyt alkoholin käyttöä samassa määrin kuin muihin juhliin. Perinteisiä pääsiäisruokia olivat mämmi, munamaito, verimakkarat, tuore leipä, lammaspaisti ja uunijuusto.
Lampaan syömisellä on yhteyksiä juutalaisten pääsiäisperinteisiin ja Egyptin orjuudesta vapautumiseen, sekä vertauskuvana Kristuksen uhrautumiselle.
Pasha ja kulitsa ovat ortodoksien pääsiäisaterian jälkiruokia, mutta ne ovat levinneet myös luterilaisiin pääsiäispöytiin.
"Pohjanmaan pääsiäisperinteitä on ollut lasten piiskaaminen pitkäperjantaina Jeesuksen kärsimysten muistoksi. Pohjanmaalla poltetaan paikoin edelleenkin pääsiäiskokkoja pääsiäislauantaina. Aiemmin kokkoja poltettiin noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi. Uskomus oli, että mitä enemmän kokosta nousi savua ja kipinöitä, sen parempi. Noidat ja muut pahat henget eivät päässeet savun ja kipinäsateen läpi ihmisiä vahingoittamaan."
""Itä-Suomessa ja Karjalassa perinteeseen kuuluu virpominen palmusunnuntaina ja palkan eli niin sanotun virpokuostinlähde? saaminen yleensä pääsiäissunnuntaina. Virvonta on tehty Jeesuksen matkan ja palmunlehvätervehdysten muistoksi. Se on toiminut siunauksena, terveyden tuojana ja pahan karkottajana.
1980-luvulta lähtien koko Suomessa on yleistynyt virpomis- ja noitaperinteen yhdistyminen, jossa pienet lapset kulkevat noidiksi tai muiksi pääsiäishahmoiksi pukeutuneina virpomassa palmusunnuntaina saaden heti palkkioksi makeisia tai vastaavaa. Länsi-Suomessa lapset ovat koonneet kotiin pajunkissoja maljakkoon palmunlehvien vertauskuviksi ""
""" Karjalan kannaksella, Etelä-Karjalassa, Länsi-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa pääsiäisyönä tai -aamuna soitettiin paimenien soittimia: ruokopillejä, torvia ja karjankelloja. Vanhan tavan mukaan soitintarpeita ja soittimia kerättiin hiljaisen viikon alussa ja ruokopillit valmistettiin ja karjankellot liotettiin keskiviikkona. Kellojen liotusvesi juotettiin eläimille, jotta nämä olisivat osanneet metsästä kotiin. Monissa kylissä järjestettiin ja muutamissa järjestetään edelleen pääsiäissoitto, joka puolenyön jälkeen kiertää kylän kaikki talot ja herättää ihmiset. Soittajat kuuluu yrittää kastella viskaamalla näiden päälle vettä. Aiemmin soitto aloitettiin usein vasta pääsiäisaamuna auringon noustessa ja erityisesti pillejä ja torvia soiteltiin pitkin päivää molempina pyhinä. Viime aikoina soitto on aloitettu aina jo puolenyön jälkeen, jolloin pääsiäinenkin varsinaisesti alkaa. Soiton sanotaan toivottavan karjan menestystä ja samalla pitävän pedot pois karjasta seuraavana kesänä. Tavan toinen suosittu selitys on iloitseminen Kristuksen ylösnousemuksesta. Etelä-Karjalan taajamissa pääsiäissoitot ovat yltyneet niin riehakkaiksi, että ne on kielletty jo 1900-luvun puolella. Osaksi lienee ollut kyse virallisen kulttuurien ulkopuolella olevan ilmiön vieroksumisesta. Kylissä tapa on paikoin kuitenkin elänyt uudelle vuosituhannelle saakka. Nyt maaseudun autioituminen ja perinteisten yhteisöjen häviö saattaa kuitenkin lopettaa pääsiäissoiton kokonaan. Kaupunkilaisille tapa on kieltojen takia käynyt tuntemattomaksi eikä merkkejä tavan siirtymisestä taajamaväestölle ole havaittavissa. Vastaavanlaista soittoperinnettä on tunnettu muualtakin, kuten Venäjän Karjalan Äänisniemestä. """
Sellasta perinnettä vähän pääsiäisestä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Majurista pääministeri. Taattua osaamista.
Tai vaikka presidentin seremoniamestariksi. Linnan pääsiäistapahtumat ja ruokalajit ohittaisivat runsaudellaan kevyesti itsenäisyyspäivänkin tarjonnan.
Seremoniamestarilla on sauva jolla kopauttaa lattiaan "syömään"
Hyvää Pääsiäistä. Oma vaatimaton tervehdys myös.
Kylläpä taas pankkolängvistmajuri suolti pas*aa
Elä erittele satkurinne tekee senkin puolestasi.
gingerborg
Kyllä Majuri on ihan parasta palstalla. Reservin Luutnantti vetää kättä lippaan kunnioituksesta.
Olisikohan niin, että sinä olet tuo majuri? Tarkoituksella muuttanut hyvin lyhyet oikeakieliset sanomasi loputtoman pitkiksi ja kielivirheitä viliseviksi jaarituksiksi? Lienet kuitenkin yhtä oikeasti reservin luutnantti kuin majuri on majuri.
Majuri on kyllä moneen kertaan sanonut, ettei haittaa kirjoituksissaan virheet. Mukaansa joka niitä vain laillasi seuraa, ettei sellainen osaa asioista mitään. Ja taidat olla juuri sellainen, keskustan palstan "helmi Pankkolängvitsi. Jos vielä arvuuttelen lisää, olet sivari, et edes osaa sotilasmerkkejä. Ja niinhän se on, että turha alkaa oikolukemaan näitä kirjoituksia.
Tottakait..toki, minäkin olen nyt majuri tai oikeistosoddem, eikös ? Eihän tällä palstalla ole auki kuin vain koko maailma, että vain me ollaan. Sellaisen neuvon antaisin:
"tyhmä saa olla, muttei pöljä" juuri vedät pöljän osaa joka lienee synnynnäistä. Juuri tämä pankkolängvitsisi sitä todistaa. Muuta et taida osata, kuin siihen vedota.
Palsta kuin puhekieltä, väliin jää kieli solmuun, ei pitäsi haitata ketään.
Kuin näitä joitain heikompi älysiä, kun eivät muuta osaa.
Nämä toverit ovat niin kovin totisia.