Ateismin itseistutkimus

Kysymys on mielenkiintoinen. Oliko olemassa alussa puhdas ja turmeltumaton ateismin tila?
Vai alkoiko ateismi vasta vastapainona teismiin lankeamisen seurauksena? Ja, jos alkoi, niin oliko kyse mahdollisesti syntyneen teistisen järjestelmän joitain piirteitä vastaan? Vai pelkästään ajatusta teismiä vastaan (teismi on voinut koskea, jonkin yksittäisen henkilön olemisen tapaa vastaan?).
Muinaisaikojen korkeakulttuureissa on ollut käytössä teistisiä uskomuksia riitteineen, joiden tavat ovat olleet nykykäytäntöjen ja ajattelun mukaan sellaisia, että ne ovat olleet osin ns. barbaarisia.
Onko ateistinen vastarinta kohdistunut myös näitä vastaan?

Muutoin huomasin saman, että asiassa oli tehty hypoteesi, jonka mainitsit.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys on mielenkiintoinen. Oliko olemassa alussa puhdas ja turmeltumaton ateismin tila?
Vai alkoiko ateismi vasta vastapainona teismiin lankeamisen seurauksena? Ja, jos alkoi, niin oliko kyse mahdollisesti syntyneen teistisen järjestelmän joitain piirteitä vastaan? Vai pelkästään ajatusta teismiä vastaan (teismi on voinut koskea, jonkin yksittäisen henkilön olemisen tapaa vastaan?).
Muinaisaikojen korkeakulttuureissa on ollut käytössä teistisiä uskomuksia riitteineen, joiden tavat ovat olleet nykykäytäntöjen ja ajattelun mukaan sellaisia, että ne ovat olleet osin ns. barbaarisia.
Onko ateistinen vastarinta kohdistunut myös näitä vastaan?

Muutoin huomasin saman, että asiassa oli tehty hypoteesi, jonka mainitsit.

Lue lisää

” Kysymys on mielenkiintoinen. Oliko olemassa alussa puhdas ja turmeltumaton ateismin tila?”

Jos kysymys rajataan teistisiin jumaliin niin kyllä, ennen niitä on ollut teistisiin jumaliin uskomattomuuden tila. Teistiset jumalat liittyvät maatalousyhteiskuntien ja ensimmäisten kaupunkivaltioiden syntyyn.

Jos kysymystä tarkastelee tietoisuuden näkökulmasta niin tietoisuuden kehityksen alkutaipaleella on ollut hetkiä jolloin ei oikein kunnolla ollut edes henkiin uskomista. Toki ihminen alkoi uskoa näkymättömiin asioihin kun oppi syy-seuraussuhteet: ”Kuka tämän oksan on katkaissut?” ”Se on varmasti ollut leijona, vaikka en sitä nähnytkään.” ”Näin metsässä iltahämärässä ihmishahmon, kukahan se oli?” Kaikki muut heimon jäsenet olivat luolassa, sen täytyi olla metsänhaltija.”

Mikä tulisi olla sellainen "kriittisen ateistin käsikirja"? Ja ne kysymykset joita ateismi asettaa, niiden lähdeaineistoineen, jotta ateisti voisi vastata niihin kysymyksiin, joita ateismista esitetään?
Kuinka ateismissa olevan tulisi tietää tai käsitellä oman teoriansa asioita? Onko olemassa ateistisen tietouden yleissivistävää kirjallisuutta, käsitteistöä ja tapaa käsitellä omaa ateismiaan, keskustella siitä ja tutkia ateistisen aatehistorian liikehdinnän eri vaiheita historiassa eri aikakausina?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä tulisi olla sellainen "kriittisen ateistin käsikirja"? Ja ne kysymykset joita ateismi asettaa, niiden lähdeaineistoineen, jotta ateisti voisi vastata niihin kysymyksiin, joita ateismista esitetään?
Kuinka ateismissa olevan tulisi tietää tai käsitellä oman teoriansa asioita? Onko olemassa ateistisen tietouden yleissivistävää kirjallisuutta, käsitteistöä ja tapaa käsitellä omaa ateismiaan, keskustella siitä ja tutkia ateistisen aatehistorian liikehdinnän eri vaiheita historiassa eri aikakausina?

Lue lisää

Ei ole olemassa yhtenäistä ateismia vaan lukuisia erilaisia teitä ateismiin ihmisillä minulla ateismi varmistui nuorena poikana kun luin raamatun en voinut pitää jumalana sellaista jota pidin itseäsi alempana älyltään moraaliltaan ja oikeustajultaan olevaa uskomusta mutta se oli vain minun tieni.

Eräs sotaveteraani sanoi tulleensa ateistiksi sodan melskeissä huomatessaan että mikään ihmistä ylivertaisempi ei koskaan sallisi sellaista mitä sodassa tapahtuu jos tällä on kyky estää sota.

Sitten muiden kulttuurien ateisteista en osaa sanoa mitään tai muista omani kulttuurin ateisteista heillä kaikilla on omat yksilölliset päätelmät asiasta joten en usko että ateisteja voi kollektiivisesti edes tutkia ja vielä kun oikeastaan ateismi on hyvin merkityksetön asia itse ateisteille itse vertaisin omaa ateistimiani ihmiseen joka ei usko että maaihisia joulutonttuja allahia jahvea sekä metsänjumalia ei ole olemassa tuskin siittä kukaan mitään suurta numeroa alkaa elämässään tekemään vaan keskittyy tärkeämpiin asioihin

Tosin Ylikoski ei ole enää pääsihteeri. Sen sijaan hän on Vapaa ajattelija -lehden päätoimittaja. Löytyykö täältä itsetutkiskelua: https://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti/

Anonyymi kirjoitti:

Tosin Ylikoski ei ole enää pääsihteeri. Sen sijaan hän on Vapaa ajattelija -lehden päätoimittaja. Löytyykö täältä itsetutkiskelua: https://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti/

Lue lisää

Kiitos vinkeistä. Ja linkeistä.

"Nyt korkea tietotaso ei voi ottaa koneelliseen tuotantoon avuksi olettamuksia. Homman on toimittava ja todellista tietoa täytyy olla."

Voi olla, että tulevaisuuden automaatti ottaa yhä enemmän huomioon sen, mikä saisi ihmiset esim. ostamaan enemmän. Muuallahan teknologia" omaa" teollisuuden teknologia mukaan lukien tällaisia piirteitä. Lähimpänä esimerkkinä voidaan esittää "autokaupan tunteet", joita niihin liittyen on. Ihmiset ostavat Suomessa enimmäkseen "järkivalinnan" ja jossain muualla, jonkin toisen hyveen, jonka auto "uskonnolisena symbolina" ihmiselle antaa tunteeksi omasta olemisestaan. Osan silti vain kulkiessa niillä vain paikkojen välin tai pyöriessä paikoillaan.
On ehkä ymmärrettävä yhä enemmän ne piirteet, jotka saavat ihmisiä toimimaan, olivatpa ne motivaatiot sitten realistisia tai biologisgeneettisiä.

Ajatus uskomusten synnystä on mielenkiintoinen. Eräs vahvasti todistamaton teoria voisi olla se, että erilaisten tapahtumien seuraamukset opittiin tuntemaan. Ja siten taidosta toteuttaa ne tuli osaksi ritualiikkaa, sekä mystisyyttä.

Ritualiikkaa siten, että samankaltaisuuteen saatettiin ehkä lisätä jotain tai sitä itsessään pidettiin jotenkin niin välttämättämänä (ainoana) tapaa toteuttaa asia, että siitä tuli riitti ja mahdollisesti myöhemmin symbolinen sellainen?

Mystiikka kuvioihin on voinut tulla logiikan kautta siten, että tietyn prosessin kokonaiskulkua on ajateltu. Ja sen koostavaksi voimaksi on kuviteltu, joko huvitukseksi tai muutoin joku yli aineellisesti harjoitetun ritualiikan oleva taho, jolla voisi olla kokoonpaneva voima.

Ensiksi ehkä metsän eläin, siellä oleva näkymätön tekijä ja näille mahdollisesti muodostunut symbolinen kuvaus, jossa tietynkaltaisten ilmiöiden "samankaltaisuus" "vaatisi" samanlaisen taustavoiman.

Myös traditiot ovat voineet säilyä em. esitettyjen epätieteellisyyksien kautta siten, että uudella tai väärällä tavalla ei ole voitu pilata sitä mikä toimi.

Mitä oletetun alkuihmisen kykyyn ymmärtää asioita tulee, oli heillä tai niillä kuitenkin sitä sen verran, että se toi ihmisen sieltä tänne. Joka kyky taas monelta nykyihmiseltä puuttuu mennä aikaa vastaan ja palata luolaan asumaan.

Ja populan määrän noustessa oli aikaa sitten yksittäisten yksilöiden tai ryhmien itse kunkin kykyjensä mukaan keskittyä yksittäisiin erityisaloihin. Ja tässä mahdollisessa suuressa muutoksessa tuli myös esille sitten teologiset, teknologiset, filosofiset jne. kysymykset. Joita sitten kehiteltiin erilaisin metodein ja tekniikoin.

Kun oli aikaa chillailla syntyi kulttuurit. Vaikkemme noiden aikojen ihmisten ajankäytön tavoista oikein mitään tiedäkään, kun kirjoituksia niistä ei voi lukea kuin vasta sitten, kun teistiset, lainsäädännölliset, kaupankäyntiin ja verotukseen liittyvät seikat tulivat kirjoituksineen. Joita toki edelsi kuvat ja ehkä mahdolliset kadonneetkin tavat viestiä.

No turhuus on turhuutta.