"Onko Suomi Ruotsin tiellä - kysytään kun ulkomaiset rikollisjengit pyörittää huumekauppaa!

jatkoa edellisestä 2.
"Sainion kertomaan sopii esimerkki poliisin viime vuonna tutkimasta laajasta huumejutusta, jota käsitellään parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa.

Kyseisessä jutussa huumeiden maahantuonnin järjesteli alankomaalainen organisaatio, jonka järjestämät kuljettajat toivat huumelastit Suomeen kukkarekkoihin piilotettuina. Suomessa organisaatiolla oli useita eri asiakkaita eli huumeiden tilaajia. Poliisi epäilee, että alankomaalaisen rikollisryhmän asiakkaina pääkaupunkiseudulla oli kaksi erillistä rikollisryhmää, joista toisen jäsenet olivat peräisin pääosin Itä-Afrikasta ja toisen pääosin Lähi-idästä.

Heinikarin mukaan ryhmiin kuuluu eri-ikäisiä ihmisiä, mutta yleensä ”juoksijat” eli keskeisiä huumekauppaan liittyviä käytännön toimia suorittavat henkilöt, ovat nuoria, noin 20–30-vuotiaita.

– Jos he huomaavat, että viranomaiset ovat selvästi kiinnostuneita jostakin (käytännön toimia toteuttavasta) henkilöstä, sellainen passitetaan helposti pois ja tulee uusi kaveri tilalle.

Samaa etnistä taustaa omaavia henkilöitä on useissa Euroopan maissa, ja eri maissa olevat henkilöt tekevätkin tiivistä yhteistyötä. Yhdistävä tekijä on etninen alkuperä.

– Järjestäytynyt rikollisuus kansainvälistyy koko ajan. Emme me täällä missään lintukodossa elä, Sainio sanoo.

Poliisin mukaan myös liivijengit ovat yhä vahvasti huumebisneksessä mukana.
Liivijengit yhä mukana
Maakunnissa huumekauppa on yhä vahvasti liivijengien käsissä, ja myös pääkaupunkiseudulla liivijengit ovat edelleen vahvasti huumausainebisneksessä mukana. Liivijengien asema on Suomessa hyvin vakiintunut.

– Kantasuomalaisten järjestäytynyt rikollisuus pyörii hyvin pitkälti liivijengien ympärille. Jos ei suoraan ole jäsen, niin yleensä kantasuomalaisilla järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvillä henkilöillä on ainakin jonkinlaiset yhteydet liivijengeihin. Ulkomaiset ryhmät taas toimivat pitkälti liivijengien ulkopuolella, kertoo Sainio.

Huumeiden kysynnän kasvaessa myös tarjontaa ja uusia toimijoita on tullut lisää, jolloin myös ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat saaneet jalansijaa.

– Nettihuumekauppa näyttää lisänneen kysyntää aika paljon, Heinikari sanoo.

Tämä johtuu siitä, että nettikauppa on tehnyt huumeiden ostamisen mahdolliseksi lähes jokaiselle. Enää ei tarvitse tuntea diileriä voidakseen hankkia huumeita.

Kysyntä ei ole ainakaan vähenemään päin.

– Jätevesitutkimuksista nähdään, että huumausaineiden käyttö ei ole koronavuonna ainakaan vähentynyt. Kysyntä kasvaa koko ajan, Sainio sanoo.

Sekä liivijengeillä että ulkomaisilla ryhmillä on huumeiden maahantuonnissa iso merkitys, mutta niiden osuuksia Suomen huumausainekentässä on vaikea tarkkaan määritellä, koska kyse on piilorikollisuudesta.

Jotain voi ulkomaalaisten ryhmien osuudesta voi kuitenkin päätellä Markku Heinikarin esiin nostamasta esimerkistä.

>>>– Helsingin järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa on ollut pitkiäkin aikoja, ettei ole kuulusteltu ketään Suomeksi, vaan pelkän tulkin välityksellä.<<<
Näin rikollisuutta torjutaan
Ruotsissa ongelmana on ollut, että ulkomaalaisväestöä on keskittynyt tietyille alueille, mikä on omalta osaltaan vauhdittanut huolestuttavaa kehitystä. Puhutaan lähiöjengeistä. Myös Suomessa on havaittu, että maahanmuuttajataustaisia on keskittynyt jonkin verran tietyille postinumeroalueille pääkaupunkisedulla. Onko tämä riski?

– Uskon, että Suomen viranomaiset ovat tunnistaneet tämän Ruotsin ongelman ja pyrkineet estämään, ettei vastaavaa tapahtuisi täällä, Sainio sanoo.

Heinikari kertoo, että Helsingissä järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnan kärkenä ovat nimenomaan törkeät huumausainerikokset. Huumausainekauppa on rikollisryhmien pääasiallinen toimeentulon lähde, josta tulevat isoimmat rahat. Huumekauppaa tutkimalla poliisi pystyy paljastamaan myös muuta törkeää rikollisuutta, kuten väkivaltarikollisuutta, ampuma-aserikoksia ja kiristyksiä.

– Jos ryhmät pääsevät vapaasti tekemään huumerikoksia, ne vahvistuvat ja rikastuvat, ja sitten voi olla äkkiä käsillä ongelmia, jotka liittyvät väkivaltaan.

– Pyrimme ottamaan kiinni keskeisiä rikollisvaikuttajia ja -ryhmiä, jotta mikään ryhmä ei pääse vahvistumaan liikaa.

Olisivatko Ruotsissa nähdyt jengien väkivaltaiset välienselvittelyt mahdollisia Suomessa?

– Se riski on olemassa, vaikka vielä sellaisia ei ole ollut nähtävissä. Riski pitää kuitenkin tunnistaa, se on mahdollista, sanoo Sainio ja jatkaa:

– Varhainen puuttuminen on ainoa keino estää tällaista kehitystä. Jos sitä katsotaan sivusta liian kauan, se (rikollisuus) pääsee leviämään ja vakiintumaan, puuttuminen käy aina vain vaikeammaksi.

KIA KILPELÄINEN
[email protected]

LUE MYÖS
Poliisin jättipaljastus huumeista: Näin Niko Ranta-ahon ja keskustan kuntapoliitikon syytteet kytkeytyvät

Huumejengit eivät pisneksestä rikastu taloudellisesti. Usassa vuonna 2003 tehty tutkimus osoitti että vain huumeringin johtaja saattoi tienata 50 000 - 130 000 dollaria vuodessa. Keskijohdon tienestitkin jäivät keskimäärin vain 12 000 dollariin vuodessa ja yleensä mediaanitulot jäivät 750 dollariin kuukaudessa. Riskit saada pitkiä vankeustuomioita olivat suuret.