Rituaalinen saastuminen

Kovin on ollut palstalla riitelyä siitä onko ns. saastaisten eläinten syöminen sallittua Uudessa liitossa vai ei. Asiaan on hyvin yksinkertainen vastaus ja Paavali antaa sen.

Ihmisestä, joka koski johonkin saastaiseen tuli Vanhan testamentin mukaan saastainen. Kyseessä oli rituaalinen saastaisuus, jonka yleensä sai puhdistettua tietyillä rituaaleilla. Kyse ei siis ollut moraalilaista, koska moraalinen väärintekeminen oli synti. Saastaisuus ei ollut syntiä. Jumala kuitenkin muutti saastaisuuteen liittyvät ohjeensa ja kertoo siitä Paavalin suulla kahdessakin raamatunpaikassa.

On hyvä tiedostaa, että Vanhassa testamentissa saastaisuus ja epäpyhyys olivat synonyynejä silloin, kun puhuttiin ihmisen rituaalisesta saastumisesta.

Apostolien teot 10:28
"Hän sanoi heille: ”Te tiedätte, että juutalaisen miehen on lainvastaista seurustella vierasheimoisen kanssa tai mennä hänen luokseen. Jumala on kuitenkin osoittanut minulle, etten saa sanoa ketään ihmistä epäpyhäksi tai saastaiseksi."

Tässä siis mainitaan laki, josta Jeesus muualla sanoi, ettei siitä katoaisi ainoakaan kirjain eikä pieninkään piirto. Silti saastaisuutta koskevasta laista katoaa nyt merkityksiä. Mistä on kyse? Siitä, että vaikka itse laki jää voimaan, siinä mainittu saastaisuus lakkaa olemasta.  Mitä tämä tarkoittaa? Paavali selittää asiaa:

Roomalaiskirje 14:13-17
"13. Älkäämme sen tähden enää tuomitko toisiamme. Päättäkää pikemminkin olla panematta veljenne eteen loukkauksen aihetta tai viettelystä. 14. Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ETTEI MIKÄÄN OLE SINÄNSÄ EPÄPYHÄÄ. Ainoastaan sille, joka pitää jotakin epäpyhänä, se on epäpyhää. 15. Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruuastasi, sinä et enää vaella rakkauden mukaan. Älä saata ruuallasi turmioon sitä, jonka puolesta Kristus on kuollut. 16. Älkää siis antako sen hyvän, mikä teillä on, joutua herjattavaksi, 17. sillä Jumalan valtakunta ei ole syömistä ja juomista vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä."

Varsin selvästi Paavali juuri kumosi ennen niin saastaisista eläimistä tehdyn ruoan saastaisuuden.

Nyt onkin niin, että ihminen saa itse valita kutsuuko jotakin ruokaa saastaiseksi vai ei. Ruoasta syöminen kun ei kuitenkaan enää saastuta ihmistä. Jos sinä päätät, että et saa syödä porsaanlihaa, koska se on saastaista, se porsaanliha ei sinänsä ole epäpyhää eikä siis saastaista mutta koska sinä olet päättänyt, että se on saastaista, niin sinulle se on saastaista. Koska minä olen päättänyt, ettei se ole minulle saastaista, niin se on silloin minulle hyvää ja puhdasta.

Näin on kaikilla hyvä olla.

Ja koska Jumala kieltää, sinä et edes pysty määrittelemään ketään saastaiseksi. Tuomiovaltakin kuuluu jumalalle, joten pulinat pois. Syököön itse kukin mitä parhaaksi näkee.

Koko saastaisuus-konsepti on siis lakkautettu. Sen näkee myös Uuden testamentin teksteistä. Uudessa testamentissa ei enää puhuta saastaisuudesta rituaalisen saastaisuuden mielessä vaan Uudessa testamentissa saastaisuus tarkoittaa moraalista saastumista eli syntiä: valehtelua, pettämistä, jumalattomien valheellisten tarujen tarujen  pitämistä totena ja katkeruuskin siellä mainitaan saastaisuutena. Asia on helppo itsekin tarkastaa lukemalla Raamattua.

Toki Uudessa testamentissa on vielä ennen  Jeesuksen kuolemaa jokunen maininta siitä, että saastaisuuslakeja noudatettiin mutta itse Jeesuskin osoitti esimerkeillään, ettei niitä enää tarvinnut noudattaa, mm rituaalista kättenpesua ja kuolleisiin, leprapotilaiisin, verenvuototautiseen ja syntisiin koskemisen välttämistä, joiden koskemisista yhdenkään jälkeen hän ei suorittanut itse puhdistautumisrituaalia. Jeesus toki käski parantunutta miestä tekemään Vanhan testamentin saastaisuusohjeen mukaan mutta itse ei noudattanut näitä ohjeita. Jeesus ei yksinkertaisesti pitänyt näitä ohjeita enää tärkeinä. Mutta tuolle parantuneelle miehelle ne olivat tärkeät. Ilman papeille näyttäytymistä hän ei olisi saanut liikkua kansan parissa ja häntä olisi pitänyt kartella. Papit ja kansa kun eivät vielä vanhan saastaisuuslain tulkinnan aikaa.

Näyttää siis hyvin selvältä, ettei kukaan muutu enää saastaiseksi Vanhan testamentin mukaisesti vaikka tekisi mitä rituaaliseen saastumisen liittyvää.

Miten siis perustella Jeesuksen sanat, joiden mukaan laista ei katoa piirtokaan?
261
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Pesin käteni rituaalisesti ennenkuin meninruokapöytään.. Joudun varmaan helvettiin.

Äänestä

Vegaanina olen puhdas!Puhdas verestä!Eläimet sinänsä ei varmasti ole saastaisia,mutta ihmismieli voi kyllä olla!Mielikuvitus voi tuoda käskijäksi olennon jota ei ole olemassa.Käskijä ylivertainen on kehittyvä empaattinen sivistys!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Kovin on ollut palstalla riitelyä siitä onko ns. saastaisten eläinten syöminen sallittua Uudessa liitossa vai ei. Asiaan on hyvin yksinkertainen vastaus ja Paavali antaa sen.

Ihmisestä, joka koski johonkin saastaiseen tuli Vanhan testamentin mukaan saastainen. Kyseessä oli rituaalinen saastaisuus, jonka yleensä sai puhdistettua tietyillä rituaaleilla. Kyse ei siis ollut moraalilaista, koska moraalinen väärintekeminen oli synti. Saastaisuus ei ollut syntiä. Jumala kuitenkin muutti saastaisuuteen liittyvät ohjeensa ja kertoo siitä Paavalin suulla kahdessakin raamatunpaikassa.

On hyvä tiedostaa, että Vanhassa testamentissa saastaisuus ja epäpyhyys olivat synonyynejä silloin, kun puhuttiin ihmisen rituaalisesta saastumisesta.

Apostolien teot 10:28
"Hän sanoi heille: ”Te tiedätte, että juutalaisen miehen on lainvastaista seurustella vierasheimoisen kanssa tai mennä hänen luokseen. Jumala on kuitenkin osoittanut minulle, etten saa sanoa ketään ihmistä epäpyhäksi tai saastaiseksi."

Tässä siis mainitaan laki, josta Jeesus muualla sanoi, ettei siitä katoaisi ainoakaan kirjain eikä pieninkään piirto. Silti saastaisuutta koskevasta laista katoaa nyt merkityksiä. Mistä on kyse? Siitä, että vaikka itse laki jää voimaan, siinä mainittu saastaisuus lakkaa olemasta.  Mitä tämä tarkoittaa? Paavali selittää asiaa:

Roomalaiskirje 14:13-17
"13. Älkäämme sen tähden enää tuomitko toisiamme. Päättäkää pikemminkin olla panematta veljenne eteen loukkauksen aihetta tai viettelystä. 14. Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ETTEI MIKÄÄN OLE SINÄNSÄ EPÄPYHÄÄ. Ainoastaan sille, joka pitää jotakin epäpyhänä, se on epäpyhää. 15. Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruuastasi, sinä et enää vaella rakkauden mukaan. Älä saata ruuallasi turmioon sitä, jonka puolesta Kristus on kuollut. 16. Älkää siis antako sen hyvän, mikä teillä on, joutua herjattavaksi, 17. sillä Jumalan valtakunta ei ole syömistä ja juomista vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä."

Varsin selvästi Paavali juuri kumosi ennen niin saastaisista eläimistä tehdyn ruoan saastaisuuden.

Nyt onkin niin, että ihminen saa itse valita kutsuuko jotakin ruokaa saastaiseksi vai ei. Ruoasta syöminen kun ei kuitenkaan enää saastuta ihmistä. Jos sinä päätät, että et saa syödä porsaanlihaa, koska se on saastaista, se porsaanliha ei sinänsä ole epäpyhää eikä siis saastaista mutta koska sinä olet päättänyt, että se on saastaista, niin sinulle se on saastaista. Koska minä olen päättänyt, ettei se ole minulle saastaista, niin se on silloin minulle hyvää ja puhdasta.

Näin on kaikilla hyvä olla.

Ja koska Jumala kieltää, sinä et edes pysty määrittelemään ketään saastaiseksi. Tuomiovaltakin kuuluu jumalalle, joten pulinat pois. Syököön itse kukin mitä parhaaksi näkee.

Koko saastaisuus-konsepti on siis lakkautettu. Sen näkee myös Uuden testamentin teksteistä. Uudessa testamentissa ei enää puhuta saastaisuudesta rituaalisen saastaisuuden mielessä vaan Uudessa testamentissa saastaisuus tarkoittaa moraalista saastumista eli syntiä: valehtelua, pettämistä, jumalattomien valheellisten tarujen tarujen  pitämistä totena ja katkeruuskin siellä mainitaan saastaisuutena. Asia on helppo itsekin tarkastaa lukemalla Raamattua.

Toki Uudessa testamentissa on vielä ennen  Jeesuksen kuolemaa jokunen maininta siitä, että saastaisuuslakeja noudatettiin mutta itse Jeesuskin osoitti esimerkeillään, ettei niitä enää tarvinnut noudattaa, mm rituaalista kättenpesua ja kuolleisiin, leprapotilaiisin, verenvuototautiseen ja syntisiin koskemisen välttämistä, joiden koskemisista yhdenkään jälkeen hän ei suorittanut itse puhdistautumisrituaalia. Jeesus toki käski parantunutta miestä tekemään Vanhan testamentin saastaisuusohjeen mukaan mutta itse ei noudattanut näitä ohjeita. Jeesus ei yksinkertaisesti pitänyt näitä ohjeita enää tärkeinä. Mutta tuolle parantuneelle miehelle ne olivat tärkeät. Ilman papeille näyttäytymistä hän ei olisi saanut liikkua kansan parissa ja häntä olisi pitänyt kartella. Papit ja kansa kun eivät vielä vanhan saastaisuuslain tulkinnan aikaa.

Näyttää siis hyvin selvältä, ettei kukaan muutu enää saastaiseksi Vanhan testamentin mukaisesti vaikka tekisi mitä rituaaliseen saastumisen liittyvää.

Miten siis perustella Jeesuksen sanat, joiden mukaan laista ei katoa piirtokaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu