Kovin on ollut palstalla riitelyä siitä onko ns. saastaisten eläinten syöminen sallittua Uudessa liitossa vai ei. Asiaan on hyvin yksinkertainen vastaus ja Paavali antaa sen.
Ihmisestä, joka koski johonkin saastaiseen tuli Vanhan testamentin mukaan saastainen. Kyseessä oli rituaalinen saastaisuus, jonka yleensä sai puhdistettua tietyillä rituaaleilla. Kyse ei siis ollut moraalilaista, koska moraalinen väärintekeminen oli synti. Saastaisuus ei ollut syntiä. Jumala kuitenkin muutti saastaisuuteen liittyvät ohjeensa ja kertoo siitä Paavalin suulla kahdessakin raamatunpaikassa.
On hyvä tiedostaa, että Vanhassa testamentissa saastaisuus ja epäpyhyys olivat synonyynejä silloin, kun puhuttiin ihmisen rituaalisesta saastumisesta.
Apostolien teot 10:28
"Hän sanoi heille: ”Te tiedätte, että juutalaisen miehen on lainvastaista seurustella vierasheimoisen kanssa tai mennä hänen luokseen. Jumala on kuitenkin osoittanut minulle, etten saa sanoa ketään ihmistä epäpyhäksi tai saastaiseksi."
Tässä siis mainitaan laki, josta Jeesus muualla sanoi, ettei siitä katoaisi ainoakaan kirjain eikä pieninkään piirto. Silti saastaisuutta koskevasta laista katoaa nyt merkityksiä. Mistä on kyse? Siitä, että vaikka itse laki jää voimaan, siinä mainittu saastaisuus lakkaa olemasta. Mitä tämä tarkoittaa? Paavali selittää asiaa:
Roomalaiskirje 14:13-17
"13. Älkäämme sen tähden enää tuomitko toisiamme. Päättäkää pikemminkin olla panematta veljenne eteen loukkauksen aihetta tai viettelystä. 14. Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ETTEI MIKÄÄN OLE SINÄNSÄ EPÄPYHÄÄ. Ainoastaan sille, joka pitää jotakin epäpyhänä, se on epäpyhää. 15. Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruuastasi, sinä et enää vaella rakkauden mukaan. Älä saata ruuallasi turmioon sitä, jonka puolesta Kristus on kuollut. 16. Älkää siis antako sen hyvän, mikä teillä on, joutua herjattavaksi, 17. sillä Jumalan valtakunta ei ole syömistä ja juomista vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä."
Varsin selvästi Paavali juuri kumosi ennen niin saastaisista eläimistä tehdyn ruoan saastaisuuden.
Nyt onkin niin, että ihminen saa itse valita kutsuuko jotakin ruokaa saastaiseksi vai ei. Ruoasta syöminen kun ei kuitenkaan enää saastuta ihmistä. Jos sinä päätät, että et saa syödä porsaanlihaa, koska se on saastaista, se porsaanliha ei sinänsä ole epäpyhää eikä siis saastaista mutta koska sinä olet päättänyt, että se on saastaista, niin sinulle se on saastaista. Koska minä olen päättänyt, ettei se ole minulle saastaista, niin se on silloin minulle hyvää ja puhdasta.
Näin on kaikilla hyvä olla.
Ja koska Jumala kieltää, sinä et edes pysty määrittelemään ketään saastaiseksi. Tuomiovaltakin kuuluu jumalalle, joten pulinat pois. Syököön itse kukin mitä parhaaksi näkee.
Koko saastaisuus-konsepti on siis lakkautettu. Sen näkee myös Uuden testamentin teksteistä. Uudessa testamentissa ei enää puhuta saastaisuudesta rituaalisen saastaisuuden mielessä vaan Uudessa testamentissa saastaisuus tarkoittaa moraalista saastumista eli syntiä: valehtelua, pettämistä, jumalattomien valheellisten tarujen tarujen pitämistä totena ja katkeruuskin siellä mainitaan saastaisuutena. Asia on helppo itsekin tarkastaa lukemalla Raamattua.
Toki Uudessa testamentissa on vielä ennen Jeesuksen kuolemaa jokunen maininta siitä, että saastaisuuslakeja noudatettiin mutta itse Jeesuskin osoitti esimerkeillään, ettei niitä enää tarvinnut noudattaa, mm rituaalista kättenpesua ja kuolleisiin, leprapotilaiisin, verenvuototautiseen ja syntisiin koskemisen välttämistä, joiden koskemisista yhdenkään jälkeen hän ei suorittanut itse puhdistautumisrituaalia. Jeesus toki käski parantunutta miestä tekemään Vanhan testamentin saastaisuusohjeen mukaan mutta itse ei noudattanut näitä ohjeita. Jeesus ei yksinkertaisesti pitänyt näitä ohjeita enää tärkeinä. Mutta tuolle parantuneelle miehelle ne olivat tärkeät. Ilman papeille näyttäytymistä hän ei olisi saanut liikkua kansan parissa ja häntä olisi pitänyt kartella. Papit ja kansa kun eivät vielä vanhan saastaisuuslain tulkinnan aikaa.
Näyttää siis hyvin selvältä, ettei kukaan muutu enää saastaiseksi Vanhan testamentin mukaisesti vaikka tekisi mitä rituaaliseen saastumisen liittyvää.
Joten miten siis perustella Jeesuksen sanat, joiden mukaan laista ei katoa piirtokaan?
Ihmisestä, joka koski johonkin saastaiseen tuli Vanhan testamentin mukaan saastainen. Kyseessä oli rituaalinen saastaisuus, jonka yleensä sai puhdistettua tietyillä rituaaleilla. Kyse ei siis ollut moraalilaista, koska moraalinen väärintekeminen oli synti. Saastaisuus ei ollut syntiä. Jumala kuitenkin muutti saastaisuuteen liittyvät ohjeensa ja kertoo siitä Paavalin suulla kahdessakin raamatunpaikassa.
On hyvä tiedostaa, että Vanhassa testamentissa saastaisuus ja epäpyhyys olivat synonyynejä silloin, kun puhuttiin ihmisen rituaalisesta saastumisesta.
Apostolien teot 10:28
"Hän sanoi heille: ”Te tiedätte, että juutalaisen miehen on lainvastaista seurustella vierasheimoisen kanssa tai mennä hänen luokseen. Jumala on kuitenkin osoittanut minulle, etten saa sanoa ketään ihmistä epäpyhäksi tai saastaiseksi."
Tässä siis mainitaan laki, josta Jeesus muualla sanoi, ettei siitä katoaisi ainoakaan kirjain eikä pieninkään piirto. Silti saastaisuutta koskevasta laista katoaa nyt merkityksiä. Mistä on kyse? Siitä, että vaikka itse laki jää voimaan, siinä mainittu saastaisuus lakkaa olemasta. Mitä tämä tarkoittaa? Paavali selittää asiaa:
Roomalaiskirje 14:13-17
"13. Älkäämme sen tähden enää tuomitko toisiamme. Päättäkää pikemminkin olla panematta veljenne eteen loukkauksen aihetta tai viettelystä. 14. Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ETTEI MIKÄÄN OLE SINÄNSÄ EPÄPYHÄÄ. Ainoastaan sille, joka pitää jotakin epäpyhänä, se on epäpyhää. 15. Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruuastasi, sinä et enää vaella rakkauden mukaan. Älä saata ruuallasi turmioon sitä, jonka puolesta Kristus on kuollut. 16. Älkää siis antako sen hyvän, mikä teillä on, joutua herjattavaksi, 17. sillä Jumalan valtakunta ei ole syömistä ja juomista vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä."
Varsin selvästi Paavali juuri kumosi ennen niin saastaisista eläimistä tehdyn ruoan saastaisuuden.
Nyt onkin niin, että ihminen saa itse valita kutsuuko jotakin ruokaa saastaiseksi vai ei. Ruoasta syöminen kun ei kuitenkaan enää saastuta ihmistä. Jos sinä päätät, että et saa syödä porsaanlihaa, koska se on saastaista, se porsaanliha ei sinänsä ole epäpyhää eikä siis saastaista mutta koska sinä olet päättänyt, että se on saastaista, niin sinulle se on saastaista. Koska minä olen päättänyt, ettei se ole minulle saastaista, niin se on silloin minulle hyvää ja puhdasta.
Näin on kaikilla hyvä olla.
Ja koska Jumala kieltää, sinä et edes pysty määrittelemään ketään saastaiseksi. Tuomiovaltakin kuuluu jumalalle, joten pulinat pois. Syököön itse kukin mitä parhaaksi näkee.
Koko saastaisuus-konsepti on siis lakkautettu. Sen näkee myös Uuden testamentin teksteistä. Uudessa testamentissa ei enää puhuta saastaisuudesta rituaalisen saastaisuuden mielessä vaan Uudessa testamentissa saastaisuus tarkoittaa moraalista saastumista eli syntiä: valehtelua, pettämistä, jumalattomien valheellisten tarujen tarujen pitämistä totena ja katkeruuskin siellä mainitaan saastaisuutena. Asia on helppo itsekin tarkastaa lukemalla Raamattua.
Toki Uudessa testamentissa on vielä ennen Jeesuksen kuolemaa jokunen maininta siitä, että saastaisuuslakeja noudatettiin mutta itse Jeesuskin osoitti esimerkeillään, ettei niitä enää tarvinnut noudattaa, mm rituaalista kättenpesua ja kuolleisiin, leprapotilaiisin, verenvuototautiseen ja syntisiin koskemisen välttämistä, joiden koskemisista yhdenkään jälkeen hän ei suorittanut itse puhdistautumisrituaalia. Jeesus toki käski parantunutta miestä tekemään Vanhan testamentin saastaisuusohjeen mukaan mutta itse ei noudattanut näitä ohjeita. Jeesus ei yksinkertaisesti pitänyt näitä ohjeita enää tärkeinä. Mutta tuolle parantuneelle miehelle ne olivat tärkeät. Ilman papeille näyttäytymistä hän ei olisi saanut liikkua kansan parissa ja häntä olisi pitänyt kartella. Papit ja kansa kun eivät vielä vanhan saastaisuuslain tulkinnan aikaa.
Näyttää siis hyvin selvältä, ettei kukaan muutu enää saastaiseksi Vanhan testamentin mukaisesti vaikka tekisi mitä rituaaliseen saastumisen liittyvää.
Joten miten siis perustella Jeesuksen sanat, joiden mukaan laista ei katoa piirtokaan?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Onhan lauantai adventisteilla rituaalinen puhdistus, jalkojen pesu.
Aloituksen tekijän logiikka on väärä. Vanhassa testamentissa eläinten saastaisuus oli periaatteellista, eikä sitä pystynyt mitenkään poistamaan millään rituaalilla. Niin on nytkin.
Et voisi olla vääremmässä. Monista saastumisista on annettu jopa päiväkohtaiset aikarajat, jonka jälkeen israelilainen oli jälleen puhdas. Lue ihmeessä Raamattua!
No elukoissa on tauteja covid 19 sars mers hullulehmä lampaista ja sorkkataudit jne.vesikauhut. Kaikki uhrielukat syötiin ja Arabiassa kameleita vaikka nekin on kiellettyä. Äyriäiset on nekin kielletty. Elukoitten päälle laitettiin synnit joten ne saasta meni niihin myös Jeesus ajoi sikoihin demonit. Laki saa aikaan vihaa . Naiset oli saastaisia kuukautisten aikana synnytyksen jälkeen ja muuta spitaalia juutalaisista oli ja on. Sehän on ikävää heille että he on saastaisia ja saastuvat kokoajan. Balsamointi ei pelasta sielua. Eikä ympärileikkaus. Sitä joko on aina saastainen ja uhraa elukoita tai Jeesuksen ristillä ja puhdas.
Turhaan Messias kärsi ja kuoli teille hän ei ole yhtään hyödyksi .
"Koko saastaisuus-konsepti on siis lakkautettu."
Ei ole.
2. Kor. 6:17-18 "Siksi Herra sanoo: ¶ — Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä koskeko mihinkään saastaiseen, niin otan teidät vastaan ja olen oleva teidän Isänne, ja te olette minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias."
2. Kor. 7:1 "Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle."
Kannattaisi ihan oikeasti lukea sitä Raamattua ihan itse eikä kuunnella toisten sepustuksia. Puhtauslakien merkityksen ymmärtämiseksi on tunnettava sekä Vanhan testamentin että Uuden testamentin kulttuuri laajahkosti. Mitä saastaisuus heprealaisten ja juutalaisten keskuudessa tarkoitti? Mitä asioita siihen liittyi?
Vanhan testamentin Jumalan kansan perustila oli puhtaus. Tuon puhtauden tilan saattoi kuitenkin pilata erilaisilla saastuttavilla tavoilla, jolloin kansalaisesta tuli rituaalisesti epäpuhdas. Epäpuhtaksi tuli mm. ihosairaudesta, elimistön eritteistä, jonkun kuolleen koskettamisesta tai tiettyjen epäpuhtaiden ruokien syömisestä, esim uhrirasvan, veren tai ns. saastaisen eläinten syömisestä. Tällaisen epäpuhtaan ihmisen tuli vältellä pyhyyttä ja yrittää jälleen saavuttaa puhtauden tila. Saastaisuudesta saattoi saada jopa kuolemanrangaistuksen, jos esimerkiksi lähestyi temppeliä ennen kuin oli jälleen tullut puhtaaksi. Epäpuhtaus saattoi johtaa jopa kansasta karkoitukseen. Jos pappi saastui, hän ei saanut olla töissä pyhäkössä. Pappispalveluksessa olevan työntekijän saastuminen johti kieltoon syödä uhrilihaa.
Puhdistunisprosessi riippui siitä, kuinka vakavaa saastuminen oli. Vakavimmat tapaukset olivat ihotauti, synnytys, siemen nesteeseen koskeminen, papin, tempelipalvelijan tai nasiirin koskeminen kuolleeseen, naiselle kuukautiset, tiettyjen eläinten tuhkaan koskeminen, raatoon koskeminen ja saastuneeseen esineeseen tai ihmiseen koskettaminen. Puhdistuminen vaati aina jonkun tietyn ajan kulumista, jolloin saatettiin olla esim. iltaan asti saastaisia tai pisimmillää jopa 80 päivää saastaisena (esim. jos nainen synnytti tyttären). Usein puhdistumiseen liittyi jokin rituaali, kuten esim peseytyminen tai alttarin sovitus taikka jokin papillinen toimitus. Kun vesi ei riittänyt puhdistamaan, piti käyttää tulta tai esim esine piti tuhota, materiaalista riippuen.
Pääajatus koko saastaisuudessa oli, että Jumala on aina pyhä mutta ihminen ennemmin tai myöhemmin saastuu. Ihmiset olivat luonteeltaan syntisiä ja saastaisia eivätkä voineet lähestyä Jumalaa. Saastuneen ihmisen tuli siis puhdistautua voidakseen elää pyhän Jumalan läheisyydessä. Saastuminen ei ollut kuitenkaan syntiin verrattavissa oleva asia, vaikka joissakin tapauksissa syntiuhri toimikin puhdistajana, sillä monet saastaisuuteen johtavat asiat olivat sellaisia, joihin saastuva ei voinut itse vaikuttaa. Saastaisuus teemaa käytettiin myös monien eettisesti kyseenalaisten tekojen tekemisestä.
Puhdas/epäpuhdas järjestelmä luokitteli asiat kolmeen kategoriaan. Eläimet, joita voitiin uhrata olivat pyhiä. Eläimiä, joita ei voinut uhrata mutta joita voitiin syödä, olivat puhtaita. Eläimet, joita ei saanut syödä olivat saastaisia eli epä-puhtaita. Sama koski ihmisiä. Papit olivat pyhiä, israelilaiset puhtaita, pakanat saastaisia. Temppeli oli pyhä, maa oli puhdas, kansakunnat olivat saastaisia. Ruokalait vahvistivat Israelin kansan puhtautta. Israelilaiset eivät saaneet olla tekemisissä epä-puhtaiden kanaanilaisten kanssa, jotka söivät saastaisia eläimiä. Israelilaiset olivat Jumalan erottama omaisuuskansa, joka erottautui muista myöskin ruokavalionsa kanssa ja useiden muiden ritualististen tapojen kanssa, eikä näillä tavoilla ollut monesti edes mitään tekemistä moraalisen paremmuuden kanssa. Jopa ihan toisarvoisetkin rituaalit ruokkivat kansalaisten mieliä kohti itsekuria ja toimivat askeleina pyhyyttä kohti, sellaiset kuten kielto keittää kiliä emänsä maidossa, kielto syödä petojen tappamaa eläintä, kielto harrastaa seksiä kuutautisten aikana tai käsky peittää teloitettu ruumis ennen pimeyden tuloa.
Toisaalta seksiaktin saastuttava vaikutus esti israelilaisia liittämästä ilotyttö/poika toimintaa temppelipalvelukseen, mikä sekin toimi muista kansoista erottavana tekijänä, kuten myös kielto palvella muita epäjumalia saastumisenkin uhalla.
...jatkuu...
...jatkuu...
Puhtausjärjestelmä sisälsi ajatuksen siitä, että Jahve oli elämän Jumala ja erossa kuolemasta. Monet epäpuhtaat eläimet olivat petoja tai asuivat pimeissä luolissa. Sika yhdistettiin Lähi-Idän epäjumalanpalvelukseen. Spitaali eli lepra sai ihmisen muuttumaan pikkuhiljaa ruumiiksi. Kehonnesteiden menetys sai ihmisen voimat ja elämän heikkenemään ja sai ihmisen näin lähemmäs kuolemaa. Tämän johdosta ihminen oli lähempänä kuolemaa ja syntiä. Nämä rituaaliset saastumiset johtivat ihmisen kauemmas elämän Jumalasta kohti kuoleman tilaa. Puhdistuminen taas johti takaisin elämän Jumalan pyhyyteen veden, veren rituaalien puhdistavan vaikutuksen johdosta. Rituaalisesti saastunut on siis sama kuin epäpyhä, Pyhän vastakohta.
Kilin keittäminen äitinsä maidossa ei ollut kielletty siksi, että se olisi ollut pakanallinen käytäntö vaan siksi, että elämän symbolin (äidinmaito) yhdistäminen elämän antaneen maidon kautta kuolemaan ei ollut soveliasta, ei varsinkaan temppelijuhlien aikana, jotka ylistivät Jumalan elämää antavaa voimaa.
Puhtauslaeilla on myös satunnaisia yhteyksiä hygieniaan ja kansanterveyteen. Lepran tai tippurin sairastaja ovat saastaisia. Raatoihin, ysköksiin ja ulosteisiin koskeminen aiheuttavat saastaisuutta. Rituaaliset kylpemiset puolestaan edesauttaisivat hygieniaa. Tiettyjen saastaisten eläinten tiedetään tartuttavan ihmisiin sairauksia. Eläinrasvojen tiedetään aiheuttavan ihmiselimistössä monenlaisia sairauksia.
Hygienia ei ole kuitenkaan se syy, miksi puhtaus-järjestelmä oli olemassa. Raamattu ei mainitse lainkaan tartuntatauteja. Jotkut välttelevät kamelinliha vaikkei kamelien tiedetä aiheuttavaan minkänlaisia sairauksia ihmiseen. Toisaalta, myrkkykasvit voivat vaarantaa ihmisen terveyden, muttei niistä ole mainintaakaan Raamatussa. Syntien anteeksi saaminen tapahtui vasta parantumisen jälkeen mutta jos puhtauslait olisivat olleet olemassa hygienia syistä, olisi parantumisen pitänyt tapahtua ensin ja sitten synnit olisi annettu anteeksi. Puhtauslakien merkitus on siten enempi symbolinen.
Uudessa testamentissa saastaisuus-käsite laajenee. Uudessa testamentissa saastaisuus on enempi moraalista saastumista. Mutta myös Uuden testamentin aikana harjoitettiin rituaalista puhdistautumista ja siitä on useita esimerkkejä Raamatussa. Jeesus piti useassa kohden moraalista puhtautta rituaalista tärkeämpänä. Hän ei välittänyt puhtausrituaalilaeista kun hän koski leprapotilaita, syntistä prostituoitua, kuolleita ja verenvuototautista, jotka tekivät hänet saastuneeksi eikä hän millään kerralla puhdistautunut saastaisuudestaan. Mutta hän käski noudattaa puhtauslakia, jossa leprasta parantuneen on näytettävä itsensä parantumisen jälkeen papille. Uudessa testamentissa tietysti juutalaiset ohjeistava toisia juutalaisia noudattamaan puhtauslakeja mutta siinä ei ole kyseessä uuden liiton laki vaan ohje siitä, miten juutalaisveljien ja sisarten kanssa tulee toimia.
Ratkaisevaa on myös se, että ennen niin tiukka, jopa kuolemaan johtavan puhtauslain rikkominen heitetään romukoppaan. Kun ennen Israelin kansan ulkopuoliset olivat saastaisia ja vain Israelilaiset olivat puhtaita, niin Uudessa liitossa ei ole enää tekijöitä, jotka erottelisivat ei-juutalaiset juutalaisista Jumalan puhtaana kansana. Nyt ei ole enää tarvetta puhtauslaeille tai rituaaleille, jotka rituaalisesti puhdistaisivat Jumalan omia, koska kaikki uskovat ovat Uudessa liitossa pyhiä. He ovat Jeesuksen verellä kertakaikkisesti puhtaaksi pestyjä ja kasteen vesi on merkkinä Jumalan kansaan kuulumisesta. Kaste ei ole rituaali vaan symboli, jossa vesi vertauskuvallisesti pelastaa.
Mutta verta ei edelleenkään saa syödä, sillä se edustaa elämän antavaa Jumalaa. Edelleen Jumalan omat ovat Jumalan itselleen erottamia mutta enää erottamiseen ei käytetä maallista kansalaisuutta.
Tämän kaiken perusteella kaikki puhtauslait ovat tarpeettomana jääneet pois Uuden liiton kansalaisilta. Vanhan testamentin saastaisuudesta on jäljellä enää nimitys. Uuden liiton uskoville kyseessä on moraalisesta saastumisesta kertova sana, ei rituaalisesta puhtaudesta kertova sana. Rituaalista puhtautta ei enää tarvita. Paavali vielä todistaa asiasta:
Roomalaiskirje 14:13-17
"13. Älkäämme sen tähden enää tuomitko toisiamme. Päättäkää pikemminkin olla panematta veljenne eteen loukkauksen aihetta tai viettelystä. 14. Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ETTEI MIKÄÄN OLE SINÄNSÄ EPÄPYHÄÄ. Ainoastaan sille, joka pitää jotakin epäpyhänä, se on epäpyhää. 15. Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruuastasi, sinä et enää vaella rakkauden mukaan. Älä saata ruuallasi turmioon sitä, jonka puolesta Kristus on kuollut. 16. Älkää siis antako sen hyvän, mikä teillä on, joutua herjattavaksi, 17. sillä Jumalan valtakunta ei ole syömistä ja juomista vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä."
...jatkuu...
...jatkuu...
Epäpyhyys eli rituaalinen saastaisuus, josta VT puhuu on siis todella menneen talven lumia. SIKSI siitä ei puhuta enää Uudessa testamentissakaan samassa merkityksessä kuin Vanhassa testamentissa.
Joku voi tietysti väittää, ettei tätä asiaa ole tutkittu tarpeeksi perinpohjaisesti. Katsotaanpa siis läpi kaikki loputkin saastaisuuteen liittyvät raamatuntermit.
Hesekiel 22:10
"Sinussa, Jerusalem, häpäistään isän aviovuode ja tehdään väkivaltaa naiselle, joka on epäpuhdas kuukautistensa tähden."
Apostolien teot 10:28
"Hän sanoi heille: ”Te tiedätte, että juutalaisen miehen on lainvastaista seurustella vierasheimoisen kanssa tai mennä hänen luokseen. Jumala on kuitenkin osoittanut minulle, etten saa sanoa ketään ihmistä epäpyhäksi tai saastaiseksi."
Jumala jos kuka tietää, ettei Vanhaan testamentin saastaisuutta ole enää olemassa. Vanhan testamentin aikaan ihmisiä kutsuttiin saastaisiksi jos he rituaalisesti saastuivat jostakin, kuten esim kuolleista tai saastaiseen koskemisesta, saastaisten eläinten syömisestä tai niihin käsin koskemisesta. MUTTA ei enää Uuden testamentin aikana. Eikö tämä vielä riitä todisteeksi siitä, ettei mikään eläin tee kenestäkään saastaista?
Epäpyhähän tarkoittaa saastaista mutta millaista on epäpyhä käytös. Se on mm. Jumalan tahdon vastaisten tarujen kertomista, tarujen, joilla niiden kertoja ei harjoita Jumalan pelkoa eli Jumalan kunnioitusta. Näin sanoo Timoteuksen 1. kirje:
1. kirje Timoteukselle 4:6-8
"6. Kun opetat tätä veljille, olet hyvä Kristuksen Jeesuksen palvelija ja tulet ravituksi uskon ja sen hyvän opin sanoista, jota olet noudattanut. 7. Karta epäpyhiä ämmien taruja. Harjoita itseäsi jumalanpelkoon, 8. sillä ruumiin harjoittamisesta on hyötyä vain vähään, mutta jumalanpelosta on hyötyä kaikkeen, koska siihen liittyy lupaus sekä nykyisestä että tulevasta elämästä."
1. Timoteuskirje jatkaa ja sanoo epäpyhien puheiden olevan valhetietoa eli Jumalan kannalta tyhjiä puheita:
1. kirje Timoteukselle 6:20
"Timoteus, säilytä se, mikä sinulle on uskottu. Pysy erossa epäpyhistä ja tyhjistä puheista ja vastaväitteistä, joita tiedon nimellä kulkeva valhetieto saa aikaan."
Hän jatkaa edelleen, että epäpyhien puheiden puhujat menevät jumalattomuudessa yhä pidemmälle:
2. kirje Timoteukselle 2:16-18
"16. Pysy erossa epäpyhistä ja tyhjistä puheista, sillä niiden puhujat menevät jumalattomuudessa yhä pitemmälle 17. ja heidän puheensa leviää kuin syöpä. Heitä ovat Hymenaios ja Filetos, 18. jotka ovat eksyneet pois totuudesta sanoessaan, että ylösnousemus on jo tapahtunut. Näin he turmelevat joidenkin uskon."
Epäpyhä puhe siis on puhetta totuutta vastaan eli se on siis valehtelemista. Tässä tapauksessa se on valhetta Jumalan todistajien sanaa vastaan. Sellaisten puhujat menevät sen tähden jumalattomuudessa yhä pidemmälle.
Timoteuksen kirjoituksista voimme päätellä, että evankeliumin pitäminen valheena on epäpyhää eli Vanhan testamentin sanoin: saastaista. Mutta saastaista se ei enää ole Uuden testamentin kielenkäytössä. Silti se tarkoittaa epäpuhdasta ja epäpyhää, joka oli VT kielenkäytössä aiemmin nimellä saastainen. Näin ajattelee myös Paavali:
Heprealaiskirje 10:28-29
"28. Joka hylkää Mooseksen lain, sen on armotta kuoltava kahden tai kolmen todistajan sanan nojalla. 29. Kuinka paljon ankaramman rangaistuksen ansaitseekaan mielestänne se, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan, pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!"
...jatkuu...
...jatkuu...
Sitten mielenkiintoinen kohta siitä, mikä on saastuttavaa, haureutta ja epäpyhää Paavalin mielestä:
Heprealaiskirje 12:15-17
"15. Pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta eikä mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä ja monet sen vuoksi saastu, 16. ja ettei kukaan ole haureellinen tai epäpyhä niin kuin Eesau, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa. 17. Tehän tiedätte, että kun hän myöhemmin tahtoi periä siunauksen, hänet hylättiin, eikä hän saanut mahdollisuutta muutokseen, vaikka hän sitä kyynelin pyysi."
Eli katkeruus on saastumista. Lisäksi hän kutsuu haureelliseksi tai epäpyhäksi sitä, että Eesau petti isänsä. Tässä Paavali sanoo, että valehtelua voidaan kutsua haureelliseksi tai epäpyhäksi muttei molemmiksi. Kumpaa Paavali tarkoittaa, sitä hän ei tässä sano mutta hänen muut aiemmat kommenttinsa kertovat, että epäpyhässä kyse on todennäköisesti valehtelusta/pettämisestä.
Kaikki tämä aiempi selittää Ilmestyskirjan sanomaa:
Johanneksen ilmestys 21:22-27
"22. Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt, sillä sen temppelinä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, ja Karitsa. 23. Kaupunki ei tarvitse valokseen aurinkoa eikä kuuta, sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppuna on Karitsa. 24. Kansat vaeltavat sen valossa, ja maan kuninkaat tuovat sinne loistonsa. 25. Sen portteja ei suljeta päivällä, ja yötä siellä ei ole. 26. Sinne tuodaan kansojen loisto ja kalleudet. 27. Eikä sinne pääse mitään epäpyhää, ei ketään iljettävyyksien tekijää eikä valehtelijaa, vaan ainoastaan ne, joiden nimet on kirjoitettu Karitsan elämänkirjaan."
Sitä sanomaa, jonka myös Ilmestyskirja vahvistaa: epäpyhä rinnastetaan iljettävyyksien tekemiseen ja valehtelemiseen ja näistä sanotaan, että niiden harjoittajat eivät pääse uuteen maahan. Iljettäviksi VT kutsuu saastaisia. Uusi testamentti kutsuu iljettäviä ihmisiä valehtelijoiksi ja pettäjiksi.
Näiden lisätodisteiden valossa on siis ihan selvää, ettei saastaisuus tarkoita Uudessa testamentissa enää samaa kuin Vanhassa testamentissa. Uuden testamentin saastainen ei ole enää sama asia kuin Vanhan testamentin rituaalisesti saastainen. Koko VT saastaisuuden terminologia on Uudessa testamentissa hylätty. Eikä saastaisia kutsuta UT:ssa millään uudellakaan nimellä. Niistä ei yksinkertaisesti puhuta enää UT:ssa vaikka sielläkin olisi mahdollisuus käyttää näitä termejä myös niissä tapauksissa, joissa tehdään samoja tekoja kuin VT:ssa tehtiin kutsuen niitä saastaisiksi teoiksi. Siksi saastaisuutta koskevat Vanhan testamentin ohjeet ja määräyksetkään eivät ole enää Uudessa testamentissa voimassa. Niitä ei yksinkertaisesti enää arvosteta. Ja Jumala on kieltänyt kutsumasta ketään enää saastaiseksi. Siinä on jo tarpeeksi syytä hylätä asiat, joita aiemmin kutsuttiin rituaaliseksi saastumiseksi. Näihin kuuluivat myös aiemmin saastaisina eläiminä tunnetut eläinlajit, joiden syöjiä ei enää yksinkertaisesti saa kutsua saastaisiksi. Miksi? Koska he eivät enää ole saastaisia.
Uudessa testamentissa saastuminen ei takoita samaa kuin Vanhassa testamentissa. Sen voi havaita ihan helposti tekemällä sana-haun nettiraamatusta ja lukemalla ne raamatunkohdat, joissa käsitellään saastaisuutta. Lue ihmeessä Raamattuasi!
Tuossa mainitsemassasi raamatunkohdassa saastaisella tarkoitetaan jumalattomia ihmisiä. Heitä, jotka eivät usko totuuteen vaan taruihin. Heitä, jotka eivät kunnioita Jumalaa. Tätä samaa toitotetaan Uudessa testamentissa useissa eri kohdissa. Kyse ei ole Vanhan testamentin rituaalisesta saastumisesta.
Tiedämme ihan Raamattua lukemalla, että Uuden testamentin saastuminen tarkoitti seuraavia asioita: jumalattomuutta, katkeruutta, jumalattomien valetarujen pitämistä totena ja katkeruutta.
Sitä sanomaa, jonka myös Ilmestyskirja vahvistaa: epäpyhä rinnastetaan iljettävyyksien tekemiseen ja valehtelemiseen ja näistä sanotaan, että niiden harjoittajat eivät pääse uuteen maahan. Iljettäviksi VT kutsuu saastaisia. Uusi testamentti kutsuu iljettäviä ihmisiä valehtelijoiksi ja pettäjiksi.
Kun tämä edellä kuvattu on sitä, mitä Uuden testamentin saastuminen oikeasti on, on helppo tulkita myös mainitsemasi kohta sen mukaisesti, miten Uuden testamentin ajan uskovat siitä uskoivat.
Tekstissä mainitut lupaukset kertovat Jeesuksen tuomasta pelastuksesta. Tuon lupauksen lunastamiseksi uskovan on luovuttava valheesta ja jumalattomuudesta, jotka ovat moraalisia hengen paheita eli syntiä. Ruumiin saastaisuus on Uudessa testamentissa seksuallista haureutta. Se käy ilmi useasta raamatunkohdasta. Lainaamasi kohta ei siis liity Vanhan testamentin rituaaliseen saastumiseen.
Saastainen eläin ei muutu puhtaaksi, vaikka kuinka toisin väittäisit.
Juu, en minä sinua kuuntele. Minä luen itse.
Juu älkää koskeeko juutalaisiin ja osallistujia heidän synteihinsä . Syntinsä nousee taivaaseen asti. Lainrikkojat Mooses. Älä varasta älä tee huorin älä sano väärää ...
Meidän kristittyjen syntivelka sovitettiin ristillä jad olemme puhtaat ristin Messiaan kautta emme omaa vanhurskautta vaan Messiaan.
Kristitty on pyhä ja kaikki ULOSTUU mitä syödään . Paitsi noi hiton pahat teurasjätteet halpa kaupoissa ja pitsois. Se on ihan onko sun mahassa lehmä lammas vuohi vai sika kun huoraat homoilet varastelet ja kuolet erossa Jeesuksen rististä. Lihasi kuolee ihan samoin kuin ne elukat vaikka balsamoit se mätänee.
Hebr. 10. Pojan pilkkaajat pilkkaa Jumalaa .
Eikä juutalainen usko Jeesukseen peite .
kyllä se tautiliha edelleen saastuttaa, vaikka Suomessa mielesi mukaan kiikarilla katsotaan kaikki läskit ja fariseus siitä nostaa päätäsi.
Jos läskissäsi on trikiini, se on saastainen, eli päätä jo, onko raamattu tosi, vai paskannatko aina kettinkiä ja kaikki passaa, kuten helluntaissa yleensä uskosi mukaan tautia haetaan.
Onko Pyhän Hengen temppelin tarkoitus se, että veromarkoin haetaan apua, kun se on saastutettu notkuvin pöydin ja syöpälapset ei niin pääse hoitoon.
Koronakin on saasteen tulos. Kun siat kuoli Kiinassa, tautiin ja ihmisille alettiin opettaa villin luonnon ravintoa käyttmään, niin tutkijat puhuvat koronastamme. Eli lepakot ja tauti. Revi siitä ja mantraa sonta puhtaaksi ja ole raamatulle epäuskoinen fariseus
Eli rituvaaliahan se on meitin uskonnolliset melleri fariseokset, kun sonta siunataan puhtaaksi.
Kaikki käy, ja mukamas sonta oli vain vanhanliiton kakkaa!
Me olemme niin pyhiä ja häpiämättömiä ja hyväntiedonpuulta hekotetaan kaikki kohilleen.
Tätähän se on, kun lukee kirjaoppineiden ja fariseusten tämänpäivän kristillisyyttä.
SE on meitin temppeli- toimitila- kirkon- synnigoogan saarnat
No eihän se aika vaikuta eikä sun syömä osteri tai kameli mitään sielun pelastukseen . Kaikkihan kuolee kuitenkin niin ihminen kuin elukat.
"kyllä se tautiliha edelleen saastuttaa"
Olet asian ytimessä kun puhut saastuttamisesta kontaminaatio-mielessä, jota se onkin Uudessa testamentissa.