Tämä olisi edistystä. Hyvä idea.
Helsinki selvittää, voisiko nastarenkailla ajoa estää osassa kaupunkia – Hengitysilma viime viikkoina osin erittäin huonolla tasolla
Erityisesti nastarenkaat kuluttavat asfalttia ja tuottavat siten katupölyä, joka nousee keväisin ilmaan kuivilta kaduilta liikennevirtojen ja tuulen mukana.
HELSINGISSÄ ilmanlaatu on ollut viime viikkojen aikana useina päivinä paikoittain erittäin huono. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) ilmoittaa ilmanlaadusta asteikolla hyvä – erittäin huono.
Kun ilmanlaadun on erittäin huono, ilmalla voi olla terveysvaikutuksia herkille väestöryhmille.
Ilmanlaadun heikkenemisessä on kyse jokakeväisestä ilmiöstä. Kevätauringon kuivattamilta tienpinnoilta ilmaan nouseva katupöly huonontaa hengitysilman laatua ympäri pääkaupunkiseutua, varsinkin vilkasliikenteisillä alueilla, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Nelli Kaski.
Katupölyä on Helsingissä paljon esimerkiksi runsasliikenteisten teiden, kuten Mannerheimintien ja Mäkelänkadun, läheisyydessä sekä pääväylien varsilla. Kasken mukaan ilmanlaatu usein paranee meren lähellä, kun taas runsaan liikenteen läheisyydessä se huononee.
ILMANLAATU voi vaihdella keväällä päivittäin. Sadepäivinä katupöly ei pääse nousemaan ja ilmanlaatu on parempi. Aurinkoisina ja kuivina päivinä katupöly pääsee nousemaan ilmaan ja voi aiheuttaa kenelle tahansa lieviä ärsytysoireita, kuten yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa.
Erityisen haitallista katupöly on riskiryhmille, johon kuuluvat astmaatikot, pienet lapset, iäkkäät ja sepelvaltimotautia tai keuhkoahtaumatautia sairastavat ihmiset.
Katupölykausi asettuu Kasken mukaan pääasiassa maalis–huhtikuun tienoille.
KATUPÖLY muodostuu talvella ja on pääasiassa autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitussepeliä. Erityisesti nastarenkaat kuluttavat asfalttia ja tuottavat siten katupölyä, joka nousee keväisin ilmaan kuivilta kaduilta liikennevirtojen ja tuulen mukana.
Silloin hiukkaspitoisuudet voivat kasvaa pääkaupunkiseudulla hetkittäin jopa kymmenkertaisiksi normaaliin verrattuna.
”Kun katsotaan koko vuoden kantilta yleiskuvaa, Helsingissä ilmanlaatu on hyvä. Mutta näin keväällä katupölyaika on selvästi ilmanlaatua heikentävä ajanjakso”, Kaski kertoo.
Toki isommissa metropoleissa on edelleen suuremmat ilmansaastehaitat kuin Helsingissä. Kasken mukaan esimerkiksi typpidioksidi on liikenteen pakokaasuista tuleva ilmansaaste, jota on paljon enemmän maailman suurkaupungeissa, vaikka se heikentää ilmanlaatua ajoittain myös Suomessa.
”Katupöly sen sijaan on vähän tällainen Pohjoismaiden ongelma, koska talvella tarvitaan liukkaudentorjuntaa ja joudutaan käyttämään talvirenkaita.”
MYÖS lepän ja koivun siitepölykaudet osuvat samaan aikaan kuin katupölykausi ja voivat aiheuttaa samantapaisia oireita. Allergialääkkeet yleensä helpottavat siitepölyoireita, mutta katupölyyn tehoaa vain pölyisten alueiden välttäminen.
HSY:n mukaan oireita voi helpottaa siirtymällä puhtaampaan ilmaan sisälle tai kauemmas liikenteestä. Raskasta liikuntaa kannattaa välttää vilkkaiden katujen varsilla, kun ilmanlaatu on huono.
”Ulkoilua ei tarvitse välttää, mutta kannattaa ulkoilla esimerkiksi korttelin verran etäämmällä vilkkaimmista teistä”, Kaski sanoo.
Kotona on hyvä pitää ikkunat kiinni ja hankkia tehokkaat tuloilmasuodattimet. Myös pyykit kannattaa kuivata sisällä.
https://urly.fi/20nY
Helsinki selvittää, voisiko nastarenkailla ajoa estää osassa kaupunkia – Hengitysilma viime viikkoina osin erittäin huonolla tasolla
Erityisesti nastarenkaat kuluttavat asfalttia ja tuottavat siten katupölyä, joka nousee keväisin ilmaan kuivilta kaduilta liikennevirtojen ja tuulen mukana.
HELSINGISSÄ ilmanlaatu on ollut viime viikkojen aikana useina päivinä paikoittain erittäin huono. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) ilmoittaa ilmanlaadusta asteikolla hyvä – erittäin huono.
Kun ilmanlaadun on erittäin huono, ilmalla voi olla terveysvaikutuksia herkille väestöryhmille.
Ilmanlaadun heikkenemisessä on kyse jokakeväisestä ilmiöstä. Kevätauringon kuivattamilta tienpinnoilta ilmaan nouseva katupöly huonontaa hengitysilman laatua ympäri pääkaupunkiseutua, varsinkin vilkasliikenteisillä alueilla, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Nelli Kaski.
Katupölyä on Helsingissä paljon esimerkiksi runsasliikenteisten teiden, kuten Mannerheimintien ja Mäkelänkadun, läheisyydessä sekä pääväylien varsilla. Kasken mukaan ilmanlaatu usein paranee meren lähellä, kun taas runsaan liikenteen läheisyydessä se huononee.
ILMANLAATU voi vaihdella keväällä päivittäin. Sadepäivinä katupöly ei pääse nousemaan ja ilmanlaatu on parempi. Aurinkoisina ja kuivina päivinä katupöly pääsee nousemaan ilmaan ja voi aiheuttaa kenelle tahansa lieviä ärsytysoireita, kuten yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa.
Erityisen haitallista katupöly on riskiryhmille, johon kuuluvat astmaatikot, pienet lapset, iäkkäät ja sepelvaltimotautia tai keuhkoahtaumatautia sairastavat ihmiset.
Katupölykausi asettuu Kasken mukaan pääasiassa maalis–huhtikuun tienoille.
KATUPÖLY muodostuu talvella ja on pääasiassa autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitussepeliä. Erityisesti nastarenkaat kuluttavat asfalttia ja tuottavat siten katupölyä, joka nousee keväisin ilmaan kuivilta kaduilta liikennevirtojen ja tuulen mukana.
Silloin hiukkaspitoisuudet voivat kasvaa pääkaupunkiseudulla hetkittäin jopa kymmenkertaisiksi normaaliin verrattuna.
”Kun katsotaan koko vuoden kantilta yleiskuvaa, Helsingissä ilmanlaatu on hyvä. Mutta näin keväällä katupölyaika on selvästi ilmanlaatua heikentävä ajanjakso”, Kaski kertoo.
Toki isommissa metropoleissa on edelleen suuremmat ilmansaastehaitat kuin Helsingissä. Kasken mukaan esimerkiksi typpidioksidi on liikenteen pakokaasuista tuleva ilmansaaste, jota on paljon enemmän maailman suurkaupungeissa, vaikka se heikentää ilmanlaatua ajoittain myös Suomessa.
”Katupöly sen sijaan on vähän tällainen Pohjoismaiden ongelma, koska talvella tarvitaan liukkaudentorjuntaa ja joudutaan käyttämään talvirenkaita.”
MYÖS lepän ja koivun siitepölykaudet osuvat samaan aikaan kuin katupölykausi ja voivat aiheuttaa samantapaisia oireita. Allergialääkkeet yleensä helpottavat siitepölyoireita, mutta katupölyyn tehoaa vain pölyisten alueiden välttäminen.
HSY:n mukaan oireita voi helpottaa siirtymällä puhtaampaan ilmaan sisälle tai kauemmas liikenteestä. Raskasta liikuntaa kannattaa välttää vilkkaiden katujen varsilla, kun ilmanlaatu on huono.
”Ulkoilua ei tarvitse välttää, mutta kannattaa ulkoilla esimerkiksi korttelin verran etäämmällä vilkkaimmista teistä”, Kaski sanoo.
Kotona on hyvä pitää ikkunat kiinni ja hankkia tehokkaat tuloilmasuodattimet. Myös pyykit kannattaa kuivata sisällä.
https://urly.fi/20nY
Vastaukset 15
Vanhimmat
Vielä valitettavasti kuuluu rapinaa autojen alta.
Sama
sun päässä rapisee
Nastarenkaitten riipimä nastapöly aikaansaa enemmän kuolemantapauksia, kuin kaikki liikenneonnettomuudet yhteesnä.
Nastarenkaat on ihan hyvä juttu, mutta niiden käyttöaika pitäisi olla tiukemmin valvottu. Marraskuun alku - maaliskuun loppu, olisi omasta mielestäni se aika, jonka nastarenkaat voisivat olla laillisia autossa. 1-7 vuorokautta liian aikaisin tai liian myöhään alla, rikisakko, yli 7 vuorokautta luvattoman aikaisin tai luvattoman myöhään15 päiväsakkoa. Ei poliisin tulkintaa renkaan tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta, vaan tyly maininta siitä, että ajaisit kitkarenkailla jos haluat ajaa talvirenkailla nastarenkaiden käyttöajan ulkopuolella. Näin se mennä pitäisi jos haluttaisiin, että nastarenkaiden käyttöön olisi selkeät säännöt.
Kitkat ovat jo korvanneet nastat, että mene rengasliikkeeseen vaihtamaan nastat kitkoihin.
Valtaosa, ylivoimaisesti suurin valtaosa, katupölystä tulee ihan muista lähteistä kuin nastarenkaista. Hiekoitus ja suolaus ehkä suurin yksittäinen lähde.
Ja jos nastarenkaat kielletään, niin hiekoitusta ja suolausta lisätään ja se vasta katupölyä lisäsikin ja paljon enemmän kuin mitä nastojen poistuminen vähentäisi.
Vanhojen nastarenkaiden suurin haitta on asfaltin kuluminen ja erityisesti kun tiet on suolasta märkinä. Nykynastat kuluttavat hyvin vähän asfalttia noihin vanhoihin verrattuna ilman että nastojen paras ominaisuus eli liukkaiden kelien pitokyky olisi heikentynyt.
Ainakin pääkaupunkiseudulla suolausta on lisätty joka kevät yli kahden kuukauden ajaksi nastapölyn sitomiseksi suolalla.
Höpö höpö, ei suola sido pöly asfaltilla pitää olla samalla märkää ja suola itsessään lisää pölyn määrää.
Syynä pölyn määrään on se ettei katuja puhdisteta kuin kerran keväässä ja odotetaan ihan liian pitkän ennen kuin edes aloitetaan.
Suolaaminen ja märkyys/pakkanen irrottaa kivet tiestä ja hiekoitussepelit jauhaantuu kaikissa renkaissa pölyksi, Nastojen todellinen osuus on aika pieni(tutkimus tieto) kokonaisuudessa.
Katuja pitäisi puhdistaa aina kun siellä ei ole lunta tai jäätä ja jää kivetyksen vieressä ei estä puhdistusta.
No jokainenhan sen näkee kuinka pöly loppuu ja tie pysyy kosteana vielä tänäänkin, vaikka suolaus tehtiin jo muutama päivä sitten.
Tänäkin talvena saatiin kadut ja kehätiet uritettua nastarenkain korjauskuntoon parin oikean talvipäivän vuoksi.
Niinpä, mutta eihän vajakki voi sitä ymmärtää. Ihmettelee vaan, miksi tiet ovat huonossa kunnossa, ja taas syksyllä kun lämpötila putoaa alle kymmenen asteen, käy paniikissa vaihdattamassa nastat alle.
Ja suolaa kylvettiin varmaankin taas se normaali 120.000 tonnia, jotta teille saataisiin kesäkelit täksikin talveksi...
Ohituskolareissa kuollut tänäkin talvena monta ihmistä. Sen se tekee, kun pitää hienostella. Ostakaa kunnon autot niin ei rapona kuulu sisälle ja eihän nykyaikaiset nastarenkaat edes rapise. Nastaa menoa!
Lähtökohtaisesti koko autoilu Helsingin keskustassa tulisi kyseenalaistaa. Suurin osa ajasta seistään paikallaan milloin minkäkin työmaan takia tai valoissa. Sinänsä sama seisooko nastarenkaat alla vai pelkillä jarrulevyillä. Parkkitilan puute, pakokaasut (juu ei ole latauspaikkoja sähköautoille), liikenneonnettomuudet (pyöräilijät, jalankulkijat jne)....kaikki turhaa autoilla kinkeämisen vuoksi. Kuitenkin ainoa paikka koko Suomessa missä julkinen liikenne pelaa ja mihin voitaisiin satsata enemmänkin.
Siitä se alkaa! Jes!