Miksi sodat ovat olleet yleisiä ihmiskunnan historiassa?

Koska ihmiset ovat keskimäärin typerähköjä ja helposti manipuloitavissa. Tämä lajiominaisuus avaa mahdollisuuden erilaisille sotilasjohtajille.

Ja juuri niitä ihmisten ominaisuuksia eli typeryyttä ja helppoa manipulointia käyttää hyväkseen myös tämän keskustelupalstan vedätysaloitukset !

Koska yhteiskunnat kehittyvät huomattavasti nopeammin kuin ihminen lajina.

Vielä 20 000 vuotta sitten ihmiset elivät lähes poikkeuksetta muutaman kymmenen yksilön laumoissa metsästäjäkeräilijöinä, ja evoluutio suosi sellaisista yksilöistä koostuvia laumoja, jotka puolustivat tarvittaessa omaksi kokemaansa reviiriä ja tarvittaessa myös hätisti heikompia laumoja pois saadakseen lisää elintilaa. Heimosodankäynti oli lajille kokonaisuutena hyvä asia, vaikka häviäjille se olikin kurjaa.

Kun laumat kasvoivat isommiksi, erityisesti maanviljelyn keksimisen jälkeen, ja tuon aggressiivisuuden tarpeellisuus lajin kannalta alkoi vähentyä, mutta koska edelleen sama sotimisen kulttuuri jatkui (nyt vain isommassa mittakaavassa) oli edelleen yksilön kannalta kannattavampaa kuulua joukkoon joka kykeni puolustamaan ja tarvittaessa hyökkäämään tehokkaammin kuin naapurinsa. Kehittyneen kielen ja uskonnon mukana tietysti saatiin myös entistä paremmin keksittyä tekosyitä hyökkäämisen tarpeellisuudelle.

Nykyään koko lajin kannalta olisi äärimmäisen hyödyllistä jos sotiminen saataisiin loppumaan, mutta evoluutiolla ei ole ollut aikaa (eikä riittävästi valintapainettakaan) poistaa taipumusta sotaisuuteen lajin yksilöistä. Lisäksi sotimisen lopettaminen on varsin vaikeaa, koska kaikkien pitäisi tehdä se yhtä aikaa ja vielä pitäisi kyetä luottamaan siihen, että muutkin lakkaavat sotimasta. Muuten ei ole kovin kannattavaa olla se ensimmäinen lauma, joka lakkaa puolustautumasta.

Loistava esimerkki yksipuolisesta sodan lopettamisesta on Ensimmäisen maailmansodan ”Trotskin neronleimaus”. Kun Bolsevikit olivat kaapanneet vallan Venäjällä, kansa halusi tehdä rauhan Saksan kanssa. Saksa ei kuitenkaan suostunut Venäjää tyydyttävän rauhanehtoihin, joten sopimusta ei saatu aikaan. Kansan rauhoittamiseksi Trotski keksi loistavan idean: Ei rauhaa, ei sotaa, eli lakataan vain sotimasta Saksaa vastaan vaikkei rauhansopimusta olekaan tehty. Kyllähän sotaan tarvitaan kaksi osapuolta, joten ei Saksa sitten muuta voi kuin lopettaa myös, eikö niin?
Tämä idea osoittautui juuri niin hyväksi kuin miltä se kuulostaakin. Osoittautui, että Saksan armeija kykeni varsin hyvin sotimaan vaikkei Venäjä puolustautunutkaan. Lopputuloksena Venäjä joutui hyväksymään vielä paljon huonomman rauhansopimukseen kuin mitä aiemmin oli tarjolla.
Tarinan opetus on se, ettei sodasta päästä eroon ennen kuin kaikki ihmiset lopettavat sotimisen yhtä aikaa.

Porvarit sotivat.

Koska ihmisten kehittyminen. Luuletko että me ollaan synnynäisesti viisaita? EI! Viisaus saadan ajan ja kokemuksen kanssa. Niin paljon kun ihminen tekee typeryyksiä, syntyy samalla viisautta, tietoa ja itsetietoisuutta meistä. Ihmisten aivot kehittyvät, opetamme seuraaville sukupolville eron oikeasta ja väärästä ja yritämme luoda paremman maailman mutta koska jotkut meistä ovat tunteidensa vankeja niin provosidumme helposti ja aloitamme henkilökohtaista sotaa, sisällissotaa tai sitten kahden valtion välistä sotaa. Tuskaa ja harmia tietysti syntyy mutta ollaan opittu antamaan toisillemme anteeksi ja yirtämme yhteistyön voimin luoda parempi elämä jokaiselle, vaikka kaikki meistä ei synny kovin samanlaisina tai terveinä (esim. Syöpäsairaat, fyysisesti vammautuneet ja henkisesti vammautuneet) mutta silti yritämme olla suvaitsevaisia toisiamme kohtaan. On vaan parasta päästä vihasta ja kaunasta irti ja antaa oikeuden tehdä työnsä niitä jotka ovat tehneet rikoksia koska jos jatkamme toistemme sortamisia, niin maailma pysyy sokeana emmekä huomaa omia vikojamme. Vaikka elämä on hankalaa mutta jos pysyt vahvana, niin selviät.