Ei ole häpeä hakea mielenterveyteensä apua, vaan on häpeä olla hakematta ja levittää sitä pahaa oloaan muihinkin. Ihmisen ei kuulu olla niin pahoinvoiva, että haluaa levittää pahaa oloa toisiin. Terveellä ihmisellä on toimiva empatiakyky, ja jos sitä ei ole tai sitä on vain vähän, niin ei ole terve.
Hakekaa ihmiset apua
49
56
Vastaukset
- Anonyymi
Väität siis et tääl joku muka terve viihtyy?
- Anonyymi
Ei tämäkään ihan selväpäisen aloitus ole, mutta ihan sama.
Samanlaisia pätijöitä joka iikka täällä. - Anonyymi
Näinhän se on. Empatiakyky on tärkeä juttu ja ilmeisesti hyvän mielenterveyden mittari.
- Anonyymi
Itselläni empatiakykyä taitaa olla liikaakin, huolehdin enempi muista kuin itsestäni. Huomannut muutamista tutuista aikoinaan ettei heillä löytynyt empatiaa muita kohtaan, itselleen kyllä kerjäsivät empatiaa ja huomiota. Omalla kohdalla huomannut ett mun on turha kerjätä empatiaa itseäni kohtaan, ketään ei kiinnosta paskan vertaa miten mulla menee, joten pidän mölyt mahassani. Enkä pura pahaa oloa muihin, ei edes ole ketään johon sen purkaisi, joten kenenkään tarvi kärsiä mun takia. Eikä mun hyödytä mennä naukumaan masennuksestani jollekin lekurille, ei se mun elämää saa paremmaksi muuttumaan, ei tuo onnea ja autuutta elämään, yhtä paska se mun elämä olis siitä huolimatta. Ei se mitään sais muuttumaan, ei veis pois menneisyyttä, ei surua, ei murheita, ei yksinäisyyttä jne... Mä en vaan kelvannut mihinkään tai kellekään ja se siitä.
- Anonyymi
Elämäni parantuminen alkaa siitä, että lopetat itsesäälin, itsesi piiskaamisen ja alat nähdä sysimustan sijasta värejä. Onneen tarvitaan armollisuutta.
Omia aivoja voi huijata. Hymyilemällä 5min (vaikka väkisin) aivot tulkitsee sinut onnellisemmaksi kuin olet, ja palkitsee sinua hyvällä ololla. Kehumalla itseäsi tai peilikuvaasi säännöllisesti sekä pysäyttämällä itsensä parjaamisen, tulet onnellisemmaksi. Hassua, mutta yksinkertaista. Värien näkeminen ja itsensä stemppaus ovat tunnetaitoja, niitä voi harjoitella. Masentuneena positiivinen suhtautuminen voi olla vaikeaa. Joskus lääkkeet voi olla hyvät helpottamassa alkuun pääsyä. Toimivan lääkityksen löytyminen ei tosin ole aina helppoa vissiin.
Jos haluat paremman elämän, lopeta se itsesääli ja itsensä ruoskinta heti! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Elämäni parantuminen alkaa siitä, että lopetat itsesäälin, itsesi piiskaamisen ja alat nähdä sysimustan sijasta värejä. Onneen tarvitaan armollisuutta.
Omia aivoja voi huijata. Hymyilemällä 5min (vaikka väkisin) aivot tulkitsee sinut onnellisemmaksi kuin olet, ja palkitsee sinua hyvällä ololla. Kehumalla itseäsi tai peilikuvaasi säännöllisesti sekä pysäyttämällä itsensä parjaamisen, tulet onnellisemmaksi. Hassua, mutta yksinkertaista. Värien näkeminen ja itsensä stemppaus ovat tunnetaitoja, niitä voi harjoitella. Masentuneena positiivinen suhtautuminen voi olla vaikeaa. Joskus lääkkeet voi olla hyvät helpottamassa alkuun pääsyä. Toimivan lääkityksen löytyminen ei tosin ole aina helppoa vissiin.
Jos haluat paremman elämän, lopeta se itsesääli ja itsensä ruoskinta heti!En mä nyt itseeni rupea peilin edessä kehumaan, se olisi jo liiankin kornia ja naurettavaa, varsinkin kun ei ulkonäössä mitään kehuttavaa ole, muistaisin vieläkin paremmin ne tuttujen laukomat totuudet mun ulkonäöstä ja senkin jutun, kun yhdessä paikassa mun naaman eteen tyrkättiin iso peili ja sanottiin ett kato miltä ruma naama näyttää. Eli ei kiitos, no, tietenkin sais helvetin hyvät naurut, kun kehuisin itseäni peilin edessä ja samalla näkyis se oma ruma naama peilistä. Parempi, kun itse parjaan itse itseäni, tsemppaan sillä jo itseäni valmiimmaksi ottamaan vastaan jonkun mulle laukomat rumat sanat, ne ei silloin satuta niin pirusti, ajattelee mielessään ett joko taas ja on valmis siihenkin ett kuka jonossa seuraavana tulee sanomaan jotain " mukavaa" mulle, ilmeenikin on kylmempi ja kovempi valmiiksi. Mun ei passaa hymyillä liikoja, silloin vasta mua pidetäänkin jonain vieläkin enemmän vajaalla käyvänä. Pitää ruoskia itseäni, kasvaa vahvempi ja kylmempi kuori ja sisus. Kun en kelpaa, niin en kelpaa ja that its.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En mä nyt itseeni rupea peilin edessä kehumaan, se olisi jo liiankin kornia ja naurettavaa, varsinkin kun ei ulkonäössä mitään kehuttavaa ole, muistaisin vieläkin paremmin ne tuttujen laukomat totuudet mun ulkonäöstä ja senkin jutun, kun yhdessä paikassa mun naaman eteen tyrkättiin iso peili ja sanottiin ett kato miltä ruma naama näyttää. Eli ei kiitos, no, tietenkin sais helvetin hyvät naurut, kun kehuisin itseäni peilin edessä ja samalla näkyis se oma ruma naama peilistä. Parempi, kun itse parjaan itse itseäni, tsemppaan sillä jo itseäni valmiimmaksi ottamaan vastaan jonkun mulle laukomat rumat sanat, ne ei silloin satuta niin pirusti, ajattelee mielessään ett joko taas ja on valmis siihenkin ett kuka jonossa seuraavana tulee sanomaan jotain " mukavaa" mulle, ilmeenikin on kylmempi ja kovempi valmiiksi. Mun ei passaa hymyillä liikoja, silloin vasta mua pidetäänkin jonain vieläkin enemmän vajaalla käyvänä. Pitää ruoskia itseäni, kasvaa vahvempi ja kylmempi kuori ja sisus. Kun en kelpaa, niin en kelpaa ja that its.
Miksi toi ulkonäkö on sulle niin tärkeä asia että saa sut miettiin jopa itsemurhaa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Elämäni parantuminen alkaa siitä, että lopetat itsesäälin, itsesi piiskaamisen ja alat nähdä sysimustan sijasta värejä. Onneen tarvitaan armollisuutta.
Omia aivoja voi huijata. Hymyilemällä 5min (vaikka väkisin) aivot tulkitsee sinut onnellisemmaksi kuin olet, ja palkitsee sinua hyvällä ololla. Kehumalla itseäsi tai peilikuvaasi säännöllisesti sekä pysäyttämällä itsensä parjaamisen, tulet onnellisemmaksi. Hassua, mutta yksinkertaista. Värien näkeminen ja itsensä stemppaus ovat tunnetaitoja, niitä voi harjoitella. Masentuneena positiivinen suhtautuminen voi olla vaikeaa. Joskus lääkkeet voi olla hyvät helpottamassa alkuun pääsyä. Toimivan lääkityksen löytyminen ei tosin ole aina helppoa vissiin.
Jos haluat paremman elämän, lopeta se itsesääli ja itsensä ruoskinta heti!Keskellä yötä on tipahtanut tälläinen helmi palstalle 👍🌹
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En mä nyt itseeni rupea peilin edessä kehumaan, se olisi jo liiankin kornia ja naurettavaa, varsinkin kun ei ulkonäössä mitään kehuttavaa ole, muistaisin vieläkin paremmin ne tuttujen laukomat totuudet mun ulkonäöstä ja senkin jutun, kun yhdessä paikassa mun naaman eteen tyrkättiin iso peili ja sanottiin ett kato miltä ruma naama näyttää. Eli ei kiitos, no, tietenkin sais helvetin hyvät naurut, kun kehuisin itseäni peilin edessä ja samalla näkyis se oma ruma naama peilistä. Parempi, kun itse parjaan itse itseäni, tsemppaan sillä jo itseäni valmiimmaksi ottamaan vastaan jonkun mulle laukomat rumat sanat, ne ei silloin satuta niin pirusti, ajattelee mielessään ett joko taas ja on valmis siihenkin ett kuka jonossa seuraavana tulee sanomaan jotain " mukavaa" mulle, ilmeenikin on kylmempi ja kovempi valmiiksi. Mun ei passaa hymyillä liikoja, silloin vasta mua pidetäänkin jonain vieläkin enemmän vajaalla käyvänä. Pitää ruoskia itseäni, kasvaa vahvempi ja kylmempi kuori ja sisus. Kun en kelpaa, niin en kelpaa ja that its.
Sulla on huono itsetunto, se taitaa olla ainoa ongelma.
Kun itse ajattelet, ettet kelpaa, niin silloinhan se tuntuukin juuri siltä, ettei muka kelpaa.
Jos on kerran laitettu jossain peili naaman eteen ja haukuttu, niin taisi olla vain se yksi kerta ?
Monet muut osaavat käyttäytyä järkevämmin.
Kyllä itseään saa kehua, vaikka peilinkin edessä, siinä ei ole mitään naurettavaa. Ja kukaan muu ei ole edes vieressä nauramassa, jos sitä pelkää.
En itsekään näytä miltään prinsessalta tai mallilta, en ole edes missin mitoissa.
Yksinkertaisesti en sille voi mitään, minkä näköiseksi olen syntynyt, ja asian kanssa on elettävä.
Auttaa suuresti kun hyväksyy itsensä, oli sitten minkä näköinen tahansa.
Jos joku muu pitäisi jotenkin muka rumana, niin ihan vapaasti hän saa katsoa toiseen suuntaan.
Tsemppaat itseäsi jo valmiiksi ottamaan vastaan jonkun laukomat rumat sanat ? Ethän voi etukäteen edes tietää, sanooko kukaan mitenkään rumasti.
Joskus kannattaa myös hymyillä, se herättää monissa muissa ihmisissä positiivista tunnetta, ja voivat olla oikeastikin mukavia sinua kohtaan.
Yritä hyväksyä itsesi, thats it. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sulla on huono itsetunto, se taitaa olla ainoa ongelma.
Kun itse ajattelet, ettet kelpaa, niin silloinhan se tuntuukin juuri siltä, ettei muka kelpaa.
Jos on kerran laitettu jossain peili naaman eteen ja haukuttu, niin taisi olla vain se yksi kerta ?
Monet muut osaavat käyttäytyä järkevämmin.
Kyllä itseään saa kehua, vaikka peilinkin edessä, siinä ei ole mitään naurettavaa. Ja kukaan muu ei ole edes vieressä nauramassa, jos sitä pelkää.
En itsekään näytä miltään prinsessalta tai mallilta, en ole edes missin mitoissa.
Yksinkertaisesti en sille voi mitään, minkä näköiseksi olen syntynyt, ja asian kanssa on elettävä.
Auttaa suuresti kun hyväksyy itsensä, oli sitten minkä näköinen tahansa.
Jos joku muu pitäisi jotenkin muka rumana, niin ihan vapaasti hän saa katsoa toiseen suuntaan.
Tsemppaat itseäsi jo valmiiksi ottamaan vastaan jonkun laukomat rumat sanat ? Ethän voi etukäteen edes tietää, sanooko kukaan mitenkään rumasti.
Joskus kannattaa myös hymyillä, se herättää monissa muissa ihmisissä positiivista tunnetta, ja voivat olla oikeastikin mukavia sinua kohtaan.
Yritä hyväksyä itsesi, thats it.Olen koulussa ollut kiusattuna ulkonäköni takia koko peruskoulun ajan. On tutut ja vieraammatkin kommentoineet mun ulkonäköä ja potkut tullut töistäkin liikkeen omistajavaihdoksen jälkeen, sanoi liiton toimitsijalle mun potkujen perimmäiseksi syyksi mun ruman ulkonäön. Mua on naurettu ja osoitettu sormellakin eräässä työpaikassa. Pari tuttua aikoinaan olivat puhuneet musta ja toinen heistä nauttien kertoi mulle ett meidän yhteisen tutunkin mielestä olen luontaantyöntävän näköinen ja nauroi paskasesti sen kerrottuaan. Mua pilkattiin hymyilyn takia peruskoulussa, joten siitä on jäänyt tapa peittää ett hymyilen, on niin tiukassa ne muistot kouluajoista tuolla aivosopukoissa. Mua kohtaan ollaan harvoin mukavia, siihenkin on tottunut. On lukion päättäjäispäivänä olleesta ravintolaillanvietosta jäänyt "mukava" muisto mieleen, kun menin kysymään yhdestä pöydästä missä oli mun luokalla ja rinnakkaisluokalla olleita tyttöjä istumassa ett voinko tulla samaan pöytään istumaan, niin yks rinnakkaisluokalla ollut tyttö kääntyi katsomaan muita päin ja isoon ääneen tokaisi, ett pitääkö TUON tulla pilaamaan tämäkin päivä. Ikinä en ollut häntä loukannut, en ollut kohdellut huonosti, enkä edes tunkenut aiemmin hänen seuraansa, silti katsoi oikeudekseen loukata mua. No, menin muualle istumaan sitten. Noista kokemuksista johtuen ja on niitä monia muitakin, olen oppinut ett ärsytän muita jo pelkän ulkonäköni takia ja joudun kuuntelemaan ilkeilyjä vaikka en tahtoisikaan. Siksi yritän tsempata itseäni kestämään ne ilkeät sanat ettei näkyis kuinka pahasti ne sattuu, sillä mullakin on tunteet, joten totta helvetissä sattuu, kun kohdellaan paskasti ja naureskellaan mua ja mun ulkonäköä. Mä vaan olen niin pirun kiltti, en pysty loukkaamaan muita yhtä pahasti takaisin, koska sanoilla on mahti hajoittaa ja rikkoa toinen ja itse sen kokeneena, en halua rikkoa ketään tarkoituksella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En mä nyt itseeni rupea peilin edessä kehumaan, se olisi jo liiankin kornia ja naurettavaa, varsinkin kun ei ulkonäössä mitään kehuttavaa ole, muistaisin vieläkin paremmin ne tuttujen laukomat totuudet mun ulkonäöstä ja senkin jutun, kun yhdessä paikassa mun naaman eteen tyrkättiin iso peili ja sanottiin ett kato miltä ruma naama näyttää. Eli ei kiitos, no, tietenkin sais helvetin hyvät naurut, kun kehuisin itseäni peilin edessä ja samalla näkyis se oma ruma naama peilistä. Parempi, kun itse parjaan itse itseäni, tsemppaan sillä jo itseäni valmiimmaksi ottamaan vastaan jonkun mulle laukomat rumat sanat, ne ei silloin satuta niin pirusti, ajattelee mielessään ett joko taas ja on valmis siihenkin ett kuka jonossa seuraavana tulee sanomaan jotain " mukavaa" mulle, ilmeenikin on kylmempi ja kovempi valmiiksi. Mun ei passaa hymyillä liikoja, silloin vasta mua pidetäänkin jonain vieläkin enemmän vajaalla käyvänä. Pitää ruoskia itseäni, kasvaa vahvempi ja kylmempi kuori ja sisus. Kun en kelpaa, niin en kelpaa ja that its.
Näin naisena kerron. Ruminta miehessä on katkeruus, kateus ja viha. Ulkokuorikaan ei pelasta, jos on sisin täysin rikki. Itsensä kovettaminen on huonoin ratkaisu ikinä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sulla on huono itsetunto, se taitaa olla ainoa ongelma.
Kun itse ajattelet, ettet kelpaa, niin silloinhan se tuntuukin juuri siltä, ettei muka kelpaa.
Jos on kerran laitettu jossain peili naaman eteen ja haukuttu, niin taisi olla vain se yksi kerta ?
Monet muut osaavat käyttäytyä järkevämmin.
Kyllä itseään saa kehua, vaikka peilinkin edessä, siinä ei ole mitään naurettavaa. Ja kukaan muu ei ole edes vieressä nauramassa, jos sitä pelkää.
En itsekään näytä miltään prinsessalta tai mallilta, en ole edes missin mitoissa.
Yksinkertaisesti en sille voi mitään, minkä näköiseksi olen syntynyt, ja asian kanssa on elettävä.
Auttaa suuresti kun hyväksyy itsensä, oli sitten minkä näköinen tahansa.
Jos joku muu pitäisi jotenkin muka rumana, niin ihan vapaasti hän saa katsoa toiseen suuntaan.
Tsemppaat itseäsi jo valmiiksi ottamaan vastaan jonkun laukomat rumat sanat ? Ethän voi etukäteen edes tietää, sanooko kukaan mitenkään rumasti.
Joskus kannattaa myös hymyillä, se herättää monissa muissa ihmisissä positiivista tunnetta, ja voivat olla oikeastikin mukavia sinua kohtaan.
Yritä hyväksyä itsesi, thats it.Huono itsetunto vai sano asiantuntija eikä varmastikaan ole kuin yhden kerran sanottu? Minuakin on sanottu rumaksi lukemattomia kertoja. Koulun päättäjäisissäkin rehtori otti kuvan ja sanoi että pitäisi olla apinasuodatin. Kyllä tässä on ihan koko elämän ajan saanut kuunnella huomautuksia yhdestä jos toisestakin suuresta virheestä minussa monelta taholta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Elämäni parantuminen alkaa siitä, että lopetat itsesäälin, itsesi piiskaamisen ja alat nähdä sysimustan sijasta värejä. Onneen tarvitaan armollisuutta.
Omia aivoja voi huijata. Hymyilemällä 5min (vaikka väkisin) aivot tulkitsee sinut onnellisemmaksi kuin olet, ja palkitsee sinua hyvällä ololla. Kehumalla itseäsi tai peilikuvaasi säännöllisesti sekä pysäyttämällä itsensä parjaamisen, tulet onnellisemmaksi. Hassua, mutta yksinkertaista. Värien näkeminen ja itsensä stemppaus ovat tunnetaitoja, niitä voi harjoitella. Masentuneena positiivinen suhtautuminen voi olla vaikeaa. Joskus lääkkeet voi olla hyvät helpottamassa alkuun pääsyä. Toimivan lääkityksen löytyminen ei tosin ole aina helppoa vissiin.
Jos haluat paremman elämän, lopeta se itsesääli ja itsensä ruoskinta heti!Mä voin ruoskia sut junan alle
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen koulussa ollut kiusattuna ulkonäköni takia koko peruskoulun ajan. On tutut ja vieraammatkin kommentoineet mun ulkonäköä ja potkut tullut töistäkin liikkeen omistajavaihdoksen jälkeen, sanoi liiton toimitsijalle mun potkujen perimmäiseksi syyksi mun ruman ulkonäön. Mua on naurettu ja osoitettu sormellakin eräässä työpaikassa. Pari tuttua aikoinaan olivat puhuneet musta ja toinen heistä nauttien kertoi mulle ett meidän yhteisen tutunkin mielestä olen luontaantyöntävän näköinen ja nauroi paskasesti sen kerrottuaan. Mua pilkattiin hymyilyn takia peruskoulussa, joten siitä on jäänyt tapa peittää ett hymyilen, on niin tiukassa ne muistot kouluajoista tuolla aivosopukoissa. Mua kohtaan ollaan harvoin mukavia, siihenkin on tottunut. On lukion päättäjäispäivänä olleesta ravintolaillanvietosta jäänyt "mukava" muisto mieleen, kun menin kysymään yhdestä pöydästä missä oli mun luokalla ja rinnakkaisluokalla olleita tyttöjä istumassa ett voinko tulla samaan pöytään istumaan, niin yks rinnakkaisluokalla ollut tyttö kääntyi katsomaan muita päin ja isoon ääneen tokaisi, ett pitääkö TUON tulla pilaamaan tämäkin päivä. Ikinä en ollut häntä loukannut, en ollut kohdellut huonosti, enkä edes tunkenut aiemmin hänen seuraansa, silti katsoi oikeudekseen loukata mua. No, menin muualle istumaan sitten. Noista kokemuksista johtuen ja on niitä monia muitakin, olen oppinut ett ärsytän muita jo pelkän ulkonäköni takia ja joudun kuuntelemaan ilkeilyjä vaikka en tahtoisikaan. Siksi yritän tsempata itseäni kestämään ne ilkeät sanat ettei näkyis kuinka pahasti ne sattuu, sillä mullakin on tunteet, joten totta helvetissä sattuu, kun kohdellaan paskasti ja naureskellaan mua ja mun ulkonäköä. Mä vaan olen niin pirun kiltti, en pysty loukkaamaan muita yhtä pahasti takaisin, koska sanoilla on mahti hajoittaa ja rikkoa toinen ja itse sen kokeneena, en halua rikkoa ketään tarkoituksella.
Lähdetkö kanssani pahoinpitelemään ihmisiä?
Vuokrataan syrjäinen mökki ja aletaan hommiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huono itsetunto vai sano asiantuntija eikä varmastikaan ole kuin yhden kerran sanottu? Minuakin on sanottu rumaksi lukemattomia kertoja. Koulun päättäjäisissäkin rehtori otti kuvan ja sanoi että pitäisi olla apinasuodatin. Kyllä tässä on ihan koko elämän ajan saanut kuunnella huomautuksia yhdestä jos toisestakin suuresta virheestä minussa monelta taholta.
Se koulun rehtori on varmaan sitä ikäluokkaa, jonka elämän varrella on monillakin ollut tapana mainita apinasuodattimesta ryhmäkuvaa ottaessaan.
Yleensä ryhmäkuvaustilanteessa sanontaa käytetään vitsinä, se ei ole tarkoitettu kenellekkään henkilökohtaisesti.
Sillehän ei toki kukaan voi mitään, jos joku sen kokee henkilökohtaisena.
Nykymaailmassa on muutenkin jo harkittava, mitä missäkin tilanteessa sanoo, ettei kukaan loukkaannu.
On niin paljon ihmisiä, jotka eivät hyväksy itseään, niin sitten pienikin väärä sanominen saattaa vahingossa tulla väärään kohtaan, väärällä hetkellä.
Vielä parikymmentäkin vuotta sitten kaikkea ei otettu niin vakavasti, eikä henkilökohtaisesti. Huumoriakin on hyvä olla olemassa, niin joka sanominen ei saa ihmistä täysin tolaltaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se koulun rehtori on varmaan sitä ikäluokkaa, jonka elämän varrella on monillakin ollut tapana mainita apinasuodattimesta ryhmäkuvaa ottaessaan.
Yleensä ryhmäkuvaustilanteessa sanontaa käytetään vitsinä, se ei ole tarkoitettu kenellekkään henkilökohtaisesti.
Sillehän ei toki kukaan voi mitään, jos joku sen kokee henkilökohtaisena.
Nykymaailmassa on muutenkin jo harkittava, mitä missäkin tilanteessa sanoo, ettei kukaan loukkaannu.
On niin paljon ihmisiä, jotka eivät hyväksy itseään, niin sitten pienikin väärä sanominen saattaa vahingossa tulla väärään kohtaan, väärällä hetkellä.
Vielä parikymmentäkin vuotta sitten kaikkea ei otettu niin vakavasti, eikä henkilökohtaisesti. Huumoriakin on hyvä olla olemassa, niin joka sanominen ei saa ihmistä täysin tolaltaan.Ei ollut ryhmäkuva.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huono itsetunto vai sano asiantuntija eikä varmastikaan ole kuin yhden kerran sanottu? Minuakin on sanottu rumaksi lukemattomia kertoja. Koulun päättäjäisissäkin rehtori otti kuvan ja sanoi että pitäisi olla apinasuodatin. Kyllä tässä on ihan koko elämän ajan saanut kuunnella huomautuksia yhdestä jos toisestakin suuresta virheestä minussa monelta taholta.
Tuttua nuo sun kirjoittamat jutut. Olen koko ikäni joutunut kuulemaan ulkonäöstäni, joten ei ole jäänyt epäselväksi ett olen ruma. Koulussa yks luokalla ollut poika sanoi mulle ennen luokkakuvan ottoa siitä ett pilaan taas kerran luokkakuvan. Ei todellakaan ole vaan kerran sanottu ulkonäöstä vaan läpi koko elämän saanut kuulla siitä. Sellanen jäänyt mieleen, kun olin huolittu mukaan teltan takia yhdelle reissulle, oltiin leirintäalueella kävelemässä tutun ja sen siskon kans ja yks nuori romanimies sitten ohimennen huusi, ett oikealla puolella oleva näyttää hyvältä, niin mun tuttu äsähti mulle vihasesti samantien ettei se sua tarkoittanut. Mut kelpuutettiin mukaan tosiaan vaan tuon teltan takia, tuon oivalsin vasta leirintäalueella, niin tuttu jätti mut illalla yksin sinne telttaan, kun meni siskonsa kans jonnekin. Oli paska reissu, mutt tulipa tehtyä. No, minkäpä ulkonäölleen voi, kai tällä rumalla kuorella on joku tarkoitus ollut, ehkä sekin selviää tuolla toisella puolella joskus.
- Anonyymi
Hopea ei ole häpeä
- Anonyymi
Empatia on vaarallista Suomessa, Se ei jää koskaan rankaisematta. Kaikenlainen moraali tms, on pahimpia rikoksia. Eikä sitä koskaan anneta anteeksi. Sitä käytetään aina aseena.
Jos poistat elämästäsi pahat ihmiset, olet narsisti. - Anonyymi
Heh joo sitten jos on rakentavaa.
Sopiva itsekkyys on paras. - Anonyymi
Ei ole häpeä hakea apua, mutta kun on apua hakenut ja saanut, niin niistä merkinnöistä, jotka tietoihin jää, ei ole kuin pelkkää harmia.
Mt-merkintöjen näkyessä tiedoissa, on hankalaa saada mitään apua fyysisiin sairauksiin.
Tuntuu, ettei paljon uskota, mitä kertoo lääkäreille, ja joidenkin yleislääkäreiden asenteissa ja käytöksessä olisi paljon parantamisen varaa. Heidän olisi syytä ajoittain hävetä.
Jos olisin kauan sitten tiennyt, että fysiikka pettää, niin olisin tarkkaan harkinnut mt-puolelle menoa.
Jälkikäteen ei vain ole enää mitään tehtävissä, seuraukset on kestettävä.
Kumpi on sitten parempi, että on saanut psyyken parempaan kuntoon ja fysiikka meni, vai olisiko ollut parempi " jäädä " suunnilleen päinvastaiseen tilanteeseen.
Näköjään mitenkään päin ei ole hyvä, turhauttavalta tuntuu.- Anonyymi
Mulla ei näy ainakaan kannassa enää juuri mitään mt merkintöjä. Niitä kyllä oli joskus paljon mutta vissiin vanhentunu ja arkistoitu pölyttyyn, kun uutta ei oo tullu. Olen parantunu niin monta vuotta sitten.
Se vasta muuten karua on, nimittäin mt-diagnoosilla sai jopa rokuli saikkua huijattua itselleen 2 viikkoo helposti kun koneella tekstiä!
- Anonyymi
Mikä on tervettä puuhastelua, mikä ei.
- Anonyymi
Empatiakyky ei tarkoita sitä ettei puolusta itseään ja hyväksyy kaiken ettei kenellekään tulisi paha mieli. Millaisesta pahasta olosta puhut?
- Anonyymi
Onko ikäväkin nykyään medikalisoitu niin, että siihen pitää hakea apua oikein? Ei kiitos, en hae, en näe siihen mitään tarvetta. Taas yksi joka pätemässä, että miten elät oikein, HÄNEN MIELESTÄÄN.
- Anonyymi
Hyvä aloitus 👍
- Anonyymi
Tavallinen keittiöpsykologi ymmärtää, että nr mt-ongelmaiset jotka tarvitsevat ammattiapua eivät ymmärrä sitä tarvitsevansa. Se laittaa ihmettelemään aloitteen tekijän omaa mielenterveyttä. Varsinkin kun hän itse juuri levittää pahaa oloa palstalla.
- Anonyymi
Olen samaa mieltä, että ongelmiin kannattaa hakea apua, joskus mielenterveyden diagnoosi voi olla pelastus, ihmiset pelkää leimaantumista, mutta mielenterveyden ongelmat on sama asia kuin mikä tahansa fyysinen vika. Empatia kyvyttömyys ei kerro että ei ole terve, ihan normaali ihminenkin voi olla empatiakyvytön, empatiaa voi opetella, joillakin se tulee luonnostaan joillakin ei, mutta näin yleensä ottaen mielenterveyden sairaudet ei ole häpeä!
- Anonyymi
Luokkaa lässynlää tsemppari aforismeja ja sydänkuvioita.
- Anonyymi
Ei varmasti olekaan häpeä mutta hyödytöntä. Hain apua esiintymiskammoon se käännettiin masennukseksi. Avun hakemisen jälkeen ongelmat ovat nyt paljon pahempia ja ylitsepääsemättömiä.
- Anonyymi
Ei voi olla oikeasti totta. Ei esiintymiskammo mistään masennuksesta kerro vaan voi olla lähtöisin siitä ett joutuu toisten eteen ja on suojaton olo. Jopa luonne voi olla sellainen ettei tykkää olla esillä vaan viihtyy mieluummin taustalla. Mä olen aina inhosin esitelmien pitoa koulussa vaikka oli tuttu porukka joiden eteen piti mennä, se vaan ei tuntunut hyvältä mulle, ahdisti joka kerta. Penskana pakotettiin pienen koulun joulujuhlissakin laulamaan ja en tykännyt yhtään olla esillä.
Jopa näyttelijöilläkin on kramppikuumetta ennenkuin menevät näyttämölle. Jotkut laulajat eivät tykänneet esiintyä yleisön edessä, siksi hakivat apua alkoholista mikä ei ollut paras ratkaisu heidän kohdallaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei voi olla oikeasti totta. Ei esiintymiskammo mistään masennuksesta kerro vaan voi olla lähtöisin siitä ett joutuu toisten eteen ja on suojaton olo. Jopa luonne voi olla sellainen ettei tykkää olla esillä vaan viihtyy mieluummin taustalla. Mä olen aina inhosin esitelmien pitoa koulussa vaikka oli tuttu porukka joiden eteen piti mennä, se vaan ei tuntunut hyvältä mulle, ahdisti joka kerta. Penskana pakotettiin pienen koulun joulujuhlissakin laulamaan ja en tykännyt yhtään olla esillä.
Jopa näyttelijöilläkin on kramppikuumetta ennenkuin menevät näyttämölle. Jotkut laulajat eivät tykänneet esiintyä yleisön edessä, siksi hakivat apua alkoholista mikä ei ollut paras ratkaisu heidän kohdallaan.Ei varsinaisesti mitään muuta ongelmaa edes ollut kuin luokan edessä puheen pitäminen. Kaikenlaista paskaa sattunut ja tapahtunut kyllä mutta tämä suurin ongelma siihenkään sitten apua saanut se vähän niinkuin sivuutettiin ja keksittiin ja ajateltiin ettei voi olla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei voi olla oikeasti totta. Ei esiintymiskammo mistään masennuksesta kerro vaan voi olla lähtöisin siitä ett joutuu toisten eteen ja on suojaton olo. Jopa luonne voi olla sellainen ettei tykkää olla esillä vaan viihtyy mieluummin taustalla. Mä olen aina inhosin esitelmien pitoa koulussa vaikka oli tuttu porukka joiden eteen piti mennä, se vaan ei tuntunut hyvältä mulle, ahdisti joka kerta. Penskana pakotettiin pienen koulun joulujuhlissakin laulamaan ja en tykännyt yhtään olla esillä.
Jopa näyttelijöilläkin on kramppikuumetta ennenkuin menevät näyttämölle. Jotkut laulajat eivät tykänneet esiintyä yleisön edessä, siksi hakivat apua alkoholista mikä ei ollut paras ratkaisu heidän kohdallaan.Se on jännä juttu että olemme kuulemma vapaita mutta sitten kuitenkin jatkuvasti pakotetaan johonkin. Juuri kerkiää syntymään tähän maailmaan kun jo pitäisi olla puheita pitämässä ja näyttelemässä se on tärkeää se. Sittten on kaikenmaailman asiantuntijoita selittelemässä että kun tarpeeksi kauan lyödään turpaan niin siitä sitten kasvaa vahva ihminen.
- Anonyymi
Juu jaa nii.
- Anonyymi
käpy oli oravalle vain sitä, miten peruna mr.colombolle rouva ylikonstaapeli, herra yleisen syytöksen esittäjä, häh. onko kuukausiliksa kunnossa, entä oma kuntoisuutenne reservissä, virkansa puolesta sortamassa vähäisimpiä, luulet varmaan että kiinnostaa.
terveisin. nyt ei aivan ole hetki, tulee turpaan
Suomi?
ps.Kekkosen peruja homokonstaapeli, homon mummun hoivissa, niin niinhän se olikin.....
'
pps.ei yhtään mitään, ei enää ikinä, haista paska
https://www.youtube.com/watch?v=ylY9wlnTdlw
- Anonyymi
Olen hakenut apua, ja vaikka kuinka monta kertaa. Kävin joskus nuorena freudilaisen terapian, ja se tuntui lähinnä rääkkäykseltä. Terapeutti syyllisti minua ihan kaikesta mahdollisesta, ja jätti minut yksin vaikeiden asioiden kanssa. Olin huonommassa kunnossa kun lopetin terapian. Huonoja kokemuksia on myös psykiatrisista sairaanhoitajista. Yksi yritti parantaa minua joillakin vanhan kansan sanonnoilla. Tosin hyviäkin kokemuksia on ollut, ja varmaan niiden ansiosta olen vielä täällä. Olisin kuitenkin toivonut kokonaisuutena parempaa hoitoa.
- Anonyymi
Hyvä ett kuitenkin ollut asian osaaviakin sua auttamassa. Vääränlainen terapia ja terapeutti voi enempi tehdä vahinkoa kuin parantaa ja ikinä ei sais jättää aloitettua hoitoa kesken. Yhdessä paikassa itse koin ahdistavana erään psykoterapeutiksi opiskelevan henkilön kyvyttömyyden kuunnella mua, hän keskittyi lähinnä omaan pätemiseen. Tuo tilanne liittyi muuhun kuin terapatiaan, mutt olisi hän voinut oikeasti, siis oikeasti kuunnella mua, keskittyä siihen millasta apua olin vailla, tuli vaan nurkkaan ahdistettu olo siitä kaikesta. Mun mielestä tuolla asenteella ei kyllä miksikään psykoterapeutiksi voi ruveta, siinä kuuntelemisen taito on kaiken a ja o.
- Anonyymi
Junan alle hyppääminen on hyvä vaihtoehto
- Anonyymi
maallinen apu ei valitettavasti toiminut kuin tuhona, ja nyt on aika kohdata tappio, olen vetänyt käteeni sen verran neiti, että.......
terveisin. totaalinen painajainen, elävä hoo-elevetti, hähähähähähähähähähähä
ps. rankkaa horo koiras, hyvästi
ikuisesti
kirjoitettu on.kaksi todistajaa
https://www.youtube.com/watch?v=KNIZofPB8ZM - Anonyymi
Empatiakyvyttömyys on kamala piirre ihmisessä
- Anonyymi
Monet ihmiset tarvitsisivat jotain ihan muita apuja kuin psykiatreja.
- Anonyymi
Jep. Mielekästä tekemistä, mistä tykkäävät ja turvatun toimeentulon yleensä. Turvallisen ympäristön. Näitä ei terapeutit ja lääkkeet tuo.
- Anonyymi
Terapia auttaa. Oikeasti. Negatiivinen puhe itseään kohtaan on pahasta. Ne kannattaa nipsaista heti alkuun pois.
Sinä, jolle oli näytetty peiliä ja jonka "ystävä" juoruili toisen ystävän puheista. Ne, jotka noin tekevät eivät kerro mitään sinusta vaan heistä itsestään. Heillä on vakavia itsetunto ongelmia, tai muita ongelmia ja he vain heijastivat ongelmia sinuun. Sinussa ei ole mitään vikaa. - Anonyymi
Luonnollista variaatiota ihmispopulaatiossa. Psykopatiaam kuuluu itsekeskeisyys, myötäelämiskyvyn puute, syyllisyydentunnon puute, impulsiivisuus ja julmuus. Samoja geenejä kuin autismissa. Autismi taas liitetty mm. Skitsofreniaan ja kaksisuuntaiseen. Opioidijärjestelmän poikkeava toiminta, lääkehoitoa mietitään. Psykopaateilla usein opioidiriippuvuus.
- Anonyymi
Persoonallisuushäiriöihin kuuluu empatia kyvyttömyyttä
Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö
Narsistinen persoonallisuus
Psykoterapialla jäykkien käyttäytymismallien taustalla olevien tunnemuistojen läpikäynti ja hallinta.
Hoito vastaisuutta esiintyy, omaa käytöstä pidetään asianmukaisena vastauksena ympäristön vaatimuksiin. - Anonyymi
Ihminen on pohjimmiltaan itsekäs omaan napaansa tuijottaja. Yhteiskunta syntynyt suojaksi vahvempia vastaan enemmistön tajutessaan oman heikkoutensa. " Tee mitä tahdot itsellesi tehtävän" -paljas pelkohan tällaisten moraalisääntöjen taustalla on. Empatiaa osoitetaan valikoivasti, toisten ihmisten omaksi syyksi luetaan monenmoista sattuman kouraisua, ja oma menestys nähdään ansiosta syntyneeksi. Empatiaa ei pysty myöskään syömään, joten se on aika jonninjoutavaa hurskastelua.
- Anonyymi
Mä leikkaan sun valtimot auki
- Anonyymi
Mä tuon köyttä niin voit tappaa itsesi
- Anonyymi
https://m.youtube.com/watch?v=C6TziNqvVPs
Tähän keskusteluun sopiva biisi
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kela valvoo lasten tilejä.
Tämä isoveli Kela kyttää jopa lasten yli 200,- euron rahat jotka on melko varmasti lahjaksi saatu. Se vaikuttaa perheen2582766Nainen, tervetuloa
Tule luokseni eka vaikka viikoks tai pariksi. Saisin helliä, kannustaa ja tukea sua ja kokata lempi herkkujasi. Pääsisit111743- 1201609
TTK-tähti Saana Akiola paljasti tv-ohjelmassa tapahtuneen ahdistelun
Olisko pitänyt suunnitella ulostulo paremmin? Nyt lehdet soittelevat kaikki 8 läpi ja kuusi sanoo ettei koskenut häntä.161512Elisa laskuttaa jo sähköpostilaskusta erikseen euron
Paperilaskuista on otettu lisämaksua jo ajat sitten, mutta nyt Elisa ottaa euron siitä että lähettävät sähköisen laskun961365Oho! Susanna Laine kohtasi epäonnea lomareissulla Italiassa - Avaa tilannetta: "Vähän sahaavaa..."
Ou nou! Tsemppiä kuitenkin loppulomaan Italiassa, Susanna Laine ja mahdollinen seuralainen! Lue lisää ja katso kuvat:71210Väliämme on noin 6 km
Niin lähellä ja niin kaukana. Sinä olet kotona, minä olen kotona. Olet jo unessa. Mutta kun herään, olet jo töissä ja vä9973- 61938
- 56918
Ensitreffit alttarilla Jyrki paljastaa hääyön intiimiasioista kameroiden sammuttua: "Fyysinen..."
Ooo-la-laa… Ensitreffit alttarilla -sarjassa alkaa hääparien välillä ns. tunteet kuumenemaan. Lue lisää: https://www.s1915