Ojentelen käsiäni, ikään kuin tavoitteisiin sinua, mutta käteni harovat tyhjää. Kehoni huutaa kosketustasi, särkynyt sydän sitä, että kätesi lämpö hoitaa. Tunnen musertavan tyhjän kohdan sisälläni, joka huutaa häntä rauhoittamaan. Kipuna sydämessä on avoin haava, jonka vain hän voi parantaa. Ihmettelen, miksi hän ei ole siinä minun vierelläni. Miksi hän viipyy eikä vastaa huutooni? Onko hän unohtanut, onko hänen elämänsä täynnä toimintaa, ettei hän ehdi? Sitten minä taas itken. Koen kosmista yksinäisyyttä siksi, koska hän on poissa jossain. Silitän omaa kämmentäni ja kuvittelen siihen hänen kosketustaan, että kosketan häntä, että meidän kätemme koskettavat toisiaan. Se vihlaisee syvältä, kun tajuan, että siinä on vain oma käteni, ja että hän ei ole paikalla. Voisiko hän auttaa jos tietäisi? Haluaisiko hän olla lähelläni, jos tietäisi, kuinka syvissä vesissä tunteissani olen ja kuinka paljon hänen vuokseen itken, kuinka hän on kaikkeni. Hän ehkä tulisi ja työntäisi tyhjän pois, silittäisi haavojani ja ne paranisivat. Hän toisi onnen ja ilon, jota en vielä ole kokenut.
Kyyneleet vuotavat ikävästä, nainen
Anonyymi
1661
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Samoin ovat käteni niin monesti ilmaa haroneet, hiuksiasi kasvoiltasi pois siirtäneet. Voi rakkaani. Tämä kaikki on totta minullakin. Mitä sille tehdään? Haluan luoksesi, syliisi sydämemme kosketuksella parantamaan.
Ja jatkan että rakkaus, sekin on ainoa sinuun, mitä olen kokenut.
Syvät vedet, joissa olen kaipuussani kierinyt, ovat mustia ja samalla korventavia olleet. Haluan meidät todellisuuteen rakas, toisiamme rakastamaan.
Tuollaista on mukava lukea. Jospa unelmamme vielä toteutuvat, eikä itkuni ole turhaa.
Enkö ole siitä kaipuusta sinulle kertonut? Siitä kuinka jokainen hetki on korventanut sydäntäni ilman sinua? Mitä tuskaa tämä erossa olo onkaan ollut.. Enkö ole siitä kärsimyksestä osannut kertoa? Olenhan sitä sinulle itkenytkin.. Näyttänyt, kuinka se kädessäni viiltelee.. ..sydämessä asti..
Ei hän ole kertonut. Olisikin.
Olen kertonut kaipaavani, mutten ehkä ole sitä tarkemmin kuvannut.. Sen tummaa synkkyyttä ja repivää pakahtuvuutta. Epätoivoa jokaisessa ikuisuudeksi pitkittyvässä hetkessä..
Huokaus. Toivon että saat hänet ja olette onnellisia elämänne loppuun asti. Samaa toivon itselleni oman sieluni viiltelijän kanssa.
Voi että.
Naiselle vai miehelle?
Tarkoitin naiselta vai mieheltä :)
Ikävöiden. Naiselle ihanimmalle, mitä maa päällään kantaa.
Sanaseppo -Eikka. Ja täti Moonikalle, kuten tavallista.
Täti moonikaa ei sitten vissiin hirveästi kiinnostele kun näitä vuodatuksia ja tyrskähdyksiä ei voi laittaa puhelimeen ynnä muuhun viestimeen?
Niin sinä luulet. Kuitenkin totuus on kaikkea muuta. Komea voi olla ja kauniskin, mutta itse ulkonäkö ei kaikkea tee.
Oletko sinä se palstan sylimies?