50-luvulla syntyneen kasvattilapsen sukuselvitys

Elossa oleva isäni on 50-luvun alussa, 1-vuotiaana, annettu kasvattilapseksi lastenkodista.

Osaisiko joku neuvoa, onko biologista äitiä mahdollista selvittää näin jälkikäteen?

Lastenkoti on tiedossa, samoin isälläni on jokin nimi. Mutta...nimestä tieto kasvattiäidiltä, ja hän on ollut sen sortin ongelmatapaus väkivaltaisuuksineen kaikkineen, että itse en luottaisi mihinkään häneltä aikoinaan saatuun tietoon.

Käsittääkseni jonkinlainen paperidokumentti tästä on ehkä olemassa, muistan sellaisen joskus teini-iässä nähneeni.

Isäni suhtautuu asiaan kahtiajakoisesti: toisaalta sanoo, ettei se ihminen, joka hänet on hylännyt, kiinnosta pätkääkään. Toisaalta muutaman vuoden välein ottaa asian puheeksi, etenkin nyt vanhetessaan. Itse en tätä asiaa ala tonkimaan, ellei anna siihen lupaansa.

Mitenköhän asiassa kannattaisi edetä, jos hän niin haluaa? Väestörekisterikeskus? En tiedä millaiset käytännöt asiassa ovat olleet 50-luvulla: jos biologinen äiti on halunnut jäädä tuntemattomaksi, se on varmasti ollut mahdollista?

- Kerttu
9154
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Anna vanhojen Haapojen olla
Palo-Kärkien täyttävän ne koloilla.
-
Miksi etsit tuskaa kaikille ihmisille, vastoin isäsi tahtoa?
Ahtaan Rulla-Tuolinko kaikille haluat?

H.

Äänestä
  • Aloituksessani kerroinkin, että en itse ala asiaa tonkimaan, ellei isäni sitä ala enempää toivomaan. Muuten niin kovin hiljaisena miehenä siitä minulle kuitenkin aika ajoin vihjailee.

    Itsekin olen enemmän sitä mieltä, että vanhat asiat joutaisivat olla. Etenkin kun riittävän raskas elämä hänellä jo muutenkin takanaan.

    Edelleen, ja ehkä näin vanhetessa kun aikaa riittää, eikä ajatuksiaan voi enää upottaa ruumiillisen työn tekemiseen, tuntuu kuitenkin painavan se, "ettei häntä ole haluttu". Olen yrittänyt tästä keskustella, että kukaan äiti ei lastaan ilman pakottavaa syytä anna pois.

    Mutta tärkeä näkökulma tämäkin näissä menneiden kaiveluissa, kiitos!

    - Kerttu

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Aloituksessani kerroinkin, että en itse ala asiaa tonkimaan, ellei isäni sitä ala enempää toivomaan. Muuten niin kovin hiljaisena miehenä siitä minulle kuitenkin aika ajoin vihjailee.

    Itsekin olen enemmän sitä mieltä, että vanhat asiat joutaisivat olla. Etenkin kun riittävän raskas elämä hänellä jo muutenkin takanaan.

    Edelleen, ja ehkä näin vanhetessa kun aikaa riittää, eikä ajatuksiaan voi enää upottaa ruumiillisen työn tekemiseen, tuntuu kuitenkin painavan se, "ettei häntä ole haluttu". Olen yrittänyt tästä keskustella, että kukaan äiti ei lastaan ilman pakottavaa syytä anna pois.

    Mutta tärkeä näkökulma tämäkin näissä menneiden kaiveluissa, kiitos!

    - Kerttu

    "Anonyymi"

    Tekemällä valittaen kysyvän aloituksen tänne.
    Olet tonkija.
    Melkeinpä yhtä inha kuin Muumioiden kaivelijat Egyptissä.
    Kuollutkaan ei saa rauhaa.
    Noh
    Egyptissä ei ehkä enää Muumio haisekaan.

    H.

    Äänestä

  • huruksz kirjoitti:

    "Anonyymi"

    Tekemällä valittaen kysyvän aloituksen tänne.
    Olet tonkija.
    Melkeinpä yhtä inha kuin Muumioiden kaivelijat Egyptissä.
    Kuollutkaan ei saa rauhaa.
    Noh
    Egyptissä ei ehkä enää Muumio haisekaan.

    H.

    Alkaa unettaa tämmöinen jankkaava keskustelu, kun asiani ja motiivini olen ihan selväksi tehnyt.

    Suosittelen kaikille aina ponnistelua oman ymmärryksen ja myötätunnon lisäämiseen muita kohtaan, sitä kautta löytyy omakin sisäinen rauha.

    Raikkaita kevätuulosia!

    -K

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Alkaa unettaa tämmöinen jankkaava keskustelu, kun asiani ja motiivini olen ihan selväksi tehnyt.

    Suosittelen kaikille aina ponnistelua oman ymmärryksen ja myötätunnon lisäämiseen muita kohtaan, sitä kautta löytyy omakin sisäinen rauha.

    Raikkaita kevätuulosia!

    -K

    "Anonyymi"

    Ihan kiva.
    Minäkin jankutan vain jankutuksiin.

    H.

    Äänestä

Ihmisillä on oikeus tietää vanhempansa,keinoista en osaa sanoa,ehkä joku sukututkimuskerhoon liittyminen.

Äänestä

Väestörekisteristä pitäisi kaikki tiedot löytyä.

Äänestä

Miten jos kysyt siitä lastenkodista joka on tiedossa. Uskon että heillä on äidistä tiedot, jos ei sitten ole lastenkodin portaille korissa jättänyt yöllä. Sellaistakin on tapahtunut. Jos mä oisin sä (kuten Cheek laulaa), soittaisin nyt jo puhelun lastenkodin johtajalle. Silloin se kortti olisi käännetty. Voihan olla että äkkiäkin tulee tilanne jossa isä alkaa tosissaan tahtomaan selvitystä. Silloin sinulla olisi pasmat selvillä, mistä lähteä. Ei sun tarvii puhua toistaiseksi isälle asiasta mitään.
Ei tarvitse sitten isän mentyä katua ettet täyttänyt hänen ehkä viimeistä toivettaan.

Äänestä

Itsesikin kannalta olisi ehkä hyvä tietää isäsi vanhemmista, sellaisia tietoja etsivät jopa ulkomailta ja ihan kotimaan sisälläkin tietoja löytyy.
Jos isäsi syntymäpaikka ja aika ovat tiedossa, löytyy jopa sairaaloiden tiedoista kuka on ko. aikana synnyttänyt, sukulaisuus, eli lapsi ja hänen lapsensa ovat jopa perintöön oikeutettuja.
Suvun muutkin tiedot , perintötekijät yms. ovat arvokasta tietoa.

Jos asia vaivaa, aloita etsiminen Lastenkodista. Onnea sukusi etsimisessä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Elossa oleva isäni on 50-luvun alussa, 1-vuotiaana, annettu kasvattilapseksi lastenkodista.

Osaisiko joku neuvoa, onko biologista äitiä mahdollista selvittää näin jälkikäteen?

Lastenkoti on tiedossa, samoin isälläni on jokin nimi. Mutta...nimestä tieto kasvattiäidiltä, ja hän on ollut sen sortin ongelmatapaus väkivaltaisuuksineen kaikkineen, että itse en luottaisi mihinkään häneltä aikoinaan saatuun tietoon.

Käsittääkseni jonkinlainen paperidokumentti tästä on ehkä olemassa, muistan sellaisen joskus teini-iässä nähneeni.

Isäni suhtautuu asiaan kahtiajakoisesti: toisaalta sanoo, ettei se ihminen, joka hänet on hylännyt, kiinnosta pätkääkään. Toisaalta muutaman vuoden välein ottaa asian puheeksi, etenkin nyt vanhetessaan. Itse en tätä asiaa ala tonkimaan, ellei anna siihen lupaansa.

Mitenköhän asiassa kannattaisi edetä, jos hän niin haluaa? Väestörekisterikeskus? En tiedä millaiset käytännöt asiassa ovat olleet 50-luvulla: jos biologinen äiti on halunnut jäädä tuntemattomaksi, se on varmasti ollut mahdollista?

- Kerttu

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu