Olen ollut helluntaiseurakunnan jäsen pitemmän aikaa ja olen siellä aika yksinäinen.Pieni paikkakunta jossa tämä kyseinen helluntaiseurakunta on ja se seurakunta on aika sisäänlämpiävä ja en tunne oikein kuuluvani joukkoon.
Ainut mikä on parasta niin saan kuulla jumalansanaa ja kauniit hengelliset laulut,mutta muuten tunnen itseni orvoksi ja yksinäiseksi.
Minä olen ulospäinsuuntautunut ja tulen yleensä toimeen ihmisten kanssa.Olen yrittänyt tutustua toisiin uskoviin seurakunnissa,mutta ei siellä haluta tutustua toisiin ihmisiin,etenkin jos on muuttanut toiselta paikkakunnalta ja liittynyt helluntaiseurakuntaan.
Ainut mikä on parasta niin saan kuulla jumalansanaa ja kauniit hengelliset laulut,mutta muuten tunnen itseni orvoksi ja yksinäiseksi.
Minä olen ulospäinsuuntautunut ja tulen yleensä toimeen ihmisten kanssa.Olen yrittänyt tutustua toisiin uskoviin seurakunnissa,mutta ei siellä haluta tutustua toisiin ihmisiin,etenkin jos on muuttanut toiselta paikkakunnalta ja liittynyt helluntaiseurakuntaan.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olen huomannut saman myös helluntaiseurakunnassa,ettei ole helppoa tutustua toisiin uskoviin ja ei ole helppoa päästä mukaan seurakunnan toimintaan.Minä myös asun pienellä paikkakunnalla jossa kaikki tuntee toisensa ja kun menee seurakunnan tilaisuuksiin niin siinä tuntee itsensä vieraaksi ja tulee orpo olo,jos ei ketään tuttua seurakunnassa.
Neuvoisin sinua,jos et tunne oloasi kotoisaksi siellä helluntaiseurakunnassa,niin mene tutustumaan myös muihin seurakuntiin ja varmasti se oma paikka löytyy sinulle.
Helluntaiseurakuntaan pettyneitä on paljon ja lopultakin he jäävät nuolemaan haavojaan.
Miksi helluntalaiset pitävät itseään parempina muista tavallisista ihmisistä?Sitä olen ihmetellyt monta vuotta.
Näin käy valitettavan usein! Jos tuollaista on pikkupaikkakunnilla niin suurilla se on vieläkin simiin pistävämpää. Itse otin asiasta puheeksi aikoinaan ja eikös mitä, minua alettiin panetella ja puhua kaikenlaisia juoruja päälleni. Vaikka olin melko tunnettu helari silloin, niin onneksi älysin lähteä pois seurakunnasta.
usko että ei pääse seurakunnan toimintaan mukaan.Hellarit ovat mielestäni tosi aktiivisia sanansa levittäjiä joten meneppä itseesi äläkä puhu sontaa
ihan kuin sama henkilö viestisi koko ajan
Itsekin helluntaiseurakuntaan kuuluvana ja eri seurakunnissa käyneenä tiedän, että alkuun voi olla hankalaa tutustua muihin ja muut saattavat olla ehkä joko ennakkoluuloisia tai ujoja, miten vaan. En osaa sanoa, mistä se johtuu. Mutta olen myös kokenut, että ihmiset(jotka ovat tottuneet omiin tuttuihin ja turvallisiin piireihinsä) ovat alkaneet pikkuhiljaa rohjeta tutustua uusiin naamoihinkin. Joskus se vie vain aikaa. Yksinäiselle se aika tietysti tuntuu pitkältä ja ikävältä, mutta sanoisin sulle, että olet hyvällä pohjalla, kun haluat käydä seurakunnassa Jumalan Sanaa kuulemassa. Sehän on tärkeintä! Mutta tietysti uskovien yhteyskin on todella tärkeää, joten rukoile, että saisit ystäviä, ehkä voisit päästä mukaan johonkin toimintamuotoon. Se on yleensä paras tapa tulla tutuksi toisten kanssa. Siunausta, don't give up.
Kun aloitin keskustelun seurakuntaan pettymisestä.Ehkä en osannut asiaa kunnolla perustella.Tarkoitin siis sitä että kun asut pienellä paikkakunnalla ja olet vielä kaiken lisäksi muualta muuttanut niin ei ole helppoa tulla joukkoon siihen seurakuntaan jossa on sen paikkakunnan asukkaita seurakunnan jäseninä,niin ei välttämättä oteta muualta muuttanutta mukaan.Ne jotka ovat jo seurakunnissa olleet pitempään ja muutenkin tunnetaan entuudestaan toisensa niin heillä riittää juttua ja muutenkin ollaan kavereita ja hyvää pataa keskenään ja kun olet muuttanut toiselta paikkakunnalta niin siinä jää ulkopuoliseksi ja tunnet itsesi orvoksi ja yksinäiseksi.
Kun muutama kirjoittaja totesi että jos pienellä paikkakunnalla on vaikeaa niin se on suurella paikkakunnalla vaikeampaa.
Suurella paikkakunnalla on helpompi sulautua joukkoon mutta pienellä paikkakunnalla on "piiri pieni pyörii"johon ei muualta muuttaneet pääse mukaan vaan jäät aivan yksin.
lähtenyt mukaan vouhotuksiisi.Jos olet ulospäinsuuntautuva hellari niin toimintaa löytyy varmasti ja mukaan tulijoita. taitaa tuo sun ulos päin suuntautuminen tähdätä siihen että ulos seurakunnasta ja muutama mukaan olet katkera tee parannus.
Me suomalaiset olemme aika arkoja ja sulkeutuneita. Valitettavasti.
Olin tänään ev lut kirkossa. Olin aika yksinäinen eikä kukaan tullut tervehtimään.
Helluntaiseurakunta ei ole sidottu paikkakuntaan niin kuin jäykkä luterilainen on. Jos oman paikkakunnan helluntaiseurakunta ei avaudu, voi mennä naapurikuntaan ja jopa liittyä siellä helluntaiseurakuntaan. Kannattaa kokeilla, jos matka esim ei ole kohtuuton este.
Neuvoni sinulle on, että ala evankelioimaan ihmisiä. Tietysti johdatuksen mukaan, ei tökerösti.
Siinä saat olla ihmisten kanssa tekemisissä ja jos joku tekee ratkaisun, on siinä sinulle yllinkyllin hommaa opettaa häntä uskonelämän alkeissa ja kasvamaan kristittynä.
pettymyt seurakuntaanyhyy yhyy nyyh nyyh.Hyppäänkö yhyynyyh
Jos tuo linkkin nyt yleensä toimii noin pitkänä, siinä kirjoitan entisenä helluntailaisena.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000217&posting=22000000007958548#22000000007958548
Sain parantamisen armolahjan ja Jumalan voiman julistaa sanaa. Mutta helluntai olisi halunnut vaientaa minut hiljaiseksi penkkiin istujaksi. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lähteä seurakunnasta ja erota siitä. Alla olevassa linkissä lisää:
Joskus täällä on vaikea löytää omia keskusteluitaan tai niitä mihin on osallistunut, mutta tuossa ylläolevan linkin viestissä onnistuin vastaamaan kysymykseen "olenko katkeroitunut helluntaiseurakuntaan", en ole.
On ikävää,että et ole löytänyt yhteistä säveltä siinä seurakunnassa?Mutta voisin lohduttaa sinua ystävä sillä, että olihan Jeesuskin ihmisten hylkäämä! vaikka olikin Jumalan poika? Ja en ymmärrä,että miksi uskovaiset nauttivat täälläkin sinun murheestasi? Pyydä Jumalalta ystäviä itsellesi;hän kuulee kyllä avun-pyyntösi> Siunausta ja tsemppiä elämääsi ja toivon hartaasti,että pian pääset hengelliseen touhuun mukaan....Tvo:uskis
Joskus vain tuntuu että ensin pitäisi mennä itseensä ja miettiä olisiko omissa asenteissa parantamisen varaa.
Pettymykset srk:hon tahtovat valitettavasti kasvavan,syynä on tavallisesti se että jos huomautat jostain saat heti vastaasi farisealaiset itsetietävät.Vanhemmistoissakin istuu näennäisiä oppiarvoilla valittuja lääkäreitä,tuomareita ym vastaavia, joilla ei ole aikaa paneutua seurakuntalaisten hoitoon,mitä Sana edellyttäisi.Ei pitäisi tarjoutua tehtäviin, jos ei ole halua toimia oikein. Toinen kritiikki on suhtautuminen niihin joilla ei ole lauluääntä,musikaalisia muitakaan avuja, tahtovat olla roskaporukkaa...vain kuorolaiset ovat valittua kansaa..... uskoisin että monet nuoret kokevat saman tyhjän tunteen... Onneksi on kuitenkin Sana johon voi itse paneutua rukouksessa ja tuntea Pyhän Hengen antamaa virvoitusta, jospa kaikki vielä muuttuisi sellaiseksi kuin se pitäisi olla.......Herran siunausta Sinulle joka tunnet sydämessäsi samaa pahoinvointia.
Alkuperäinen kirjoittaja puhui asiaa,itsekin olen pettynyt ko.seurakuntaan.
Joten turha syytellä kirjoittajaa jos kokee jäävänsä yksin seurakunnassa niin ei se ainakaan asenteissa ole vikaa vaan niissä seurakuntalaisissa jotka jättää muualta tulleen yksin ja paikalliset asukkaat ovat hyvää pataa keskenään.
Itsekin olen asunut sellaisella paikkakunnalla joka oli hyvin pieni ja tällaiset pienet paikkakunnat ovat aina sisäänlämpiävä, muutin sieltä pois ja isommalle paikkakunnalle.
Joten voisi asettaa kysymyksen toisinpäin eikö niiden seurakuntalaisten jotka ovat olleet pitempään seurakunnassa,niiden asenteissa olisi parantamisen varaa ja otettaisiin mukaan muualta tullut mukaan eri toimintoihin ja muutenkin haluttaisiin tutustua uusiin ihmisiin ja kuten alkuperäinen kirjoittaja jo kirjoitti osuvasti "piiri pieni pyörii"ainahan se pienillä paikkakunnilla on tällaista.
olen pettynyt helluntaiseurakuntaan, erosin siitä noin 20 vuotta sitten. kutsuivat mua luopioksi mutta en ole luopunut uskostani, ainoastaan helluntailaisuudesta. Asun täällä ruotsissa ja täällä ne oli niin itsekkäitä että ei maallisetkaan ole sellaisia, puhuivat pahaa toisista ja käyttivät toisia hyväkseen.
Jumalasta en ole luopunut, ainoastaan helluntailahkosta.