Marraskuussa 1940 ulkoministeri Vjatsheslav Molotov matkusti Adolf Hitlerin pyynnöstä Berliiniin neuvottelemaan. Yksi keskustelun aiheista oli Suomen kysymys.
Molotov kierteli ja kaarteli, mutta palasi aina lopulta asian ytimeen:
Vuoden 1939 salainen lisäpöytäkirja on vain osin toteutunut. Baltian maat ovat siirtyneet Neuvostoliiton etupiiriin kesän aikana, mutta Suomi lentelee edelleen vapaana kuin taivaan lintu. Neuvostoliiton on saatava vapaat kädet Suomen suhteen.
Hitler toisti, ettei Itämerelle saa tulla sotaa.
Suomen hallitus sai pääosin tietää, mitä Berliinissä oli puhuttu. Sitä ei kyllä tiedetty, mitä Molotov oli kesäkuun lopulla sanonut Liettuan ulkoministerille Vincas Kreve-Miskeviciukselle:
”Teidän Liettuanne yhdessä toisten Baltian kansojen kanssa, Suomi mukaanlukien, liitetään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen.”
Vajaa kuukausi ennen Berliinin neuvotteluja puolustusministeri Semjon Timoshenko ja Leningradin sotilaspiirin komentaja Kirill Meretskov olivat laatineet suunnitelman. Suomea vastaan hyökkäisi 46 jalkaväkidivioonaa, kaksi panssaridivisoonaa, kolme panssariprikaatia ja 13 tykistörykmenttiä.
Hitleriä on ilmeisesti kiittäminen, ettei syttynyt uusi talvisota. Saksan valtiosihteerin Ernst von Weitzsäckerin mukaan ”Johtaja on pitänyt Berliinissä sateenvarjoaan Suomen yllä.”
https://seura.fi/ilmiot/historia/suomen-kohtalo-veitsenteralla-molotovin-ja-hitlerin-valissa/
Molotov kierteli ja kaarteli, mutta palasi aina lopulta asian ytimeen:
Vuoden 1939 salainen lisäpöytäkirja on vain osin toteutunut. Baltian maat ovat siirtyneet Neuvostoliiton etupiiriin kesän aikana, mutta Suomi lentelee edelleen vapaana kuin taivaan lintu. Neuvostoliiton on saatava vapaat kädet Suomen suhteen.
Hitler toisti, ettei Itämerelle saa tulla sotaa.
Suomen hallitus sai pääosin tietää, mitä Berliinissä oli puhuttu. Sitä ei kyllä tiedetty, mitä Molotov oli kesäkuun lopulla sanonut Liettuan ulkoministerille Vincas Kreve-Miskeviciukselle:
”Teidän Liettuanne yhdessä toisten Baltian kansojen kanssa, Suomi mukaanlukien, liitetään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen.”
Vajaa kuukausi ennen Berliinin neuvotteluja puolustusministeri Semjon Timoshenko ja Leningradin sotilaspiirin komentaja Kirill Meretskov olivat laatineet suunnitelman. Suomea vastaan hyökkäisi 46 jalkaväkidivioonaa, kaksi panssaridivisoonaa, kolme panssariprikaatia ja 13 tykistörykmenttiä.
Hitleriä on ilmeisesti kiittäminen, ettei syttynyt uusi talvisota. Saksan valtiosihteerin Ernst von Weitzsäckerin mukaan ”Johtaja on pitänyt Berliinissä sateenvarjoaan Suomen yllä.”
https://seura.fi/ilmiot/historia/suomen-kohtalo-veitsenteralla-molotovin-ja-hitlerin-valissa/
Vastaukset 3
Vanhimmat
”Kauttakulkusopimusta on myöhemmin ankarasti arvosteltu, mutta syntyessään se aiheutti helpotuksen huokauksen koko maassa. Jokainen tajusi, että Saksan mielenkiinto Suomea kohtaan oli silloisessa tilanteessa ainoa oljenkortemme, vaikka sen kestävyydestä ei kukaan tiennytkään mitään. -- -- Tapahtumain myöhempi kulku ja etenkin se, mitä on tullut tietoon Molotovin marraskuussa 1940 tapahtuneesta Berliinissä käynnistä, on kuitenkin saanut minut vakuuttuneeksi siitä, että ilman kauttakulkusopimuksen ilmi tuomaa Saksan mielenkiintoa Suomi olisi jo syksyllä 1940 joutunut uuden hyökkäyksen uhriksi, hyökkäyksen, jota maamme ei olisi ollut silloin valmis kohtaamaan.”
Mannerheim – Muistelmat; Osa II; 1952; sivut 290-291
Jatkosodan tuhot oli mitättömän pienet jos niitä verrataan niihin tuhoihin mitä Neuvostolition hyökkäys syksyllä 1940 ja sitä seuraava pakkokommunismi olisi Suomelle aiheuttanut.
Sadattuhannet olisivat paenneet länteen ja viety Siperiaan ja tilalle tuotu satojatuhansia venäläisiä.
Siitä suosta ei olisi noustu koskaan. Ilman kauttakulkusopimusta se olisi ollut hyvin todennäköistä.
Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II
Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:
Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.
"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".
Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.
Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".