Suomen Keskustan kannatus romahti v:n 2011 eduskuntavaaleissa. Sen vaalituloksen seurauksena syntyi Kataisen hallitus ja se jatkui Stubbin hallituksena vuoden 2015 eduskuntavaaleihin saakka. Ne neljä vuotta olivat jatkaneet sitä kansan kärsimystä, mitä oli jouduttu kokemaan jo Keskustan ollessa johtava hallituspuolue. Kun Keskustan johtoon oli noussut diplomi-insinööri Juha Sipilä, niin tyytymättömien äänestäjien keskuudessa virisi toivo paremmasta huomenesta ja niin Keskusta saavutti vaalivoiton v. 2015. Syntyi Sipilän hallitus, mutta siitä ei ollut tilanteen korjaajaksi. Keskusta koki uuden rökäletappion vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Hallitus oli ajanut suurteollisuuden etuja, jossa touhussa tavallisten suomalaisten asioista huolehtiminen oli jäänyt toisarvoiseksi. Keskusta on menettänyt ehkä pysyväisesti äänestäjien luottamuksen. Niin lienee pääteltävä kannatustietojen perusteella. Vaalimenestys v. 2015 lienee todettava tilapäiseksi ja ohimenneeksi "saavutukseksi", jonka taustalla oli pettyneitten äänestäjien epätoivoinen pyrkimys kääntyä vielä kerran hakemaan apua ahdinkoon Keskustan avulla. Se toivo osoittautui harhakuvitelmaksi. Prosessi-insinöörimäisyys ei soveltunut yhteiskunnallisten ja koko tasavallan asioitten hoitamisen menetelmäksi. Autotallissa nikkarointikaan ei auttanut, kun kyseessä oli ihmisten, yli viiden miljoonan suomalaisen elämisen ehtojen tilanne. Nimen omaan Sipilän hallitus tyhjensi maakunnissa julkisen vallan palveluja maakuntakeskusten ulkopuolella. Nyt keväällä 2021 jopa Kokoomus on jalkautumassa Keskustan perinteisiin vakaan kannatuksen maisemiin. Puhumattakaan Perussuomalaisista. Väyrys-Paavo on jo vuosia sitten ennakoinut Keskustan kohtalona puolueena olevan kutistumisen "kehitys". Sipilä ei huolinut Paavoa mukaan yhteisiä asioita hoitamaan. Nyt lienee liian myöhäistä. Keskustan kohtalona on yrittää sinnitellä edes kymmenen prosentin kannatuslukemiin.
Keskustan näivetystila pysyväistä
Anonyymi
1354
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jarmo Korhonen, Keskustan puoluesihteeri oli juuri Tv:ssä ja puhui niin viisaasti, että uskon puolueen kannatuksen nousevar raketin lailla hänen ohjauksessaan.
Tietääkseni Jarmo Korhonen ei ole nykyisin Keskustan puoluesihteeri. Toki ennustamisen kanssa voi käydä silleensä kuin kuvitellaan taikka sitten toisinkin. Sopinee esittää ainakin toistaiseksi avoimeksi jäävä arvio, jossa Keskustan raketinomainen nousu konkretisoitunee vaalivalvojaisiltana suutaritussahdukseksi.
Eiköhän suunta ole> kesksuta nousee japersut laskee.
Politiikkaa on aaltoliikettä. Persuja turha kasvattaa kun eivät osallistu isänmaan talkoisiin.
Kesäkuun kunnallisvaalit ovat ensimmäinen todellinen puolueitten voimasuhteitten kannatusmittaus sitten vuoden 2019. Hallituksen tekemiset ja tekemättä jättämiset siinä kuin eduskunnankin päätösten punnitseminen tapahtuu eduskuntavaaleissa ilmeisesti v. 2023. Sen punnitsemisen suorittavat äänestäjät.
Onhan tuo tosiaan kiinnostavaa sekä ensi kesäkuussa yhtä hyvin kuin vuoden 2023 eduskuntavaaleissakin nähdä, miten käy Keskustalle, Perussuomalaisille ja Kokoomukselle. Nuo puolueet kiinnostavat minua eniten. Vaalitulos ja puolueitten keskinäiset kanssakäymissuhteet ratkaisevat, millainen hallituskoostumus sitten syntyy kahden vuoden päästä.
Koska tämä palsta on Suomen Keskustan nimikko-osasto, niin tarjoanpa puolueelle ilmaisen vinkin . Kummeksun, rajoittuuko Keskustan talouslinjaus valtiovarainministerin näkyvästi esiinnostamaan velkojen takaisinmaksun ohjelman tähdentämiseen? Vanhanen ilmeisesti ajattelee, että kansalta ja yrityksiltä kiskotaan valtiolle rahaa sen verran nykyistä enemmän, että velkoja pystytään lyhentämään. Samaan saumaan lienee tarkoituksena "säästää" kansalaisten sosiaaliturvaa höyläilemällä. Ja verottajan kekseliäisyyden eli verojen kiristämisen, maksujen ja taksojen korotusten hedelmiä varmaan ilmaantuu lisää kenties jopa runsaastikin.
Suosittelen kuitenkin tekemään toisin. Jos minä saisin päättää, niin keventäisin verotusta ja poistaisin kokonaan ennen muuta perintöveron, lahjaveron ja kiinteistöveron. Mm. maataloudessa sukupolvenvaihdokset helpottuisivat. Samoin kaiken yritystoiminnan kohdalla. Tuo verotuksen keventäminen kohdennettaisiin ennen muuta asumiseen (esim. energiaan) ja liikkumiseen (ennen muuta autoiluun). Jo muutamassa vuodessa verotuksen keventäminen kokonaisuudessaan elvyttäisi kansantaloutta, kohentaisi sekä yksityisten kansalaisten, kotitalouksien sekä yritysten pärjäämistä taloudellisesti. Yleinen myönteinen talouskehitys alkaisi tuottaa julkistalouden tahollekin lisää verotuloja, joilla sitten olisi luontevaa kuittailla myös velkoja. Tämä talouden kaukokatseinen hoito edellyttäisi valtiojohdolta kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, joita tunnusmerkkejä en kuitenkaan usko meidän päällepäsmäreiltämme löytyvän. Niin epäilen. Edes Ruotsin esimerkki ei riittäne.
2015+EK+vaali,+keskusta+oli+suurin+reilusti.
Keskusta lorotteli männä kaudella palkansaajien muroihin ja löi työttömiä aktivimällillä. Ei ottanut oppia aiennista palkasaajien tappotalkoiden tuloksistaan jolloin tuo kanantus romuttui ja piti tappiokseen myydä jopa puolue toimisto. Nyt sitten ui liemissään .Kannatus kyntää kuin maanviljelijän aura konsanaan ja tuoreessa muistissa on nuo lomarahojen viemiset palkansaajilta ja työttömyysturvien leikkaukset ,jotta toivoa ei ole kannatuksen nousulle näköpiirissä, kun näet on tässä hallituksessa jatkanut samalla linjalla eläkeputken sulkemispuuhasteluineen.
Samaa näkemystä edustan, että palkanansaitsijat vaikuttavat aikaisempaa enemmän myös Keskustan kannatukseen. Liikkuvien äänestäjienkin keskuudessa palkanansaitsijoitten osuus on olennaista. Ja nimen omaan liikkuvat äänestäjät aiheuttavat niitä kannatusmuutoksia, joita vaaleissa syntyy. Toinen suuri vaikutusvaltainen väestöryhmä ovat eläkeläiset, joita on nykyisessä Suomessa reilusti yli miljoonan, lähes puolitoista miljoonaa. Sitten tulevat kokonaisuuteen mukaan kaikissa vaaleissa uudet äänestäjät eli äänestysiän saavuttanut nuorempi väestö. Jos Keskusta mielii nostaa kannatustaan, niin kovin yksinomainen nojautuminen maatalousväestöön ei riitä, vaikka juuri se perinteinen ydinkannattajisto onkin puolueen runkorakennetta.
Nykyisin vaalikampanjoissa ei enää riitä "aatteen julistus", jolla aikoinaan Maalaisliitto menestyi hyvin ja nimensä Keskustaksi vaihtaneenakin puolue pärjäsi oivallisesti pitkät ajat. Nyt tänä Armon Vuonna 2021 on totuuden aika. Sitten seuraavan uudemman kerran samaan äänestäjien arviointiin niin Keskusta kuin muutkin puolueet joutuvat tosiaan v. 2023.
Sipilän hallituksen vientiteollisuuskeskeinen politiikka ei Keskustaa puolueena pelastanut. Tavallisen kansan asioitten hoitaminen jätettiin silloin toisarvoiseksi. Tyypillistä Sipilän kabinetin politiikassa oli keskittäminen maakuntien sisällä eli julkisen vallan palveluja keskitettiin maakuntien pääkaupunkeihin eli palveluja karsittiin kovalla kädellä muualta maakunnista, pois pienemmistä kaupungeista ja taajamista sekä maalaiskunnista. Sitä nimitettiin tehostamiseksi, mutta rahvaan tasolla se oli palvelujen laajamittaista huonontamista. Aluesairaalatkin tuhottiin ja maantieteelliset etäisyydet esim. erikoissairaanhoitoon venyivät kilometreinä kohtuuttomiksi. Nykyinen Marinin halitus suorastaan hyreksyy tyytyväisenä Sipilän keskittämistä eli Sipilä suoritti likaisen työn vihervasemmiston puolesta. Äänestäjät eivät ole enää entisaikaista vaalikarjaa, vaan nykyisin vaaliuurnille astelee aikaisempaa itsetietoisempi ja valveutuneempi päättäjäväki.
KESKUSTALLA+ON+VARA+PETRATAKIN+TUOTA+JO+HYVÄÄ+TULOSTA:
Sipilän hallitus uskoi sellaiseen menetelmään, että suurteollisuus, vientiteollisuus ja yleensä Ison Rahan hyvinvointi johtaisi taloudellisten edellytysten "tihkumiseen" alas päin tavallisen kansan rahapusseihin. Sipilän hallitus pääsi seuraamaan tilanteen kehitystä aitiopaikalta ja pääsi toteamaan, että hartaasti odotettua ja toivottua "tihkumista" ei tapahtunutkaan. Sen "tuloksen" todensivat myös taloustutkijat. Siis luulo ei ollut todellisuuden mukaista. Sinänsä ilman muuta totta kai myös minä kannatan koko kansantaloudesta huolehtimista suurteollisuus siihen mukaanluettuna. Sipilän hallitus kuitenkin jätti huolehtimatta tavallisen kansan olosuhteista. Mitä sitten olisi pitänyt tehdä niitten olosuhteitten kanssa? Vastaus on yksinkertainen. Samalla tavalla kuin elinkeinoelämänkin kohdalla, niin tavalliselle kansalle, kotitalouksille, yksityisille ihmisille, on luotava sellaiset toiminnan olosuhteet, että väki pääsee itse tekemään parhaansa oman elämänsä järjestämiseen ja pääsemään myös taloudellisesti omille jaloilleen. Se tarkoittaa myös sitä, että verottaja ei saa verottaa kotitalouksia, tavallisväkeä liian ankarasti. Taksoja ja maksuja ei sovi korottaa korottamistaan ja oikeastaan taksoja ja maksuja olisi alennettava. Samoin kuin verotusta olisi kohtuullistettava. Kyllä kansa on viisasta ja tekee oman parhaansa mukaan työtä oman elämänsä hyväksi, kun siihen järjestetään kelvolliset olosuhteet. Niitten olosuhteitten rakentaminen on julkisen vallan tehtävä.
Kun Keskusta kampanjoi v:n 2019 eduskuntavaalien edellä: Suomi kuntoon!, niin käytännön ratkaisuissaan Sipilän hallitus jätti syrjään tavallisen kansan; sen olosuhteitten kuntoon saamisesta valtiojohto ei piitannut. Huolimatta pääministeripuolueen asemastaan Keskusta alentui Kokoomuksen rengiksi. Nyt Marinin hallituksessa Keskusta on vihervasemmiston panttivanki. Keskittäminen jatkuu ja verotusta kiristetään eli juuri niin tahtoo vihervasemmisto. Nimittäin, sitä vaatii "maailman pelastaminen". Ja Keskusta myötäilee.
Persut kasvaa samassa suhteessa, kuin kepu heikkenee ja pienenee.
Asetelma voi mennä toisinkin eli voimasuhteet eivät keiku muitta mutkitta niin, että Perussuomalaisten ja Keskustan keskinäiset voimasuhteet olisivat nollasummapeliä. Siitä saimme käytännön konkreettisen näytön v:n 2015 vaaleissa. Silloin Keskustan voiton kanssa samanaikaisesti Perussuomalaiset pärjäsivät myös erinomaisesti ja kuta kuinkin tarkkaan säilyttivät sen kannatustason, johon puolue ylti Jytkyvoiton vaaleissa v. 2011. Nyt näyttää kyllä siltä, että Keskusta räpistelee syvällä ja Perussuomalaiset vaikuttavat pärjäävän hyvin.
Kun puolueessa parasta ainesta ovat Kekkosen perässähiihtäjät, haudan parataalla keikkuvat ikäloput niin persuille antavat äänensä mennä.