Tutkija: Venäjä näkee Pohjolan puolustusjärjestelyt osana Naton vahvistumista
Venäjä tarkastelee Pohjois-Euroopan aluetta sotilaallisesti osana laajempia suurvaltasuhteita. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Jyri Lavikaisen mukaan tämä on omiaan synnyttämään ristiriitoja. Siinä missä Pohjolan yksittäiset maat kokevat vahvistavansa omaa puolustustaan, Venäjä saattaa nähdä samojen toimien vahvistavan Natoa.
Lavikaisen mukaan Pohjoismaiden onkin syytä huomioida, että Venäjän käsitys strategisesta vakaudesta Pohjois-Euroopassa on erilainen kuin lännessä.
– Suomen kannalta tämä merkitsee sitä, että Venäjä saattaa tehdä yllättävän linjanmuutoksen syystä, joka meidän mielestämme näyttää ihan normaalilta. Se on tärkeää huomioida, Lavikainen tiivistää.
Venäjän erilainen käsitys strategisesta vakaudesta selittää sitä, miksi se on katsonut aiheelliseksi reagoida voimakkaasti hyvissä ajoin ilmoitettuihin sotaharjoituksiin tai suhteellisen pienten Naton joukkojen sijoittamiseen alueelle. Esimerkiksi 700 amerikkalaissotilaan sijoittamisesta Norjaan puhuttiin venäläiskommenteissa mahdollisena uuden "asevarustelukilvan käynnistäjänä".
Venäjän toiminta vaikuttaa erikoiselta, koska se on ollut ja yhä on sotilaallisesti Natoa vahvempi Pohjois-Euroopassa. Lavikaisen mukaan asiaa kuitenkin selittää tilanteen kytkeminen globaalin Nato-suhteeseen, jossa Venäjä on altavastaaja. Globaalin strategisen vakauden säilyttämisen nimissä Venäjällä on siksi mielestään oikeus ylläpitää ylivoimaansa pohjoisessa, muun muassa lisäämällä voimakkaasti täsmäaseidensa määrää.
Norja ja Ruotsi olleet vastatoimien kohteena
Pohjoismaiden osalta Venäjän vastatoimet ovat kohdistuneet viime vuosina pääosin muualle kuin Suomeen. Esimerkiksi Ruotsin kansallisia puolustussuunnitelmia on arvostelu Venäjä-vastaisiksi ja Norjassa pidettyihin Nato-harjoituksiin on vastattu omilla sotaharjoituksilla ja gps-häirinnällä.
Suomi ei ole Lavikaisen mukaan Venäjän naapurustossa mikään erikoistapaus, vaikka sitä kohtaan on valittu pidättyvämpi linja.
– Tästä linjasta voidaan myös luopua yllättävästi, se on tärkeää muistaa, hän sanoo.
Venäjä tarkastelee Pohjois-Euroopan aluetta sotilaallisesti osana laajempia suurvaltasuhteita. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Jyri Lavikaisen mukaan tämä on omiaan synnyttämään ristiriitoja. Siinä missä Pohjolan yksittäiset maat kokevat vahvistavansa omaa puolustustaan, Venäjä saattaa nähdä samojen toimien vahvistavan Natoa.
Lavikaisen mukaan Pohjoismaiden onkin syytä huomioida, että Venäjän käsitys strategisesta vakaudesta Pohjois-Euroopassa on erilainen kuin lännessä.
– Suomen kannalta tämä merkitsee sitä, että Venäjä saattaa tehdä yllättävän linjanmuutoksen syystä, joka meidän mielestämme näyttää ihan normaalilta. Se on tärkeää huomioida, Lavikainen tiivistää.
Venäjän erilainen käsitys strategisesta vakaudesta selittää sitä, miksi se on katsonut aiheelliseksi reagoida voimakkaasti hyvissä ajoin ilmoitettuihin sotaharjoituksiin tai suhteellisen pienten Naton joukkojen sijoittamiseen alueelle. Esimerkiksi 700 amerikkalaissotilaan sijoittamisesta Norjaan puhuttiin venäläiskommenteissa mahdollisena uuden "asevarustelukilvan käynnistäjänä".
Venäjän toiminta vaikuttaa erikoiselta, koska se on ollut ja yhä on sotilaallisesti Natoa vahvempi Pohjois-Euroopassa. Lavikaisen mukaan asiaa kuitenkin selittää tilanteen kytkeminen globaalin Nato-suhteeseen, jossa Venäjä on altavastaaja. Globaalin strategisen vakauden säilyttämisen nimissä Venäjällä on siksi mielestään oikeus ylläpitää ylivoimaansa pohjoisessa, muun muassa lisäämällä voimakkaasti täsmäaseidensa määrää.
Norja ja Ruotsi olleet vastatoimien kohteena
Pohjoismaiden osalta Venäjän vastatoimet ovat kohdistuneet viime vuosina pääosin muualle kuin Suomeen. Esimerkiksi Ruotsin kansallisia puolustussuunnitelmia on arvostelu Venäjä-vastaisiksi ja Norjassa pidettyihin Nato-harjoituksiin on vastattu omilla sotaharjoituksilla ja gps-häirinnällä.
Suomi ei ole Lavikaisen mukaan Venäjän naapurustossa mikään erikoistapaus, vaikka sitä kohtaan on valittu pidättyvämpi linja.
– Tästä linjasta voidaan myös luopua yllättävästi, se on tärkeää muistaa, hän sanoo.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tutkimuksen+virhemarginaali+oli++/-++50%.
Kyllä Venäjä näkee kuitenkin Ruotsin ja Suomen erilaisen aseman suhteessa NATOon kuin NATOmaa Norjan koska Suomessa ja Ruotsissa ei ole NATOjoukkoja eikä tukikohtia
Venäjä pitää Suomea natomaana jo,joka miuta väittää on hyväuskoinen idiootti
Siinä r....ä voi olla oikeassa että Pohjoismainen puolustus on osa Nato puolustusta mutta se ei kuulu mitenkään r.....le mitä me teeme asialle. r...än tulee keskittyä pysymään omien rajojen takana ja lopettaa Länsimaiden uhkailu.
Siinä tapauksessa Sauli valehtelee Suomen liittoutumattomuudesta
Aitö-Pohjoismainen puolustus pysyy Naton ulkopuolisena vaikuttajana maailman asioisssa.
"Tutkija: Venäjä näkee Pohjolan puolustusjärjestelyt osana Naton vahvistumista"
Eräs toinen Tutkija: Suomi näkee Pohjolan, eli Suomen ja Ruotsin Naton pysyvänä ulkopuolisena tekijänä.
Venäjältä on jäänyt huomaamatta se tosiasia että venäjä on jatkuvasti siirtänyt ja vahvistanut joukkojaan Suomen läheisyydessa. Mitäpä Suomi tuosta päättelee,? - jokin venäjän provokaatio tai hyökkäys odotettavissa.
Kyseisellä käytöksellä venäjä ajaa Suomen länteen, kiitos siitä.👍✌
Venäjän joukot on entisissä tukikohdissaan ja ei ole niistä lähestyneet Suomea yhtään
Kyllä niiden määrä ja rakenne on kasvanut, vastikäänhän avattiin uudelleen aikaa sitten käytöstä poistettu varuskunta.
Venäjän joukkojen ja aseistuksen määrä Suomen rajojen tuntumassa on täysin järjetön suhteessa Suomen puolustusvoimiin. Lisäksi nuo sotavoimat ovat erittäinkin hyökkäyskykyisiä ja hyökkäyksiä varten varustettuja, ei puolustukseen niinkään varustettua rakenteeltaan.
Kehitystekijöiden arvioissa päädytään siihen kokonaisnäkemykseen, että Suomen Natoon liittymiseen viittaavia seikkoja on enemmän ja ne ovat tuntuvampia kuin sotilaallista liittoutumattomuutta puoltavat tekijät.
Venäjän huolta Suomen aikeista kasvattaa myös se, että monia suuria kysymyksiä on avoinna ja "dynaaminen tilanne on jatkuvassa liikkeessä". Erityistä huolta Venäjällä herättää Suomen sotilaspiirien selvä Nato-myönteisyys ja siihen liittyvä Suomen ja Ruotsin turvallisuusyhteistyön aktivoituminen.
Venäjällä arvioidaankin, että Suomella ja Ruotsilla on kehitteillä yhteisiä suunnitelmia myös liittymistä koskevan koordinoimisen ja ajankohdan suhteen. "Ei ole salaisuus, että Suomessa ja Ruotsissa tehdään jo valmisteluja Natoon liittymiseksi", Derjabin huomauttaa. Ja kaiken taustalla on Naton sotilaallinen aktivoituminen - sotaharjoitukset, yhteisen ilmapuolustusjärjestelmän kehittäminen ja niin edelleen - Venäjän rajojen tuntumassa.
Derjabinin kirjassa ei sanota suoraan, mutta koko analyysistä paistaa selvästi läpi, että Venäjällä pidetään Suomen liittymistä Natoon todennäköisenä optiona. Tähän viittaa myös ajatus: "Jos pohjoiset naapurimme kuitenkin liittyvät Natoon, niin se tapahtuu riippumatta siitä, miellyttääkö se meitä vai ei."
Toivottavasti kansa päättää mitä NATOn kanssa tehdään ettei se jää jo NATOttuneiden poliitikkojen yksipuoliseksi päätökseksi.
Päätös mahdollisemman nopeasti että mennään Natoon
700 NATO sotilasta aseineen vastaa 10 neukku divisioonaa.....
Miten se NATO sitten tuntee Venäjän uhkaa
Pohjoinen puolustus tukee Nato puolustusta ja hyvä niin,.
Siihen löytyy ihan konkreettisia perusteita Venäjän toteutuneista toimista, kuten hyökkäyksistä naapurimaihin ja myös uhkaavasta käyttäytymisestä kansainvälisillä vesillä. Tosin itse natomaat ovat niiltä saaneet olla rauhassa hyökkäyksiltä.
Sen sijaan voi kysyä miksi Venäjä tunteen paniikinomaista pelkoa Naton uhasta. Yhtään mitään teoreettista, saati konkreettista Naton toimia ei löydy tuon uhan perusteeksi. Nato on puolustusjärjestö, se ei hyökkää eikä ole koskaan hyökännytkään ketään tai mitään valtiota vastaan. YK:n pyynnöstä on antanut aseellista apua, lähinnä ilmavoimilta, muutaman kerran kansanmurhien ehkäisyyn tms julmuuksien lopettamiseksi.
Voitko pistää muutaman linkin sellaisista?
Nolla-tutkijan on syytä hankkia itsekin paremmat silmälasit, sellaiset joilla ei näe hallusinaatioita.
Venäjä vain käyttää hyväkseen keksimäänsä Nato-pelkoa omissa laajenemistoimissaan, koska se käyttää kaikkia mahdollisia keinoja häikäilemättä.
Pohjoismainen puolustus on hyvä lisä Nato yhteistyöhön
Natomaat haluaisivat että Venäjä kehittyisi normaaliksi valtioksi. Aina maan heikkouden hetkillä ovat auttaneet NL/Venäjää.
Tälläkin hetkellä on menossa suuria vesihuoltoon liittyviä avustuksia, joissa EU on mukana.
Vaikea käsittää sitä kuvaa jonka Putin antaa kansalleen auttajistaan, ja yhteistyötä haluavasta Unionista. Se edellyttäisi kyllä putiniltakin nöyrtymistä tuomitsemaan GRU:n ja SFB:n tekemät murhat, kotona kuin ulkomaillakin, jos haluaisi välien parantuvan.
Pohjoismainen yhteistyö on erinomainen lisä Nato puolustukseen
Pohjoinen puolustus on erinomainen lisä Nato kanssa tehtävää puolustuksen vahvistamiseen. Se että r...t kitisee Länsimaiden puolustus asioista ei kiinnnosta ketään.
Venäjälle ei ole merkitystä pohjoismaisella puolustusyhteistyöllä NATOnkaan kanssa kun Venäjä ei Pohjoismaihin eikä muuallekkaan hyökkää.
Todellisuudessa Venäjä ja NATO tekevät yhteistyötä, koska molempien maiden johtajilla on todennäköisesti paljon rahaa aseteollisuudessa. Pienet valtiot pelotellaan varustatumaan ja ylläpidetään kiihtyvää asevarustelua niin valtiot voivat lypsää omilta kansalaisiltaan rehellisesti tienatut rahat omiin liiveihinsä.
Ei kannata lähteä mukaan tähän pelottelukampanjaan. Suomen kannattaa päivittää kyllä oma aseistuksensa 2020 luvulle, mutta sen ei saisi liikaa rasittaa kansan hyvinvointia. Sodat ovat nimittäin aina lähteneet liikkeelle pieleen menneestä sisäpolitiikasta. Taustalla on aina ollut köyhyyttä ja kurjuutta, jonka ansiosta on voitu aivopestä ihmiset lupaamalla asioita.
Ihmiset jotka uskovat Jumalaan ovat turvassa aivopesulta, koska Jumala antaa ymmärrystä. Ideologiset ajatukset ovat usein jumalattoman vasemmiston käsialaa.
Etsikää Jumalaa ja ota Jeesus herraksesi. Pidä käskyt ja sapatti. Pelasta sielusi!