Kun suomalainen katsoo Britanniaa, hän ajattelee brexitiä. Britannian sisältä katsottuna ykkösongelma on toinen eli pandemia.
BRITANNIAN pääministeriä Boris Johnsonia ei näytä jarruttavan mikään: ei brexit, ei koronavirus, eivät talousongelmat. Uusimpien mielipidemittausten mukaan Johnsonin konservatiivipuolueen etumatka työväenpuolueeseen on 8–14 prosenttiyksikköä.
Suomesta katsottuna se näyttää omituiselta. Miksi oppositio ei saa niskalenkkiä hallituksesta? Tarttumakohdista ei pitäisi olla pulaa.
Britanniassa koronavirukseen on kuollut laskentatavasta riippuen 127 000–150 000 ihmistä. Vuodenvaihteessa päättyi brexitin eli EU-eron siirtymäkausi, mikä johti tammikuussa EU-viennin romahdukseen. Helmikuussa vienti tosin toipui, mutta on vielä kaukana vuoden 2020 tasosta. Pohjois-Irlannissa alkoivat väkivaltaisuudet, kun brexit toi tullirajan Irlanninmerelle.
ONGELMISTA huolimatta labourin johtaja Keir Starmer ei onnistu kirimään konservatiivihallituksen etumatkaa. Syitä tähän on useita.
Johnsonin hallitusta kannattelee etenkin Britannian rivakasti sujunut koronarokottaminen. Ensimmäisen rokoteannoksensa on saanut jo noin 33 miljoonaa ihmistä. Toisenkin annoksen on ottanut noin yhdeksän miljoonaa. Britanniassa on 67 miljoonaa asukasta.
Viikko sitten Englannissa avautuivat erikoisliikkeet sekä pubien ja ravintoloiden ulkotarjoilu lähes neljän kuukauden kiinniolon jälkeen. Paluu normaaliin on käynnissä, mikä on kaikille helpotus.
Kun suomalainen katsoo Britanniaa Suomesta käsin, ajattelee hän usein brexitiä ja sen tuomia ongelmia. Britanniassa asuvan kannalta taas pääongelma on pandemia.
Tietysti isossa maassa on paljon niitä, joiden elinkeinon brexit vei heti tammikuussa. Äyriäiskauppiaiden vienti EU:hun tyssäsi lähes kokonaan. Monet pienet yhtiöt eivät selviä uudesta byrokratiasta. Yrittäjien huoli hukkuu kuitenkin isompaan huoleen eli pandemiaan.
KÄÄNNEKOHTA on kuitenkin lähellä. Koronatilanteen kohentuessa palaa myös politiikanteko – ja siitä uutisoiminen – normaaliajan kuosiin. Oppositio saa enemmän tilaa hyökätä, kun kuolemanvaara väistyy.
Se lisää paineita Johnsonia kohtaan. Brittihallituksen ministerien hyväveliverkostot ja entisen pääministeri David Cameronin lobbailut ovat jo nousseet ykkösuutisiksi. Kun äänestäjä kokee olevansa virukselta turvassa, on hänellä varaa olla myös aiempaa kriittisempi.
Kirjoittaja on HS:n kirjeenvaihtaja Lontoossa.
BRITANNIAN pääministeriä Boris Johnsonia ei näytä jarruttavan mikään: ei brexit, ei koronavirus, eivät talousongelmat. Uusimpien mielipidemittausten mukaan Johnsonin konservatiivipuolueen etumatka työväenpuolueeseen on 8–14 prosenttiyksikköä.
Suomesta katsottuna se näyttää omituiselta. Miksi oppositio ei saa niskalenkkiä hallituksesta? Tarttumakohdista ei pitäisi olla pulaa.
Britanniassa koronavirukseen on kuollut laskentatavasta riippuen 127 000–150 000 ihmistä. Vuodenvaihteessa päättyi brexitin eli EU-eron siirtymäkausi, mikä johti tammikuussa EU-viennin romahdukseen. Helmikuussa vienti tosin toipui, mutta on vielä kaukana vuoden 2020 tasosta. Pohjois-Irlannissa alkoivat väkivaltaisuudet, kun brexit toi tullirajan Irlanninmerelle.
ONGELMISTA huolimatta labourin johtaja Keir Starmer ei onnistu kirimään konservatiivihallituksen etumatkaa. Syitä tähän on useita.
Johnsonin hallitusta kannattelee etenkin Britannian rivakasti sujunut koronarokottaminen. Ensimmäisen rokoteannoksensa on saanut jo noin 33 miljoonaa ihmistä. Toisenkin annoksen on ottanut noin yhdeksän miljoonaa. Britanniassa on 67 miljoonaa asukasta.
Viikko sitten Englannissa avautuivat erikoisliikkeet sekä pubien ja ravintoloiden ulkotarjoilu lähes neljän kuukauden kiinniolon jälkeen. Paluu normaaliin on käynnissä, mikä on kaikille helpotus.
Kun suomalainen katsoo Britanniaa Suomesta käsin, ajattelee hän usein brexitiä ja sen tuomia ongelmia. Britanniassa asuvan kannalta taas pääongelma on pandemia.
Tietysti isossa maassa on paljon niitä, joiden elinkeinon brexit vei heti tammikuussa. Äyriäiskauppiaiden vienti EU:hun tyssäsi lähes kokonaan. Monet pienet yhtiöt eivät selviä uudesta byrokratiasta. Yrittäjien huoli hukkuu kuitenkin isompaan huoleen eli pandemiaan.
KÄÄNNEKOHTA on kuitenkin lähellä. Koronatilanteen kohentuessa palaa myös politiikanteko – ja siitä uutisoiminen – normaaliajan kuosiin. Oppositio saa enemmän tilaa hyökätä, kun kuolemanvaara väistyy.
Se lisää paineita Johnsonia kohtaan. Brittihallituksen ministerien hyväveliverkostot ja entisen pääministeri David Cameronin lobbailut ovat jo nousseet ykkösuutisiksi. Kun äänestäjä kokee olevansa virukselta turvassa, on hänellä varaa olla myös aiempaa kriittisempi.
Kirjoittaja on HS:n kirjeenvaihtaja Lontoossa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.