Muuan belgialainen Francois Englert julkaisi artikkelin, jonka muuan britti Higgs luki ja kirjoitti sen pohjalta oman vastaavaan. Seuraus: bosoni nimettiin tämän plagioijan mukaan. Toki molemmat saivat Nobelpalkinnon, mutta vain plagioija Higgsin nimi jäi historiaan.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/François_Englert
Ottaa päähän Francois Englertin puolesta.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/François_Englert
Ottaa päähän Francois Englertin puolesta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Aloitetaan nyt vaikka siitä, että samasta aiheesta kirjoittaminen ei ole sama asia kuin plagiointi. Aika harvoin kukaan keksii jotain niin uutta ja mullistavaa, ettei kukaan koskaan ole kirjoittanut mitään siihen liittyvää.
Koska en ole lukenut kummankaan alkuperäisiä julkaisuja (kuten ei ilmeisesti aloittajakaan, koska on näin pahasti kujalla tieteellisistä julkaisuista ylipäätään) en pysty sanomaan mitä tarkkaanottaen kummassakaan on lukenut, mutta otetaanpa tällainen esimerkki:
On olemassa tunnettu fysikaalinen ilmiö A, josta Francois Englert kirjoittaa artikkelin, jossa yhtenä ilmiön selityksenä ehdottaa tietyntyyppistä hiukkasta. Koska tiede ei tule koskaan valmiiksi (eikä etenkään silloin kun jokin hypoteesi ensimmäisen kerran esitetään) Francois kirjoittaa artikkelinsa loppuun sen tavanomaisen lauseen: "Lisää tutkimuksia tarvitaan."
Luettuaan Englertin artikkelin, Higgs pohtii asiaa, tekee laskelmia ja toteaa, että Englertin ehdottama hiukkanen voisi periaatteessa olla mahdollinen ja osaa myös esittää jotain ennusteita siitä, millainen tuon hiukkasen pitäisi olla, jotta se voisi tosiaan selittää ilmiön A. Näinollen Higgs kirjoittaa aiheesta oman artikkelinsa.
Higgsin artikkeli saa enemmän näkyvyyttä ja siinä annetaan tarkempi kuva tuosta hypoteettisesta hiukkasesta, joten yleisesti siitä aletaan puhua Higgsin bosonina.
Mitään virallista nimeä sille ole annettu, mutta jos jokin nimi vakiintuu yleiseen käyttöön, niin sillä nimellä se tunnetaan.
Muutamankymmentä vuotta myöhemmin CERNissä onnistutaan kokeellisesti todistamaan kyseisen hiukkasen olemassaolo, ja taas siitä osataan kirjoittaa jotain uutta ja entistä tarkempaa.
Toiseksi: Higgs ja Englert molemmat saivat Nobelin Higgsin bosonin löytymisestä. Mistään kunnian varastamisesta ei ole missään vaiheessa ollut kyse.
Kolmanneksi: Kuten tuossa esimerkkitapauksessani jo tuli ilmi: tieteessä asioita ei nimetä sen mukaan kuka hypoteesin on ensimmäisenä esittänyt, vaan sen mukaan mikä nimi sattuu yleistymään, eli yleensä (ei aina) ensimmäisen laajalle levinneen artikkelin nimeämiskäytännön mukaisesti. Jos Higgs olisi sattunut viittaamaan artikkelissaan tuohon hypoteettiseen hiukkaseen Englertin hiukkasena, luultavasti se nimi olisi yleistynyt. Koska Higgs ei käyttänyt hiukkasesta mitään täsmällistä nimeä, siitä alettiin puhua Higgsin hiukkasena, koska on varsin työlästä aina kirjoittaa "se hiukkanen, jonka olemassaolosta Englert esitti hypoteesin, jota Higgs tarkemmin analysoi artikkelissaan XX/YY".
Lainaus tuoreesta Tähdet ja avaruus lehdestä:
"Tieteessä tunnetaan hieman humoristinen Stiglerin laki. Stephen Stiglerin esittämän periaatteen mukaan mitään tieteellistä keksintöä ei nimetä alkuperäisen keksijän mukaan. Stiglerin lain esitti alunperin Robert K. Merton."
(John Michellin pimeät tähdet. Niklas Hietala)
Et ole itse lukenut kumpaakaan tutkimusta, mutta heti olet puolustamassa Higgsin kunniaa. Teet myös sen johtopäätöksen, ettei minulla ole minkäänlaista tutkija kokemusta. Olen kyllä tehnyt tutkimusta lääketieteen alalla, tarkemmin sanottuna immunogenetiikasta.
Kyllä minulla nyt sellainen ajatus on, että se voittaa, jonka artikkeli julkaistiin ensin. Kaikki muu on selittelyä.
Stiglerin laki vaikuttaa mielenkiintoiselta.
"Et ole itse lukenut kumpaakaan tutkimusta, mutta heti olet puolustamassa Higgsin kunniaa."
Suosittelen, että vedät syvään henkeä ja luet kommenttini uudestaan. Huomaat ehkä, että
1. kyse ei ole tutkimuksista, vaan artikkeleista (asiantuntijana varmaan ymmärrät, että niillä on eroa).
2. en puolustellut Higgsin kunniaa vaan ainoastaan kumosin sinun perusteettoman väitteesi plagioinnista ja selitin miten erilaisten asioiden nimeäminen tieteessä yleensä tapahtuu.
"Teet myös sen johtopäätöksen, ettei minulla ole minkäänlaista tutkija kokemusta. Olen kyllä tehnyt tutkimusta lääketieteen alalla, tarkemmin sanottuna immunogenetiikasta."
En väittänyt ettei sinulla ole kokemusta tieteellisestä tutkimuksesta, joskin olen kieltämättä hieman yllättynyt jos sinulla sitä tosiaan on. Aloituksessa esittämäsi perustelematon väite, että samasta aiheesta julkaiseminen on automaattisesti plagiointia, on niin absurdi, että minusta vaikutti (ja vaikuttaa edelleen), ettei kukaan tieteellisiin julkaisuihin edes harrastelijana tutustunut ihminen voisi kuvitella tuollaista.
"Kyllä minulla nyt sellainen ajatus on, että se voittaa, jonka artikkeli julkaistiin ensin. Kaikki muu on selittelyä."
Oletan, että tarkoitat "voittamisella" tässä yhteydessä sitä, että jokin asia nimetään jonkun henkilön mukaan. Mistään varsinaisesta voittamisestahan tuossa ei kuitenkaan oikeasti ole kyse (kuten tietysti asiantuntijana tiedät), vaan käytännöllisyydestä. Asioille annetaan nimiä, jotta niistä olisi helpompi puhua. Jos kukaan ei ole koskaan kuullutkaan henkilön Y artikkelista, miten ihmeessä tutkijat arvaisivat nimetä jonkin asian hänen mukaansa? Ja siinä vaiheessa kun jokin nimi on jo yleistynyt, ei sitä tietenkään enää lähdetä muuttamaan. Se ei ole selittelyä vaan realismia.
Jos tutkimuksia ja artikkeleiden julkaisua haluaa ajatella ensisijaisesti kilpailuna, eikä tieteen tekemisenä, niin minusta järkevämpi "voittamisen" määritelmä on esimerkiksi se, kuka saa jonkin merkittävän tunnustuksen kyseisestä löydöstä, esimerkiksi Nobelin palkinnon tai Fieldsin mitalin. Higgs ja Englert saivat yhdessä Nobelin.
"Stiglerin laki vaikuttaa mielenkiintoiselta."
Siinä olet oikeassa.
Sitaatti- ja impaktilukuja kyllä tuijotellaan tutkijapiireissä ja mitä enemmän sitä parempi. Kyllä kyseessä on myös kilpailu, jossa pyritään saamaan oma artikkeli läpi mahdollisimman hyvään julkaisuun.
On päivän selvää, että ajatuksen ensimmäisenä esittänyt, on esittänyt sen ensimmäisenä. Jos joku esittää saman ajatuksen myöhemmin, se voidaan katsoa plagioinniksi, jos siinä ei ole selvästi lähdeviitteitä aiempaan tutkimukseen. Artikkeli on kirjallinen kuvaus tutkimuksesta, joten artikkelista ja tutkimuksesta voidaan puhua melko vapaasti.
Herra Higgs oli ilmeisesti"unohtanut" omassa artikkelissaan viitata Herra Englertin aiempaan vastaavaan havaintoon, näin hän varmisti nimensä historiaan ja itselleen Nobelpalkinnon.
Englertin bosoni olisi oikeampi nimitys ja Higgs on plagioija, jonka palkinto pitäisi evätä.
Pitäisikö Kaluzan-Kleinin teoriastakin jälkimmäinen nimi poistaa? Vai pitäisikö molemmat herrat klempata ulos ja antaa kunnia Gunnar Nordströmille, joka ensimmäisenä laajensi neliulotteisen aika-avaruuden viisiulotteiseksi.
Teorioiden nimet ovat nimiä ja useimmiten tieteen historia antaa kunnian oikeille henkilöille tai paremminkin jakaa se niille, ketkä ovat olleet mukana kehittelyssä. Kaikki kuitenkin seisovat "jättiläisten harteilla."
"Jos joku esittää saman ajatuksen myöhemmin, se voidaan katsoa plagioinniksi, jos siinä ei ole selvästi lähdeviitteitä aiempaan tutkimukseen."
Ja jostain syystä olet olettanut, ettei Higgs viitannut Englertin tutkimukseen, etkä ole viitsinyt edes googlata asiaa?
Tässä on linkki Higgsin alkuperäiseen artikkeliin Broken Symmetries and the Masses of Gauge Bosons (1964): https://journals.aps.org/prl/pdf/10.1103/PhysRevLett.13.508
Mitäs sieltä löytyy?
"It should be understood, therefore, that the
conclusions which are presented concerning the masses
of particles are conjectures based on the quantization
of linearized classical field equations. However, essentially the same conclusions have been reached independently by F. Englert and R. Brout, Phys. Rev.
Letters 13, 321 (1964): These authors discuss the
same model quantum mechanically in lowest order
perturbation theory about the self-consistent vacuum."
Uskomattoman paatunutta ja kovanahkaista toimintaa! On jopa viitattu Englertin aiempaan havaintoon, mutta väitetty, että kyseessä on rinnakkainen havainto, ja tämä on mennyt vielä läpi!
Koottujen selitysten maailmassa tuo menee tietysti läpi etenkin kun poliittiset intressit sotkevat asioita. Higgs anglosaksisen maailman edustajana sai muut anglosaksit puolustamaan itseään, kun taas Englert ei-anglosaksina ei saanut samanlaista kunniaa, vaikka julkaisi ensin.
Mitä tämä opettaa? Eli kun viittaa aiemmin julkaistuun artikkeliin, voi väittää että on itse tehnyt samaan aikaan saman havainnon! Läpi menee kuin häkä, etenkin jos ollaan erilaisen kulttuurin alueella.
Eiköhän tämä trolli ole nyt jo katsottu loppuun. Hyvää jatkoa.
Ensin julkaissut on julkaissut ensin on ensin julkaissut. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Hauku vaan trolliksi, mutta faktat ovat faktoja.