Marcus Aureliusta ja Augustusta ylistetään usein, varmasti oli kuitenkin muitakin hyviä keisareita. Suurin (fyysisesti) hallitsija oli Maximinus Thrax joka oli Herodianoksen mukaan kahdeksan jalkaa ja kuusi tuumaa pitkä. Mikä on varmasti liiottelua, mutta hänen kuvailtiin olevan uskomattoman vahva.
Kuka oli paras Rooman keisari?
Anonyymi
1356
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tietysti Nero.
Polttaessaan Rooman hän hävitti luteet ja muutkin ötökät. Ihan kuten ASEVELI teki Lapissa 1944-45.
Ei kaupunkia, ei ongelmaa. Eikä rikollisuutta.
Augustus oli varsinaisista Caesareista ainoa hyvä hallitsija.
Tiberius ei ollut huono, mutta ylimystö ei pitänyt hänestä, mikä vaikeutti hänen asemaansa huomattavasti. Huonon maineensa Tiberius on osittain ansainnut, mutta valtakunnan juoksevia asioita hän hoiti aivan hyvin.
Caligula oli täysin vastuuton sekopää, jolle valtakunnan "ensimmäisen kansalaisen" rooli tarkoitti vain ylellistä elämää. Juoksevista asioista saivat alaiset huolehtia parhaan kykynsä mukaan ilman mitään keisarilta saatua mandaattia.
Claudius oli älykäs, mutta hallitsijana täysin voimaton. Todellista valtaa piti pretoriaanikaartin päällikkö.
Ja viimeinen Caesar, Nero, olisi sopinut paremmin taiteilijaksi kuin hallitsijaksi.
Myöhemmistä keisareista omat suosikkini ovat
1. Neljän keisarin vuoden (68-69) viimeinen keisari, Vespasianus, joka pystyi kokoamaan valtakunnan uudelleen yhtenäiseksi ja taloudellisesti jaloilleen kuuden edeltäjänsä aikaisen kaaoksen jäljiltä.
2. Vespasianuksen poika ja seuraaja Titus, joka hoiti hallintoa yhtä hyvin kuin isänsä. Merkittävin munaus Tituksen valtakaudella oli valita seuraavaksi keisariksi hänen veljensä, Domitianus, joka jätti hallinnon täysin heitteille ja vietti koko valtakautensa rintamalla sotimassa Germaniassa, Britanniassa ja Pannoniassa.
3. Nerva, joka kykeni jälleen vakauttamaan valtakunnan olot Domitianuksen jäljiltä.
Entäs Trajanus?
Ei Trajanus missään nimessä huono keisari ollut, mutta hänen prioriteeteissaan olisi ollut parantamisen varaa. Valtakunnan alueen laajentaminen ei olisi ollut hänen aikanaan (eikä Augustuksen aikojen jälkeen ylipäätään) enää tarpeellista etenkään silloin kun valtakunnan sisäisetkin asiat vaativat keisarin huomiota.
Trajanus valloitti Roomalle Daakian ja Mesopotamian, ja näin valtakunta oli hänen aikanaan laajimmillaan, mikä on sinänsä arvostettava saavutus, mutta kumpaakaan aluetta ei pystytty kunnolla rauhoittamaan ja niistä oli kokonaisuutena enemmän vaivaa kuin hyötyä.
Vespanius ehdottomasti. Hän keksi Rooman ensimmäisen vessaveron. Siitä nimi. Häneltä kysyttiin eikö ole hieman moraalitonta rahastaa ihmisten kusi ja ulostehädällä? Vespanius vastasi: 'Raha ei haise' :)
Ai niin, hänen käskystä käytiin myös rakantamaan Colosseumia. Ei kylläkään tuolla nimellä (colossi oli Neron patsas siinä teatterin edessä).
Kaikki keisarit Roomassa olivat karmeita, ihan kuin mafiosot Italiassa muutenkin. He olivat pelkkiä raakalaismaisia ilveilijöitä, joita kiinnosti vain oma asema ja ahneuden kyllästämä rikkauksien tavoittelu.
Jos vain oma rikkaus kiinnosti, miksi keisarit jatkuvasti vaaransavat oman fyysisen hyvin vointinsa taistelukentillä?
Jos taistelun tulos oli vähänkin epävarma niin keisarille ilmaantui yllättävä matka koti-tiluksille tilejä tarkastamaan.Muuten kurinpidolliset taistelut olivat tietenkin hauskaa ja mielenkiintoista nähtävää.
Joskus harvoin sattui,että taistelu liittyi suoraan kruununperimykseen.Silloin oli hyvä syy olla paikalla.Nämä harvat tapaukset on siksi dokumentoitu hyvin.
Miksi keisarin pitäisi jäädä tapattamaan itsensä hävityssä taistelussa?
Tietovuoto:
Joo, niinhän se on, että jonkun pitäisi nyt auttaa Niinistöä rentoutumaan. Mutta hän tuskin itse kehtaa hakea uusinta tiede-taidepainosta kioskista. Jos vaikka joku näkee.
Kuvittele tilanne, että Niinistö menisi kioskille kuultuaan uutuudesta. Siis pitkään mustaan nahkatakkiin ja amerikkalaisen stetson lierihattuun pukeutuneena. Katsahtaisi nopeasti eri puolille, ettei kukaan näe, ja sujauttaisi äkkiä tuotoksen povitaskuunsa ja kävelisi muina miehinä ulos asvalttiviidakkoon kuin kuka tahansa meistä.
Mennessään hän hyräillen miettisi aiheesta tehtyä laulua, joka oli myös Halosen suosikki nakkikioskille mennessään : "Hän on niinkuin yksi meistä vain..." ja miettisi myös lapsuuden aikaisia "mustiksia, jossa sankari oli kova koville". --Olihan hän juuri aktiivisuudellaan rauhoittanut kolmannen maailmansodan ydinasevaltioiden mahtimaat Ukrainan rajalla käymästä toistensa kimppuun. Aktiivisuus oli ollut silmiin ja korviin pistävää aina uutisia myöten. Pikaisesti hänen mielessään oli todennäköisesti käynähtänyt muistikuva Ahtisaaren Nobel- rauhanpalkinnosta Namibian ihmetöistä palkittuna. Olihan kolmannen maailmansodan uhan poistaminen sentään... -Tai no, rauhahan on tärkeintä, hän fiksuna miehenä tehni johtopäätöksen.
Nyt hän tarvitsi jotakin rentouttavaa ja stressiä alentavaa taide-elämystä. Ei ollut ihme jos verenpainekin olisi koholla viime viikkojen maailmanpolitiikan kuohujen keskipisteessä touhunneella. Ylen kuukauden teemakin oli kioskille mennessä käynyt mielessä, mutta sellaisten olisi sentään jo kuka tahansa sopuli tai paparazzi havainnut, joten siitä oli luovuttava,
" -kaniesna". Nuorempana... …hänen ajatuksensa katkesi havaitessaan Halosen viereisessä nakkikioskijonossa, kuulino oikein, -kiroilemassa alaisilleen. Halosella oli kainalossaan Settle… julkaisema teos. Kaukaa katsottuna Niinistö luki, että se oli jokin teos, joka koski Seattlen kaupunkia. Sen otsikkoa ei näkynyt. …Hänen juristin mielessään käväisi Kristofferin maanlaki 1700-luvulta ja sen säädökset kiroilua koskien.
Mutta nyt hän oli löytänyt yli kolmisataasivuisen taide-tiedetuotteen. Pochakon Simo vs. Wix Teller ja Vanha kameli. Mahtavaa. Nyt on aika rentoutua.
Kotiin päästyä alkoholitonta viiniä lasillinen divaanin viereiselle pikkupöydälle, pöytälamppu palamaan, lukulasit silmille, koira rauhoittumaan ja kauniin viisaan vaimon hyräillessä pikku vesselin kanssa leikkiessään maamme laulua ja vähän tapaillessa myös sibeliuksen sulosaveliä, oli aika rentoutua ja nauttia.
Niinistö mietti kuinka mainostaisi kaverilleen tuota tiede-taideteosta. ..Muuten, kai sinäkin olet jo hakenut kioskilta omasi! Harvinaista italialaista herkkua, jonka luulisi kelpaavan jopa Berluskonille kin ja Calabrian Tranghetan perheellekin.
Mutta Suomessa, -rauhan tyyssijassa iloitaan maailman rauhoittumisesta ja Navalnyjkin näyttää toipuvan, Niinistö ajatteli. Kun siihen vielä saa käsiinsä tuollaisen, tosin Italiassa jo puoli vuotta sitten, ilmestyneen tiede-taidepläjäyksen, kyllä elämä taas hymyilee onnenlaakossa, joka oli maailman paras paikka jo neljännen kerran peräkkäin.
Tiede-taideteos oli tarinoiltaan ennakolta ennustettava, kuin kahden tämän hetken kuuluisimman suomalaisen mukavan emeritus-fyysikon ja emeritus-filosofin ajatukset, mutta kyllä oli mukava ja rentouttava hetki edessä. Niinistö pysähtyi hetkeksi miettimään viime viikon tiedekeskustelua olevaisuuden olemuksesta muuallakin kun Ukrainan rajalla. Hänen kädessään oli todellisuus, josta tiesi, että sen totuusarvo oli ennustettavampaa ja siis luotettavampaa kuin vaikkapa Iltalehtien kehitetyt sepitelmät tapahtumista kuvineen, joista ei todellakaan aina voinut olettaa tietävän, olivatko jutut totta vai ennakolta intressisoituneita sepitteitä kuin Trumpin oikeusjutut "Quilty-Not Quilty" arvonnoissa.
Tämän tuotteen osalta voi olla varma. Ilman luojaa ei olisi tuota tiede-taideplajäystä syntynyt edes vaikka alkuräjähdys ja evoluutio ja marxilais-Engeliläinen materialistinen maailmankuva ja alkuräjähdys huomioitaisiin. Empiristinä ja behavioristina hän vielä varmuuden varalta otti sen käteensä ja totesi sen empiirisesti havaittavaksi todellisuudeksi.
Hän tosin uskoi jo ennakolta, että niin, poliisi, ranger, opettaja kuin Wix Teller ja vanha kameli olivat olemassa vuorenvarmasti. Juuri tässä todellisuudessa jossa elämme. Tuossa taideteoksessa todellisuus ei näyttäytynyt pelkästään musta-valkoiselta, vaan siinä oli runsaasti eri harmaan sävyjä.
"Ilman luojaa ei olisi tuota tiede-taideplajäystä syntynyt edes vaikka alkuräjähdys ja evoluutio ja marxilais-Engeliläinen materialistinen maailmankuva ja alkuräjähdys huomioitaisiin."
Jumala ei voi olla persoonallinen, patsi jos puhutaan "olemassaolon/omniversumin" sijaan "sufficiently advanced aliens" tyylisistä entiteeteistä jotka ovat pieniä jumalia pienellä j:lä.
Keisareista Konstantinus Suuri.
Paras kuninkaista oli varmaankin Numa Pompilius.