Mitenkäs tässä näin kävikään? No - kun ilmavoittoväitteistä n. 60% oli hävittäjäkoneita ja niistä väitteistä onkin vain 25-30% pitänyt paikkaansa niin tässähän sitä sitten ollaan. Toisaalta jo Carl Fredrik Geust havaitsi että talvisodan hävittäjät vs hävittäjät taisteluissa oli suomalaisten voittosuhde aika vaatimaton 1:2. Suomalaiset hävittäjälentäjäthän ampuivat alas silloin lähes yksinomaan yksinäisiä ilman hävittäjäsuojaa olleita pommikoneita. Harvat ilmataistelut osoittivat etteivät suomalaiset olleen mitään huippumiehiä.
Jatkosodassa alkuvaiheessa näytti paremmalta mutta jo vuoden 1942 syksystä lähtien tilanne kiristyi ja kesällä 1944 oltiinkin palattu takaisin tuolla 1:4 suhdelukemaan. Hävittäjien välisissä taisteluissa yhtä alasammuttua suomalaishävittäjää kohden suomalaiset ampuivat alas n. 4 vihollishävittäjää.
Jatkosodassa alkuvaiheessa näytti paremmalta mutta jo vuoden 1942 syksystä lähtien tilanne kiristyi ja kesällä 1944 oltiinkin palattu takaisin tuolla 1:4 suhdelukemaan. Hävittäjien välisissä taisteluissa yhtä alasammuttua suomalaishävittäjää kohden suomalaiset ampuivat alas n. 4 vihollishävittäjää.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Ei ole mitään takeita siitä että kone joka oli kirjattu "ei palannut lennolta" olisi ollut aina sellainen joka on ilmataistelussa alasammuttu. Monet niistä ovat voineet pudota ilmatorjunnan tai teknisten/säänogelmien tai muiden syiden vuoksi.
Itärintamalla Saksan ja Neuvostoliiton ilmasodan tappiosuhdelukema oli lähes joka vuosi sama 1:3.5. Ja jatkosodan osalta suomalainen ilmatorjunta ja hävittäjät ovat lopultakin ampuneet alas vain 150 550 eli noin 700 konetta. Suomalaiset itse menettivät sotalennoilla 192 konetta ja lisäksi neuvostoilmavoimat tuhosivat 23 suomalaiskonetta lentokentille. Koko jatkosodan ilmataistelujen tappiosuhde oli 1:5.5. No more no less.
Noin yleisesti suomalaislentäjien pudotusväitteistä vain 1/3 piti paikkaansa jatkosodassa ja kesän 1944 osalta vain hieman yli 1/4. Kannattaa muistaa että NL:n taistelulentojen tappioista kesä-heinäkuuta Kannaksella ja Viipurinlahdella (n. 270) ainakin 20 ei johtunut ilmatorjunnasta tai hävittäjälentäjistä ja ilmatorjunnalla oli yli 50 pudotusta. Näin lentäjien saldoksi 9.6-19.7.44 jää alle 200 pudotusta joista varsin tehokkaille saksalaisille menee ainakin 60 todennäköisesti n. 70. Suomalaislentäjien saldo n. 130 pudotusta.
Taasko tätä aihetta aletaan märehtimään?
Vähintään+joka+viikko.+Ja+perusteina+tietenkin+100+%+luotettavat+neuvostotilastot!
"Taasko tätä aihetta aletaan märehtimään?"
Olen jo vakavasti vaurioittanut psyykettäsi. Yöunesi menivät kun et enää voi elää illuusiossa yli 1600 jatkosodan suomalaisesta ilmavoitosta.🤣✌️
Mutta hitsi vieköön , mikä oli tämä I Juutilaisen väite P-38 pudotuksesta , voiko kukaan olla niin kännissä että tuon härvelin sekoittaa johonkin muuhun
Jak-9 oli tuttu saksalaisille lentäjille mutta suomalaiset sekoilivat konetunnistuksissaan. Alunperin kesäkuussa 1944 suomalaiset myös väittivät ampuneensa alas Mig-1 hävittäjiä. Niistä NL luopui jo viimeistään 1943.
Suomalaiset hävittäjälentäjät olivat kansainvälisestä lähinnä keskitasoa. Eivät huonoja mutteivat myöskään erityisen hyviä. Olosuhteet olivat sellaiset ettei suomalaisista voinut kehittyä todella kovan luokan tekijöitä. Resurssipula, polttoaineen niukkuus sekä ilmataistelujen pienimuotoisuus. Kesäkuun 1944 taistelujen rajuus oli ilmeisesti liikaa suomalaisille - he eivät mahtuneet enää sekaan kun VVS, PVO ja VVS KBF heittivät kehiin tarvittaessa yli 500 hävittäjäkonetta suojaamaan omia Il-2 ja pommarimuodostelmia. On siinä ollut Suomen pojilla ilmassa hieman orpo olo.
Jatkosodassa Suomen ilmavoimat käyttivät 28.4 miljoonaa litraa lentopolttoainetta. Todella pieni määrä kun ottaa huomioon siirtolennot ja yhteistoiminta, koulutus- ja muut ei-taistelulennot. Pommituslentolaivueet pudottivat vain reilun 2800 tonnia pommeja. Jos pommikuorma oli keskimäärin 650 kiloa (yleisin kone Blenheim) on pommituslentoja tehty vain n. 4300. Jossain lehdessä ilmoitettiin että sotalentoja olisi tehty jatkosodassa 51 000 ja muutamien koko jatkosodan kahlanneiden ässien sotalentojen määräksi esitetty 350-400. Silmieni eteen ei ole osunut lukua jossa esitettäisiin esim Hävittäjälentolaivueiden taistelu- ja tiedustelulentojen määrät.
》》Silmieni eteen ei ole osunut lukua jossa esitettäisiin esim Hävittäjälentolaivueiden taistelu- ja tiedustelulentojen määrät.《《
Eiköhän näistä kirjoista löydy nuokin tiedot. Kirjoja löytyy hyvin nettidivareista.
Pajari Risto: Talvisota ilmassa
Kustantaja: WSOY, Painovuosi: 1971, Sivumäärä: 278
Pajari Risto: Jatkosota ilmassa
Kustantaja: Wsoy, Painovuosi: 1982, Sivumäärä: 346
Vuosina+1943-44+neuvostoilmavoimilla+oli+jo+hyvät+lentokoneet+ja+kokeneiden+lentäjien+määrä+ja+osuus+kasvussa.+Ilmavoimien+koon+kasvu+(kesäkuussa+1944+jo+yli+18+000+lentokonetta)+takasi+sellaisen+voiman+että+suomalaiset+ja+bensapulaa+poteva+Luftwaffe+ei+tuollaista+voimaa+voinut+kuin+paikallisesti+osittain+rokottaa.+Kyseisenä+vuonna+itärintamalla+ensi+kerran+ilmatorjunta+aiheutti+suuremman+osan+neuvotoliittolaisista+konetappioista+(n.+9+700)+kuin+Luftwaffe.+Kun+yleensä+taistelutappioista+10-15%+johtui+muista+kuin+vihollishävittäjistä+tai+ilmatorjunnasta+voidaan+näiden+kahden+päätekijän+osuus+itärintamalla+laskea+pudottaneen+8200-8700+neuvostolentokonetta.+Ilmatorjunnan+osuus+on+noussut+jo+yli+4500+kun+taas+Jagdwaffe+ja+yöhävittäjät+idässä+pudottaneet+korkeintaan+4+000+konetta.+Edellisenä+vuotena+pudotusmääriä+ollut+jopa+6+000.+Vahvuus+laskennan+mukaan+esim+maaliskuussa+1944+itärintamalla+toimintakunnossa+oli+vain+290+hävittäjäkonetta+eikä+määrä+enää+missään+vaiheessa+todellisuudessa+noussut+yli+300+kun+vaurioituneiden+koneiden+osuus+yleensä+oli+kesällä+20-30%.
Suomen Ilmavoimat sodassa 1941-44 oli mitätön tekijä jota alleviivaa sekin että Saksalta oli ruikutettava lento-osasta tänne kun omat pojat olivat niin lannistetuja että kykenivät päivittäin ampumaan alas vain 1-3 viholliskonetta. Esim 14.kesäkuuta neuvostoliittolaisten sotalentoja Kannaksella ja Viipurinlahdella ilmavalvonta totesi 1560 ja niiden lisäksi on huomioitava satoja suojalentoja rintamalinjan tuolla puolen.
Neuvostoliiton pommitusyksiköillä oli vapaa lippu rusikoida pommeillaan suomalaisia strategia kohteita. Ammusjunia räjähteli ja varikoida pommitettiin. Suomalaiset maavoimien sotilaat kyllä näkivät keillä oli tie auki taivasta myöten. Siinä oli ollut illut, hasset ja nasset tumput suorina: ylivoimalle ei mitään mahdeta. Heimo Lampi tunnusti: pelotti ja pelotti todella paljon.
” Siinä oli ollut illut, hasset ja nasset tumput suorina: ylivoimalle ei mitään mahdeta. Heimo Lampi tunnusti: pelotti ja pelotti todella paljon.”
Eivät olleet vaan HE LENSIVÄT TORJUNTALENTOJA! Todella paljon! Ja jälkeäkin tuli!
Kannaksella+9.6-30.6.44+saksalaislentäjien+ilmavoittoväitteistä+50-60%+on+pitänyt+paikkaansa.+Suomalaislentäjien+osalta+vain+27-31%.+Esim+suomalaisten+lentäjien+pommikonepudotusväitteistä+vain+1/6+tai+korkeintaan+1/5+on+pitänyt+paikkaansa.+Ja+kaikkien+konetyyppien+osalta+9.6-16.6.44+Kannaksella+oli+niin+ankeaa+suomalaislentäjille+että+58+pudotusväitteestä+huolimatta+vain+12+konetta+(maksimissaan)+on+ollut++lentäjien+alasampumia.+Siis+vain+1/5.
Mitä muuta voi odottaa kun kesän 1944 lentäjiemme ilmavoittoväitteistä leijonan osa haihtuu savuna ilmaan?
Kaikki Urho Lehtovaaran 7 Pe-2 pommikonepudotusta (19.6,1.7 ja 2.7) vain pikkumiehen omaa mielikuvituksen tuotetta. Ilmari Illu Juutilaisen 4 La-5 pudotusta (9.6 ja 10.6) illuusioita, samoin 3 Il-4 pudotusta (20.6 ja 6.7).Hans Windiltä täysin perättömiä väitteitä 6 Pe-2 pommikonepudotuksesta sekä ainakin 3 Jak-9 pudotuksesta. Jopa Karhilalla pari heinäkuun ilmavoittoa todistettavasti vailla todisteita. Puhumattakaan Olavi Purosta jonka väitteet La-5 koneista (11) sitä luokkaa että olisi aiheuttanut yksin lähes puolet 9.6-17.7.44 neuvostoliittolaisten Kannaksen ilmataisteluissa menettämistä 23 La-5 koneesta kun sakemannit ampuivat 4 La-5 konetta Piisaaressa alas 21.6 ja sitä ennen 3 Rakveressa (15.6) ja kun 3 oli menetetty Laatokan Karjalassa ja ainakin yhden ampui ilmatorjunta alas Kannaksella. Puron huuhaaväitteet jatkuivat vielä heinäkuun lopulla. Aikamoisia vedättäjiä nämä meidänkin lentäjämme. 😄
Sinua ilmeisesti nolottaa jorista yksinäsi ketjussa, joten Tarkkispoika ottaa avuksi ”keskustelua värittämään” alter egonsa nimimerkeillä ”Stieglitz” ja ”Penna Tervo”?
Karhusen kirjassa kerrotaan kuinka Talvisodan aikana Suomenlahden jäällä ja Viron rannikolla saattoi olla kymmenittäin pakkolaskun tehneitä pommikoneita Suomeen tehtyjen pommituslentojen jälkeen. Suomalaisten Fokkereiden heikkotehoiset konekiväärit kyllä pisti jopa moottorit tuleen ja öljyt vuotamaan, mutta usein suora pudotus jäi lähinnä pakkolaskuiksi. Koneista raahattiin haavoittuneita ja kuolleita miehistöjä ulos. Nämä tiedot saatiin virolaisilta.
Karhunen, Joppe: Taistelulentäjän muistelmat. Gummerus, 1998.
Tätähän nämä Tiltun toverit ei tietysti kommentoi mitenkään.
Ei+se+mikään+ihme+ollut+että+talvisodassa+neuvostotappioista+yli+70%+johtui+muusta+kuin+Suomen+ilmavoimista+ja+ilmatorjunnasta.+Geustin+mukaan+Suomen+ilmatorjunta+pudotti+113+konetta+ja+lentäjät+137.+Neuvostoliitto+lähetti+surutta+koneita+taisteluun+vaikka+suunnistustaito,+lentotaito,+laitteisto,+kentät+ja+usein+myös+sää+aiheutti+ongelmia+neuvostolentäjille.+Pommikoneilla+ei+edes+saattohövittäjiä+ennenkuin+helmikuun+puolivälistä+lähtien+tilanne+muuttui.
Koneita vaan oli niin vähän ennen kesän 1944 taisteluita.
Suomi oli neuvotellut hävittäjien hankkimisesta Saksan kanssa jo ennen jatkosodan alkua, ja joulukuussa 1942 päästiin sopimukseen 30 Bf 109 G-2 -koneen hankinnasta. Koneet luovutettiin seuraavan vuoden tammikuussa uudelleen muodostetulle lentolaivue 34:lle (LeLv 34). Koneita lähti noutamaan 17 suomalaista pilottia, jotka lensivät tyyppikoulutuksen jälkeen yhteensä 16 konetta Suomeen maaliskuussa 1943. Loput hankituista koneista haettiin saman vuoden toukokuussa. Hankintasopimuksen mukaan Saksa korvasi tuhoutuneet koneet uusilla, ja korvaavia koneita saatiinkin elokuun 1943 ja huhtikuun 1944 välisenä aikana kaikkiaan 18 kappaletta. Korvauskoneiden joukossa Suomeen tuotiin myös muutama Bf 109 G-2/Trop, joka oli konetyypin tropiikkiolosuhteisiin muunneltu versio.
Sopimus seuraavien 30 koneen toimituksesta tehtiin maaliskuussa 1944, ja koneet toimitettiin Suomeen saman vuoden toukokuun alkuun mennessä. Konetoimituksia jatkettiin Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana vuoden 1944 kesäkuusta elokuuhun, jolloin Suomeen saatiin kaikkiaan 72 Bf 109 G-6- ja G-8 -konetta. Kolme konetta vaurioitui siirtolennolla.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Messerschmitt_Bf_109
On kyseenalaista esittää että kaikki "ei palanneet lennolta" neuvostoliittolaiset lentokoneet olisivat joutuneet ilmataisteluissa suomalaishävittäjien alasampumiksi. Joukossa on ollut tapauksia jossa ilmatorjunta, törmäys, tekninen vika, sää tai lentäjän virhe ovat johtaneet tappioon. Siksi esim Hannu Valtosen esittämä lukema kesäkuun 1944 neuvostotappioista Kannaksella - 146 ilmataistelussa alasammuttuja koneita - ei teoreettinen maksimi. Todellinen lukema voi olla alle 140. Pelkästään suomalaislentäjät ja ilmatorjunta esittivät kesäkuulta Kannaksella ainakin 569 pudotusta. Stenman-Keskisen teoksen mukaan lentäjillä oli 1.6-8.6.44 16 pudotusväitettä ja 9.6-30.6.44 peräti 311
yhteensä 327. Ilmatorjunta esitti Kannakselta, Viipurinlahdella ja Laatokan Karjalasta 9.6-30.6.44 peräti 334 pudotusväitettä.
Kannaksella suomalaisten pommikonepudotusväitteistä vain 1/6 ja maksimissaan 1/5 on pitänyt paikkaansa. Väitteitä 60 ja pudotuksia lentäjillä 10, korkeintaan 12.
Yksi joskin lopulta kohtuullisen pieni ristiriita neuvostotilastoissa on. 13.Ilma-armeija ilmoitti koko kesäkuun 1944 lentokonetappionsa olleen 160 konetta, joista 89 ilmataistelussa, 35 ilmatorjunnan ja 36 "ei palannut lennolta". Kaikkia näitä ei päiväraporteissa löydy. Ainakin 12 koneen puuttuminen näkyy vaikka huomioidaan kirjatut 2 hävittäjätappioita ajalle 1.6-8.6.44, siis kesäkuun päivät ennen suurhyökkäystä. Sen sijaan listoilta löytyy n. 40 kesäkuun tappiota PVO:lle ja Itämeren Laivastolle jolloin Valtosen(kin) ilmoittamat 190 tappiota saadaan kasaan. Tai enemmän jos onnettomuuskoneet lasketaan mukaan.
//// historian faktat
Itämeren Laivaston tappiot kesäkuussa 1944 Kannaksella ja Viipurinlahdella:
10.6: Pe-2 teki pakkolaskun Siestarjoella
14.6: 3 Il-2 vaurioitui ilmatorjuntatulessa
15.6: it ampui alas 1 Il-2:n III AK:n lohkolla
17.6: 2 Il-2 ammuttu alas Viipurinlahdella
19.6: it ampui alas 3 Il-2 Viipurinlahdella
20.6: it ampui alas 2 Il-2 Viipurinlahdella, 1 tuhoutunut onnettomuudessa
21.6: 4 La-5 ammuttu alas Piisaaressa Viipurinlahdella, 2 LaGG-3 ilmataistelussa Viipurinlahdella ja it ampui alas 4 Il-2 Viipurinlahdella ( 2 niistä laivan it)
29.6 Jak-9( 15 ORAKP) ammuttu alas Viipurin lähellä
Yhteensä 19 konetta joista yksi onnettomuuden vuoksi. Myös Pe-2 tappio voinut olla onnettomuus?
Ja lähteenä jälleen neuvostotilastot, joiden mukaan Suomi menetti 400 Brewsteriä ilmataisteluissa.
"Sen sijaan listoilta löytyy n. 40 kesäkuun tappiota PVO:lle ja Itämeren Laivastolle jolloin Valtosen(kin) ilmoittamat 190 tappiota saadaan kasaan. Tai enemmän jos onnettomuuskoneet lasketaan mukaan."
Taulukkolukemat 9.6-30.6.44
- 275 IAD: 46 hävittäjää (4 onnettomuuksia loput ilmataistelu, ilmatorjunta tai ilmataistelu/ei palannut lennolta)
-PVO: 27 hävittäjää joista 4 ampui alas ilmatorjunta
--------------------------
Yht 73 hävittäjäkonetta (10 kirj ilmatorjunta ja 4 onnettommustapausta)
- 15 OKAE: 1 Il-2 (tulenjohtokone?)
- 277 ShAD: 49 Il-2 ( 4 onnettomuudessa)
- 281 ShAD: 31 Il-2 (2 onnettomuudessa) 4 pakkolaskutapausta, viety korjattavaksi.
-------------------------------
Yhteensä 81 Il-2 4 pakkolaskutapausta
- 276 BAD: 10 Pe-2 pommikonetta
- 113 DAD: 7 Il-4 pommikonetta
-334 BAD: 4 Tu-2 pommikonetta
-----------------------------------
Yhteensä: 21 pommikonetta
Itämeren Laivasto VVS KBF: 21 konetta joista 1 Pe-2 pommikone Kannaksella, 7 hävittäjäkonetta Viipurinlahdella, 13 Il-2 konetta (1 onnettomuus) . Lisäksi 3 ilmatorjuntatulessa vaurioitunutta mainittu 14.6.44.
Kaikkiaan:
-80 hävittäjäkonetta
-94 Il-2 maataistelukonetta
- 22 pommikonetta
---------------------------
Yhteensä 196 konetta
Noista 196 koneesta ainakin 11 kirjattu onnettomuudeksi mutta 22 pommikoneista osa on ollut myös pakkolaskuja sekä lentokentillä laskeutumisen aikana tuhoutunutta.
Ainakin seuraavat kirjattu ilmatorjunnan pudottamaksi näistä 185 koneesta:
275 IAD: ainakin 5 hävittäjää (mahdollisesti 6)
PVO: 4 hävittäjää
277 ShAD: 17 Il-2 konetta
281 ShAD: 10 Il-2 konetta
VVS KBF: 10 Il-2 konetta
Lisäksi ainakin 1 Tu-2, 3 Pe-2, 2 Il-4.
Ilmatorjunnan pudottamia luultavasti yli 50.
Pikemminkin 135 on se lukema joka maksimissaan liittyisi ilmataisteluihin.
Laatokan Karjalassa kesällä 1944 suomalaisten voittosuhde ilmataisteluissa taisi olla 1:1?🤔😆🇫🇮
Laatokan Karjalassa suomalaiset lensivät yhä ”museokoneillaas”. Morane ja P-36 olivat kesällä 1944 jo pahasti alivoimaisia!
Mersuilla tiputettiin jatkuvasti enemmän vihollisia kuin menetettiin ja neukkulentäjien pudotuksista oli tosia vain 1/16!
Mutta kai ne alas ammutut 400 Brewsteriä ennättivät edes jokusen punatähtisen koneen tuhota?
Suomalaisten hävittäjälentäjien taso ei ole ollut niin hyvä kuin mitä myytinrakentajat Joppe Karhunen ja kumppanit sodan jälkeen esittivät. Suomella ei ollut resursseja edes antaa tarpeeksi suurella joukolle lentäjiä riittävän koulutus mm polttoaineniukkuuden vuoksi. Suomen rintama oli NL:lle toisarvoinen eikä Suomea vastaan koskaan pidetty edes parhaita lentäjiä. 3 vuoden aikana suomalaiset kävivät melko pienimuotoisia ilmataisteluja eikä siinä taistelurutiini kovinkaan vahvaksi kehittynyt. Huono kalusto ja heikkotasoiset lentokentät veroittivat myös kokeneita lentäjiä liian paljon. Kesällä 1944 suomalaiset olivat melko avuttomia neuvostovyöryn edessä.
Ei edes kaikkia hävittäjiä ammuttu ilmataistelussa vaan onnettomuudet ja ilmatorjunta veloitti tuntuvan osan. Esimerkki tulee kesäkuulta 1944 Kannaksella. Neuvostoliiton 275.Hävittäjälentodivisiona menetti 9.6-1.7.44 kaikkiaan 54 lentokonetta joista 4 ei liittynyt sotalentoihin, 4 sotalennoilla tapahtuneita onnettomuuksia (2 Airacobraa ja 2 Jak-9:ä), 6 pudotti ilmatorjunta ja loput 40 ilmataistelussa tai "ei palannut lennolta" . 4 koneista menetetty 1.heinäkuuta ja niistä 3 tai 4 ilmataistelussa.
Leningradin ilmapuolustus menetti 27 konetta sotalennoilla joista 4 ampui alas ilmatorjunta ja 23 liittyy ilmataisteluun. Yli 200 lentokoneen 2 GIAK menetti 9 lentokonetta muilla kuin taistelulennoilla joista 8 hävittäjiä ja 1 U-2 kone.
Kaikkiaan 275 IAD ja PVO:n kaartinhävittäarmeijakunta menetti siis taistelulennoilla 9.6-30.6.44 kaikkiaan 73 hävittäjäkonetta joista 4 onnettomuuksissa ja 10 ilmatorjunnan pudottamia. Lentäjiä kuoli tai jäi sotavangiksi sotalennoilla 42.
Itämeren Laivasto menetti 7 hävittäjäkonetta Kannaksella tai Viipurinlahdella joten suomalaiset tai saksalaiset lentäjät ampuneet alas korkeintaan 80 edellyttäen että kaikki Itämeren Laivaston, PVO:n ja 275 IAD:n "ei palannut lennolta" tapaukset ovat olleet ilmataisteluja.
” edellyttäen että kaikki Itämeren Laivaston, PVO:n ja 275 IAD:n "ei palannut lennolta" tapaukset ovat olleet ilmataisteluja.”
Eikös tuo asia toimi myös toisinpäin? Kun jokaisesta lentoonlähteneestä koneesta todetaan jälkikäteen, että ”ei ole sen koommin näkynyt” ja ilmeisesti ”putosi omia aikojaan” niin vältytään kokonaan sotatappioilta;-D
Täytyy ilmeisesti vain uskoa, että suomalaiset eivät ampuneet punalentäjiä alas, vaan nämä rikkoivat koneensa omaa toheluuttaan.
Eiköhän se taas ole pelkästään Tarkkispojan ja hänen ikioman rytmiryhmänsä ”tutkimuksia”, joissa nimimerkit Stieglitz, Penna Tervo, Historian Faktat ja Kainalohiki laskee yhteen suurella vaivalla tuhansista dokuista, joita kukaan muu ei näe tai pysty tarkistamaan! Totuuden kanssa näillä ’tutkimuksilla’ ei ole mitään yhteyttä!
Monet+yrittävät+rakennella+tässä+ilmavoittodebatissa+teoriaa+jossa+NL+olisi+menettänyt+tuplasti+koneita+pakkolaskuissa+ym.+Mutta+useimmat+pakkolaskut+(jokseenkin+kaikki)+on+kirjattu+tappioihin+jos+kone+tuhoutui.
Aivan! Suomalaiset eivät kyenneet tuhomaan puna-armeijan lentokoneita tai panssareita, joten ne etenivät heinäkuussa Kymijoelle ja elokuussa Helsinkiin!
Valehtelu on Tarkkispojan anti silloin kun hän nimimerkeillä Stieglitz, Penna Tervo, Historian Faktat ja Kainalohiki laskee yhteen suurella vaivalla tuhansista dokuista? On silti tainnut jäädä puolet pois?