Meillä luonto niin rikasta, jota ei osata vieläkään hyödyntää. Olisi paljon oppimista mm voikukan kanssa, joka kasvaa ihan mahdottomasti pienessä ajassa.
Katselin Azerbaitsan JuuTube kuvausta, miten siellä hyvin hyödynnetään luonnonantimia, mm kuumina juomina, laitetaan luonnosta kuumaan veteen, se hautoo siinä hetken, ja hyvä vitamiini ym pommi on valmiina.
Kyllä meilläkin tahoilla on opittu hyödyntämään kasveja joita pidetty vain rikkaruohona. esim. saalaatin saa maalla vain pihakierrokselta -en nyt erittele niitä kun voikukka pääosassa.
"Voikukan kaikki osat – lehdet, kukkavarret, lehtiruodit, kruunu, nuput, kukat ja juuret – ovat syötäviä. Eri osat kannattaa pakastaa ja kuivata erikseen. Voikukkaruokiin kannattaa lisätä sitruunamehua tai viinietikkaa. Voikukan kanssa sopivat yhteen esimerkiksi sinihome- tai fetajuusto, sipuli, pähkinät ja siemenet sekä parsa.
Makeaa kukkateetä
Vastapoimittujen kukkien kannattaa antaa olla tunnin ajan varjossa, jotta pienet hyönteiset ehtivät häipyä. Kukkia voi myös pitää etikkaliuoksessa 10 minuutin ajan. Kukista otetaan talteen keltaiset osat, joissa on pähkinäinen maku. Terälehtiä voi käyttää esimerkiksi salaateissa ja salaatinkastikkeissa, munakkaissa ja leivonnaisissa. Niistä voi valmistaa yrttisiirappia, viiniä, simaa tai likööriä.
Kokonaiset kukat vihreine osineen käyvät teeksi, ja teetä varten ne voi myös kuivattaa kokonaisina. Maku on ihanan makea.
Vielä varrettomat nuput voi syödä sellaisenaan. Varrelliset nuput kannattaa kypsentää ruoaksi tai säilöä vaikkapa mausteliemeen. Ne voi kiehauttaa miedossa suolavedessä tai paistaa pannulla ja nauttia voin kera. Voikukan hieman auenneet nuput voi dipata taikinaan ja uppopaistaa öljyssä.!
Voikukan lehti sopii erityisen hyvin yhteen porkkanan, perunan ja omenan makujen kanssa. Lehdistä voi poistaa lehtiruodin ennen käyttöä. Lehtien karvaus vähenee kesän kuluessa, ja niistä tulee herkullisia. Lehdet sopivat esimerkiksi smoothieen, perunamuusiin, pestoon, leivontaan, salaatteihin, pataruokiin, muhennoksiin, hapatettavaksi ja oluen valmistukseen.
Lehtiruoti ja kukkavarsi kannattaa kuivata ja käyttää mausteena yhdessä suolan ja muiden vahvanmakuisten yrttien, kuten katajanmarjojen, kanssa.
Keväällä tai syksyllä kerätyt voikukanjuuret sopivat esimerkiksi pataruokiin, uunigratiineihin, kuivattuna ja jauhettuna leivontaan, simaan, kaljaan, siirappiin ja paahdettuna kahvinkorvikkeeksi.
Juuren kitkeryys vähenee, jos se saa liota vedessä muutaman tunnin tai sitä keitetään muutaman minuutin ajan ja keitinvesi heitetään pois. Juuret voi pilkkoa pieniksi kuutioiksi ja säilöä ruokaöljyyn.
Kruunuksi kutsutaan voikukan juuren ja vihreiden osien välissä olevaa rapeaa, vaaleaa tyviruusuketta. Sen voi käyttää keitettynä tai raakana salaatissa. Väkeviä alalajeja keitetään kahdessa vedessä 10 minuuttia. Kruunut maustetaan hyvin sitruunamehulla sekä suolalla ja pippurilla.!"
Lisätään nyt vielä, että leipääkin alettu tekemään ilman viljajauhoja, ja on kertakaikkiaan hyvänmakuista, kun pääsin sitä maistamaan. Tuote tuloillaan alkuun K-kauppaan, ja myös S-kauppojen valikoimiin tulee. Koska kyseessä on viljaton tuote, sen markkinoinnissa ei voi käyttää leipä-sanaa vaan puhutaan viljattomasta leipäsestä. Tuote sisältää runsaasti proteiinia. Sen perusraaka-aineita ovat perunakuitu ja manteli. Loppu onkin salaisuus.
Kauppaan ja etsi "leipänen" TUOTA PIKAA ON AINAKIN K-KAUPOISSA.
Sellasta tuli mieleen näin sunnuntai ehtoona !
Katselin Azerbaitsan JuuTube kuvausta, miten siellä hyvin hyödynnetään luonnonantimia, mm kuumina juomina, laitetaan luonnosta kuumaan veteen, se hautoo siinä hetken, ja hyvä vitamiini ym pommi on valmiina.
Kyllä meilläkin tahoilla on opittu hyödyntämään kasveja joita pidetty vain rikkaruohona. esim. saalaatin saa maalla vain pihakierrokselta -en nyt erittele niitä kun voikukka pääosassa.
"Voikukan kaikki osat – lehdet, kukkavarret, lehtiruodit, kruunu, nuput, kukat ja juuret – ovat syötäviä. Eri osat kannattaa pakastaa ja kuivata erikseen. Voikukkaruokiin kannattaa lisätä sitruunamehua tai viinietikkaa. Voikukan kanssa sopivat yhteen esimerkiksi sinihome- tai fetajuusto, sipuli, pähkinät ja siemenet sekä parsa.
Makeaa kukkateetä
Vastapoimittujen kukkien kannattaa antaa olla tunnin ajan varjossa, jotta pienet hyönteiset ehtivät häipyä. Kukkia voi myös pitää etikkaliuoksessa 10 minuutin ajan. Kukista otetaan talteen keltaiset osat, joissa on pähkinäinen maku. Terälehtiä voi käyttää esimerkiksi salaateissa ja salaatinkastikkeissa, munakkaissa ja leivonnaisissa. Niistä voi valmistaa yrttisiirappia, viiniä, simaa tai likööriä.
Kokonaiset kukat vihreine osineen käyvät teeksi, ja teetä varten ne voi myös kuivattaa kokonaisina. Maku on ihanan makea.
Vielä varrettomat nuput voi syödä sellaisenaan. Varrelliset nuput kannattaa kypsentää ruoaksi tai säilöä vaikkapa mausteliemeen. Ne voi kiehauttaa miedossa suolavedessä tai paistaa pannulla ja nauttia voin kera. Voikukan hieman auenneet nuput voi dipata taikinaan ja uppopaistaa öljyssä.!
Voikukan lehti sopii erityisen hyvin yhteen porkkanan, perunan ja omenan makujen kanssa. Lehdistä voi poistaa lehtiruodin ennen käyttöä. Lehtien karvaus vähenee kesän kuluessa, ja niistä tulee herkullisia. Lehdet sopivat esimerkiksi smoothieen, perunamuusiin, pestoon, leivontaan, salaatteihin, pataruokiin, muhennoksiin, hapatettavaksi ja oluen valmistukseen.
Lehtiruoti ja kukkavarsi kannattaa kuivata ja käyttää mausteena yhdessä suolan ja muiden vahvanmakuisten yrttien, kuten katajanmarjojen, kanssa.
Keväällä tai syksyllä kerätyt voikukanjuuret sopivat esimerkiksi pataruokiin, uunigratiineihin, kuivattuna ja jauhettuna leivontaan, simaan, kaljaan, siirappiin ja paahdettuna kahvinkorvikkeeksi.
Juuren kitkeryys vähenee, jos se saa liota vedessä muutaman tunnin tai sitä keitetään muutaman minuutin ajan ja keitinvesi heitetään pois. Juuret voi pilkkoa pieniksi kuutioiksi ja säilöä ruokaöljyyn.
Kruunuksi kutsutaan voikukan juuren ja vihreiden osien välissä olevaa rapeaa, vaaleaa tyviruusuketta. Sen voi käyttää keitettynä tai raakana salaatissa. Väkeviä alalajeja keitetään kahdessa vedessä 10 minuuttia. Kruunut maustetaan hyvin sitruunamehulla sekä suolalla ja pippurilla.!"
Lisätään nyt vielä, että leipääkin alettu tekemään ilman viljajauhoja, ja on kertakaikkiaan hyvänmakuista, kun pääsin sitä maistamaan. Tuote tuloillaan alkuun K-kauppaan, ja myös S-kauppojen valikoimiin tulee. Koska kyseessä on viljaton tuote, sen markkinoinnissa ei voi käyttää leipä-sanaa vaan puhutaan viljattomasta leipäsestä. Tuote sisältää runsaasti proteiinia. Sen perusraaka-aineita ovat perunakuitu ja manteli. Loppu onkin salaisuus.
Kauppaan ja etsi "leipänen" TUOTA PIKAA ON AINAKIN K-KAUPOISSA.
Sellasta tuli mieleen näin sunnuntai ehtoona !
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kalakukkoa muikuilla. Hyvää.