Onko mitään tehtävissä, kun 92 v. vanhukselle ei ruoka maistu ? Hän on nyt palvelutalossa, mutta jo aiemmin kotona ruoka ei tahtonut maistua. Hän ottaa esim. lounaan ruoka-annoksesta pääruuasta ehkä yhden ruokalusikallisen, muutaman porkkanapalan tms. , yhden viipaleen tomaattia, leipäpalasta puolet ja se on siinä. Maitoa sitten puoli lasillista ja pari lusikallista jälkiruokaa, mikä yleensä on jotain kiisseliä. Päivälliseksi on joka päivä puuroa tai velliä/vihanneskeittoa, joita ei mene ollenkaan taikka vain se pari ruokalusikallista. Hän ei pitä punaisesta lihasta, vain broileri ja kala (ei pakastesei !) saattavat maistua enemmän. Olen ostanut apteekin ravintolisiä ja vitamiinitabletteja, niitä hän syö satunnaisesti. Palveluasunnon henkilökunta ei puutu asiaan mitenkään, toteaa ehkä vain, että eikö ruoka maistunut. Vanhus on koko ajan etenkin aamupäivisin erittäin väsynyt eikä tahdo jaksaa nousta ylös ja pukeutua.
Onko mitään tehtävissä, olisi kiva kuulla kokemuksistanne !
Kiitos !
T. Tytteli
Onko mitään tehtävissä, olisi kiva kuulla kokemuksistanne !
Kiitos !
T. Tytteli
Vastaukset 32
Vanhimmat
Kyllä elimistö kertoo, jos energialle on tarvetta. Ei kukaan voi väkisin ruokahalua tai nälkää toiselle herättää.
Kuten arvostettu geriatri kerran totesi: ei vanhus siihen kuole, että hän lopettaa syömisen - hän lopettaa syömisen, koska aloittaa tekemään kuolemaa.
Toinen kappaleesi / virkkeesi on hyvä ja tosi, mutta eka ei oikein skulaa. Noin iäkäs ihminen on ehkä jo kauemminkin ollut huonolla / liian vähäisellä ravinnolla ja varsinkin nesteytyksellä eikä kuivunut elimistö kerro enää energian tarvetta eikä mitään. Ts. ei lähetä niitä viestejä aivoihin, jotka herättävät huomaamaan nälän ja janon.
Elimistön kuivumisessa kaikista vaarallisinta ja ikävintä onkin juuri aivojen kuivuminen vähäisen nesteytyksen ja olemattomien ravinteiden saannin takia. Sellaiset ikäihmiset, jotka syövät suht' hyvin loppuunsa asti, "tankkaavat matkaa varten", sanoi kokenut hoitaja, kun hoivakodin asukas söi hyvällä halulla kaikki mitä tarjottiin päivää ennen kuolinpäiväänsä. - Nm. Elämän eliksiiri
Kyse on aivan luonnollisesta asiasta.
Tämä sama ilmiö on nähtävissä lemmikkieläimissä.
Elimistö rappeutuu, ei maistu, ei ole jano, ei tee mieli ruokaa eikä juomaa. Jokaisen meistä on joskus kuoltava. 92 vuotta on kunnioitettava ikä. Harva pääsee edes sinne saakka. Kukaan meistä ei elä ikuisesti.
Elimistö ei sitten ole rappeutunut niillä tyypeillä, jotka syövät hyvin kuolemaansa asti. - Nm. Kannattaa ravita itseänsä oikein
Aivan oikein, lähtö lähellä.
Ihmiset ovat erilaisia.
Jotkut kuolevat suorilta jaloiltaan eli hyväkuntoisina vanhuksina, monet hiipuvat pois pikkuhiljaa.
Hyvin moni ei elä edes 60 vuotiaaksi, vaikka söisi kuinka hyvin ja kuntoilisi.
Saahan sitä kokeilla erilaisilla ravintolisillä, vitamiineilla tai herkuilla vanhuksen kunnon kohottamista ja ruokahalun palauttamista.
Toimii tai ei, ei sitä kukaan täällä oleva voi luvata.
"Ihmiset ovat erilaisia" kyllä, mutta kukaan ei kuole "suorilta jaloiltaan ja hyväkuntoisina". Kyllä niiltä sijoiltaan seisoviltaan kuolemiseen on joku syy; kohtaus tms., joka tekeytyy aikain kuluessa ja silloinhan ei ollut terve eikä hyvässä kunnossa, vaikka luuli.
Hiipuminen aiheutuu kaikista eniten siitä, että ei osaa tai ymmärrä ravinnon ja nesteytyksen merkitystä terveyden ja olotilan ylläpitäjänä. - Nm. Asiain erot
Mikä ihme besserwisser olet? Meinaat siis, että kunhan ihminen vain syö kunnolla ravitsevaa ruokaa ja pitää nesteytyksenkin kunnossa, niin kukaan ei koskaan kuole?
V'tun idiootti, ketjussa kuin ketjussa samaa sössötystä.
Sanoo tollo, jolla on luultavasti lukihäiriön lisäksi myös muu luetun ymmärtämisen este. - Nm. Missä siinä niin sanotaan
Niitähän on olemassa jotain nestemäisiä ravintolisiä, joita vois lisäksi antaa. Voi olla ett on alakuloisuutta, joka heijastuu syömiseenkin. Onko hän tykännyt jostain jäätelöstä, vois kokeilla sellastakin antaa jälkiruuaksi, oma äitini tykkäsi, hänellä oli alzheimer, ei itse enää kyennyt käyttämään ruokailuvälineitä, niin piti syöttää.
Vanhukselle voisi liemimäiseen ruokaan laittaa vähän kermaakin, antaa lisämakua ja rasvaa vanhukset tarvitsee enemmän, just sen takia, kun syöminen menee huonommaksi. Voisiko hän maidon sijasta juoda piimää, onko aiemmin juonut sitä. Kahvia jos juo, niin kahvin sekaan voisi kermaa lorauttaa ja jos pullasta on tykännyt, niin kahvin sekaan murustella sitä pullaa ja joko syöttää häntä tai hän itse voisi lusikalla ottaa sitä. Voi olla syömättömyyden takana sitäkin ettei itse kykene enää käyttämään ruokailuvälineitä. Hyvä on ett jotakin kuitenkin syö edes vähäsen ettei täysin syömätön ole. Ehkä ikä jo painaa ett on väsymystä.
Oletpa aika hyvin tietoinen tarkalleen mitä vanhus syö. Kuin apteekin hyllyltä.
Voisiko olla masennusta kun ei aamuisin tahdo jaksaa nousta sängystä. Huono syöminenkin voisi viitata masennukseen.
Joo, onhan se tosi suuri ihme jos 92 vuotias ei enää tikkana pomppaa sängystä pystyyn aamuisin ja lähde päivän hommiin.
Eikä ketään voi väkisin syöttää...ja eihän se mitään kuluta kun makaa vain,ja odottaa lähtöä.Luuletko että ruoka maistuu?Kuvittele ittes hänen paikalle,on ihan normaalia settä ruokahalu hiipuu,syöminen loppuu...
Ketään ei todellakaan "voi väkisin syöttää". Siksi immeisen kannattaisi pitää huoli siitä, että opettelee ravintoasiat ja -aiheet sille tasolle, että pystyy ja kykenee itse huolehtimaan ravinnon saantinsa loppuunsa asti. - Nm. Makaaminen kuluttaa yllättävän paljon
Lopeta jo jankuttaminen.
Koita nyt tajuta, että jos apn läheinen olisi ravintoköyhää ja vääränlaista safkaa mättänyt suuhunsa koko ikänsä, niin tuskin hän olisi elänyt 92- vuotiaaksi!
Sinä täällä jankutat. - Nm. Häviä
Mutta Marinhan haluaa nämä takaisin töihin.
"Siksi immeisen kannattaisi pitää huoli siitä, että opettelee ravintoasiat ja -aiheet sille tasolle, että pystyy ja kykenee itse huolehtimaan ravinnon saantinsa loppuunsa asti"
Pitkäaikaissairauteen tai "vanhuuteen" kuoleminen on prosessi, johon jossain vaiheessa kuuluu ruokahalun hiipuminen. Siinä on ihan yksi ja sama, vaika olisit kuinka ravintotieteiden maisteri.
Ei. Sellainen, joka on huolehtinut hyvin kehonsa ravitsemisesta koko elämänsä ajan, kestää sairaudet ja niiden aiheuttamat oireet paremmin kuin huonosti ravittu kroppa. Sama koskee kuolemista. - Nm. Tasokkaammat rakennusaineet
Letku ja tratti toimii
Isäni oli tervaskanto. Joi ittensä umpikänniin kerran kuukaudessa, poltti tupakkaa, söi läskiä, voita ja kananmunia. Vihannekset mätti pois lautaseltaan. Eli 92 vuotiaaksi, ei sairastellut, hampaat oli tippuneet suusta huonon kun ei niitä harjannut koskaan. Kuoli kotonaan omaan sänkyynsä nukkuessaan.
Äitini oli terveysintoilija, jumppasi, urheili, söi paljon kasviksia. Kuoli aivoverenvuotoon 72 vuotiaana.
Olen tullut siihen tulokseen, että se on sattuman kauppaa kuinka pitkään täällä elellään. Kuollaan kun on se oma aika lähteä. Siihen saakka sinnitellään kuka mitenkin.
Jos tämä olisi totta, niin se on vain poikkeustapaus, joka vahvistaa säännön. - Nm. Ei todellista
Miksi ei olisi totta?
Minun isoisäni söi ja joi mitä tykkäsi, paljon ja epäterveellisesti, poltti sekä tupakkaa että sikareita ja vietti elämänsä viimeiset parikymmentä vuota TV:n edessä löhöten - siihen sitten kuolikin sydäriin 3 päivää ennen 97-vuotispäiväänsä.
Isäni, hänen poikansa, oli suomenmestaruustason urheilija ja eli sen mukaisesti, myös ravintonsa valitsi sen mukaisesti. Kuoli myös sydäriin 52-vuotiaana.
Onhan sillä ravinnolla merkityksensä, mutta lähinnä siihen, miten voimme TÄLLÄ hetkellä. Sattuma se tosiaan satoa korjaa, ihan jo geeneistä ja niiden rakentaman kehon pikkuvirheistä lähtien.
Ruoka eli ravinto, jota syömme, on se rakennusaine, joka meidät rakentaa. Ei geeni, jota voi narrata, jos osaa. - Nm. Ei geeniuskovainen
Vanhana hajottaa!
Aha. Tämän päivän vanhukset ovat syntyneet 1910-1930 luvulla. Eipä ollut kovinkaan kaksiset ravinnot esim. sota-aikana. Eikä sodan jälkeen.
Tekivät raskasta ruumiillista työtä, ei puhettakaan etelän hedelmistä eikä vitamiinilisistä, mutta silti ne porskuttaa yhä.
Kyllä he, jotka edelleen porskuttavat, ovat osanneet valita oikeat ja ravintorikkaat tuotteet niistä vähistä, mitä on ollut tarjolla. - Nm. Ihminen on sopeutuvainen eläin
Lähtö lähellä. Kelataksilla vaan osastolle kuluttamaan veronmaksajien rahoja!
Selvä tapaus. Hän tarvitsee lääkekannabista piristyäkseen. Jälkeenpäin sitten kaameat mässyt ja kyllä jääkaappi tyhjenee,
Sydämen vajaatoiminnan oireita ovat väsymys ja ruokahalun puute
"Sydämen vajaatoiminnan oireita ovat väsymys ja ruokahalun puute"
Kuulehan, hyvä nettidiagnostikko, niin on helvetin monen muunkin sairauden ja tilan.