Hjallis Harkimon mielestä pakkokieleen on mahdoton löytää motivaatiota. Pakkoruotsin oppimistulokset ovat heikot, jopa ala-arvoiset. Pakkoruotsin rinnalle tulee saada tasa-arvoisia vaihtoehtoja kuten, ranskan, espanjan tai saksankieli.
Hjallis ei kannata pakkokieltä
Anonyymi
5170
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Milloin se noin on sanonut?
Suomenruotsalaisista kolmannes ymmärtää suomenkielisten vaatimuksen vaihtoehtoisesta vieraiden kielien opiskelusta. Manteerella asuville suomenkielisille halutaan tasa-arvoiset oikeudet ahvenanmaalla asuvien suomenruotsalaisten tapaan opiskella laaja-alaisesti vieraita kieliä pakollisen pakkokielen sijaan. Pakkoruotsin rinnalle toivotaan mahdollisimman paljon vaihtoehtoja joista koululaiset ja oppilaat voisivat valita sen kiinostaviman ja hyödyllisimmän opiskeltavan kielen. Hyviä vaihtoehtoja pakkoruotsin rinnalle on viljalti. Espanjan, kiinan, ranskan, venäjän, saksan tai vaikkapa italian kieli.
Presidentti Sauli Niinistö on todennut pakon olevan huono renki. Hän ymmärtää että pakolla saavutetut tulokset jäävät huomattavasti heikoimmiksi kuin vapaaehtoisuudella saavutetut tulokset. Suomenkielisten pakkokieleen pakottaminen lisää ikävällä tavalla myös antipatioita suomenruotsalaisia kohtaan, joka sekään ei ole toivottavaa.
Tuntuu oudolta kun selvä ja täysin ylivoimainen valtaväestö haluaisi pakkoruotsin rinnalle myös muita, tasa-arvoisia opiskelukieliä, kykenee pieni ja fanaattinen kielivähemmistö dominoimaan Suomen kielipolitiikkaa mielensä mukaan?!
Sosiaalidemokraateissa pakkoruotsia kannatetaan mm. poliittisten lehmänkauppojen, koruption ja suomenruotsalaisilta säätiöiltä vastaanotettujen lahjusten vuoksi. Pakkoruotsi on sellainen "läjä" tässä puolueessa, että mitä enemmän sitä kaivaa, sen pahemmalta se haisee..
Meillä on jo englanti ja valinnaiset kielet . Antakaa jo olla. Kukaan ei kuole siihen jos lukee pari vuotta ruotsia sen verran että alkeet sujuu kun Ruotsiin menee shoopaileen.
Laaja-alaiselle kieltenosaamiselle on kysyntää globaalissa maailmassa, jossa kansainvälistä liiketoimitaa ja kaupankäyntiä harjoitetaan miltei kaikkien maiden ja kaiken kielisten kanssa.
Miksi pakkokielen kannattajat eivät voisi antaa periksi sille että lapsemme ja nuoret saisivat oikeuden valita vapaaehtoisen ja tasa-arvoisen opiskelukielen pakkoruotsin sijaan?
Pakkokieli ei tapa mutta se latistaa ja hankaloittaa merkittävästi kieltenopiskelua. Pakkoruotsi on turha rasite ja pois kaikilta itseä kiinostavilta, itse valituilta ja vapaaehtoisilta kieliltä joista olisi muutakin hyötyä kuin pelkästään ruotsinristeilyllä jonne ainakaan allekirjoittaneella ei ole tarkoitus lähteä. Ruotsia parempia, mielenkiintoisempia ja halvempia matkakohteita kun on niin paljon.
Jos pakkokieli on suomenruotsalaisten mielestä ok, ja kun ei se kerran "edes tapa", niin eivätkö suomenruotsalaiset voisi alistaa pakkosaameen että osaisivat saamenkielen alkeita kun matkailevat lappiin laskettelemaan ja shoppailemaan? Ai ei vai, siksikö koska se olisi niin väärin suomenruotsalaisia kohtaan.. ?
Epäkohta kuten pakkoruotsi on titenkin esillä kunnes asiaan saadaan parannus.
Hienoa että keskusteluun osallistutaan aktiivisesti, niin laajan ja monipuolisen kielten opiskelun mahdollisuuksien puolesta, kuin myös pakolisen pakkoruotsin puolestakin. Hyvä että asiaa kommentoidaan kummaltakin puolelta. Kiitos kaikille osallistujille. tack till alla deltagare.. .
Ville Skinnari on jäänyt kiinni pimeän vaalirahan vastaanottamisesta suomenruotsalaiselta säätiöltä. Noin helposti ostettavissa oleva liero on Skinnari.
Koska Hjallis ei kannata pakkoruotsia ei hän ole myöskään sdp:ssäkään. Sdp:ssä joukkokuri pakottaa puoltamaan sellaisiakin ratkaisuja jotka ovat omaa vakaumusta vastaan. Riittää kun lahjoo avainhenkilöt niin muut tulevat pakotettuina perässä. Perää nuolevalle päälikölle lyödään palkinnoksi A.O.Freudenthal-mitalli kaulaan.
Pakkokieltä ei kannata kuin fanaattismielinen pieni suomenruotsalainen fundamenttalistiryhmä joka tahtoo vaikeutta ja riistää suomenkielisten mahdollisuuden tasa-arvoiseen ja monipuoliseen kieltenopiskeluun.
Koska ylivoimainen valtaenemmistö toivoisi suomenkielisille oikeutta tasa-arvoiseen kieltenopiskeluun jossa pakkoruotsin rinnalla olisi myös muita kielivaihtoehtoja, on käsittämätöntä kuinka pieni suomenruotsalainen kielivähemmistö kykenee alistamaan kaikesta huolimatta koko väestön pakolliseen pakkoruotsiin..? Miksi demokratia ei toteudu Suomen kielipolitiikassa?
Hjallis on suomenruotsalainen taitava populisti. Liike NYT on suomenruotsalaisten persut jonka tarkoitus on hajoittaa perussuomalaisten rivejä. Liike NYT kosiskelee ennen muita suomenruotsalaisia persuja.
Hjallis kuuluu itse bätre folkkiin ja tiukan paikan tullen kannattaa varmasti pakkoruotsia. Kaikki muu on populistista teatteria.
Harkimo on nokkela populisti joka tietää hyvin että reilu valtaenemistö toivoisi pakkoruoysin rinnalle tasa-arvoisia kielivaihtoehtoja kuten Ahvenanmaalla, jossa oppilaat voivat valita pakollisen pakkokielen rinnalta saksan, ranskan tai espanjankielen.
Olet oikeassa. Harkimo ei ole liiemmin kampanjoinut pakkoruotsivastaisuudellaan. Hän on itse suomenruotsalainen ja vastustaa pakkoruotsia ainoastaan silloin kun se tuottaa hänelle henkilökohtaista hyötyä, ei muuten.
Koska Hjallis ei kannata pakkokieltä, en kannata minäkään! En voi käsittää miksi sos.demit alistuvat rahan edessä sorsimaan suomenkielisiä lapsia, kieltämällä oikeuden tasa-arvoisiin opiskelukieliin?!
Hjallis Harkimo, eikä kukaan muukaan järkevä ihminen halua koulumotivaatiota latistavaa pakkokieltä.
Ahvenanmaa poisti pakkosuomen koska se esti ja haittasi muiden kielien opiskelua. Tästä on kyse mannersuomessakin. Pakkoruotsi on merkittävä haitta, joka syö aikaa ja resurseja muulta kieltenopiskelulta. Pakkoruotsin rinnalle tulee suoda tasa-arvoisia opiskelukieliä kuten Ahvenanmaalla. Myös suomenkielisten pitää saada oikeus päättää itse mitä kieltä haluaa opiskella. Pakkoruotsin musta aika alkaa olemaan lopussa.
Vai "pari vuotta ruotsia"!
Vuoden 2012 asetuksella (RKP) pakkoruotsi aloitetaan jo ala-asteella. Sieltä se jatkuu yläasteelle ja lukioon, ammattikouluun, ammattikorkeaan ja yliopistoihin.
Vuidesta 1978 alkaen pakollinen ruotsin virkatutkinto on vähitellen ujutettu jokaiseen loppututkintoon.
Suomessa ei saa enää yhtäkään virallisen tutkintojärjestelmän tutkintoa ilman pakkoruotsin virkatutkintoa. Tämä koskee jokaista kokkia, maalaria, elektroniniikka-asentajaa, merkonomia, hoituria, AMK-insinööriä, teoreettisen fysiikan diplomi-insinööriä, agronomia, matematiikan ja suomen kielen maisteria, jne.
Täältä luin ensimmäisen kerran, että Hjallis Harkimo ei muka kannata pakkoruotsia.
Jospa hän kannattaakin tvångsvenskaa?
Ei siihen kuole, mutta vituttaa suunnattomasti se tuhlattu aika, minkä voisi käyttää hyödyllisesti.
Tuurin Kyläkauppias Keskinen haluaisi myös suomenkielisille mahdollisuuden vaihtoehtoiseen kieltenopiskeluun. Hän on pakkoruotsiin pakottamista vastaan.
Niin moni julkisuuden henkilö on julkituonut kannatuksensa vaihtoehtoiselle kieltenopetukselle. Suomenkielisten olisi saatava oikeus valita itse opiskeltavan kielen. Pakkokieli on pelkästään latistava haitta koko koulunkäynnille.
Pakkoruotsin ei pitäisi kuulua vapaaseen demokratiaan 2021 Suomessa!
Niin Harkimo kuin Jetrokin eivät kannata kumpainenkaan pakkoruotsiin pakottamista.
Liike nyt on ilmeisesti ainoa puolue jossa kannatetaan suomenkielisten lasten oikeutta kielivaihtoehtoihin sen sijaan että kaikki pakotetaan yhteen pakolliseen pakkoruotsiin?
Presidentti Niinistön mielestä pakko on huono renki. Hänen mielestään vapaaehtoisuudella saavutettaisiin huomattavasti parempia tuloksia.
Olisiko niin että Hjalliksella on sen verran varallisuutta ettei hän tarvitse suomenruotsalaisten säätiöiden lahjusrahoja kuten köyhät ja pelkurimaiset sdp:n vaikuttajat?
Suomessa tilanne jossa ylivoimainen valtaenemistö toivoisi pakkokielen muuttamista vapaaehtoiseksi ja tasa-arvoiseksi opiskelukieleksi suurien kauppakielien kuten esim. saksan, espanjan tai ranskankielen rinnalle. Silti kuolevan pieni suomenruotsalainen kielivähemmistö kykenee dominoimaan kielipolitiikkaamme siten että kaikki alistetaan pakolliseen pakkoruotsiin?
Hjallis Harkimo kannattaa perustuslain vastaisia liikkumisrajoituksia rokottamattomille ja rokotepassia liikkumisen ja palvelujen käyttämisen ehdoksi. Sen sijaan Hjallis hyväksyy edelleen rokotettujen koronamatkailun ja koronaviruksen maahantuonnin ulkomailta. Kapitalistille se on vain yksi maahantuotava lisää massamamutuksen ja kolmansien maiden halpatyövoiman lisäksi. Ne kaikki tuovat kaverikapitalisteille rahaa.
Lahjonnassa on ikävää ne päättäjät jotka lahjuksia vastaanottavat mutta silmiä avavaa on myös se ketkä lahjomista harrastavat.
Hjalliksella on omakohtaisia kokemuksia siitä minkälaista on käydä koulua silloin kun se kiinostaa ja myös siitä, milloin se ei kiinosta. Ehkä Hjallis ymmärtää ettei pakkokieli ole se opiskelukieli joka kiinostaisi eniten.
Ai Hjallis ei kannata pakkokieltä? Eihän pakkoruotsia kannata kuin suomenruotsaliset, eikä heistäkään lähesakään kaikki. Pakkokieli on prseestä. senhän tajuu jokainen!
Mikä siinä on kun suomenruotsalaiset haluavat rajoittaa suomenkielisten lasten mahdollisuuksia laajamittaiseen kielten opiskeluun? Miksi he hankaloittavat suomenkielisten lasten oikeuksia opiskella itse valitsemaansa vapaaehtoista ja tasa-arvoista vierasta kieltä sen sijaan että heidät väkipakolla alistetaan pakkoruotsiin?
Kyllä kun töihin mennään Ruotsiin niin itku tulee jos kieltä ei osaa yhtään.
No mutta, sitten ei ole syytä mennä ruotsiin itkemään, tiedätkö moniakin suomalaisia jotka olisivat menneet ruattiin itkemään?
Ruotsissa pärjää englaninkielellä jopa paremmin kuin meillä Suomessa jossa vastenmieliseksi ja turhaksi koettu pakkoruotsi ryöstää aikaa, voimavaroja ja motivaatiota kieltenopiskelulta.
Kokoomuslaisittain jättää äänestämättä, ei puhu pukahda.
Hjallis on suomenruotsalainen mutta hän on myös ovela populisti joka tietää mitä äänestäjät haluavat kuulla. Jos tulee tiukka paikka, äänestää Hjallis korkeintaan tyhjää tai kääntää takkinsa.
Tulevaisuudessa valtakielemme ei ole ruotsi eikä suomi, ei ranska eikä saksa, mikä se on?
Suomenkieli on vanha ja voimakas kieli. Ruotsalaiset ja venäläiset eivät ole onnistuneet murtamaan suomenkielen valta-asemaa vaikka erityisesti Ruotsi sitä on yrittänyt kynsin ja hampain.
Kehysriihessä sovittiin ettei kaksikielisyyden aiheuttamista kustannuksista tulla leikkaamaan senttiäkään.
Kaksikielisyyden kustannukset ovat valtavat. Esim. Ruotsi on ilmoittanut ettei heillä ole varaa vastavaan kaksikielisyyteen kuin Suomessa on.
Suomi karsii menojaan mutta kaksikielisyyden kustannuksista ei olla valmiita tinkimään yhtä senttiäkään. Pikemminkin päinvastoin! Rahaa pitää investoida enemmän pienen kielivähemmistön hyvinvointiin. Kaksikielisyys on pyhää eikä sitä sovi arvostella puolella sanalla ettei asiaa tulkita vihapuheeksi tai propagandaksi Ruotsia tai ruotsin kieltä vastaan.
Ruotsi on yksikielinen maa ja SUOMI ON KAKSIKIELINEN MAA!
Suomi on monikielinen maa jossa on lukuisia kielivähemmistöjä, ei niin paljon kuin Ruotsissa, mutta kuitenkin. Mantereella asuvia suomenruotsalaisia on vain runsas neljä prosenttia koko väestöstä, ja määrä pienenee koko ajan. Sen sijaan monet muut kielivähemmistömme jatkavat räjähdysmäistä kasvuaan.
Suomi voisi liittyä yhteispohjoismaiseen kielirintamaan muiden pohjoismaiden kanssa jossa kaikissa yksi virallinen kieli ja kaikilla kielivähemmistöillä tasa-arvoinen asema.
Suomessa puhutaan saamea, romaanin kieltä, viittomakieltä ja suomenruotsia. kaiken kaikkiaan Suomessa puhutaan kymmeniä eri kieliä mutta vain suomenruotsalaisilla on etuoikeuksia valtaväestöön ja muihin kielivähemmistöihimme nähden. Lisäksi suomenruotsalaiset haluavat alistaa kaikki opiskelemaan pakollista pakkoruotsia koska he vaativat tulla palvelluiksi omalla äidinkielellään.
Suomenruotsalaisten epäoikeudenmukaisiin etuoikeuksiin on puututtuva nopeasti koska vain yhdelle kielivähemmistölle suunatut etuoikeudet on väärin kaikkia muita kielivähemmistöjämme kohtaan.
Suomenruotsalainen vähemmistö voi olla huoleti niin kauan kuin sosiaalidemokraatit päättävät asiasta. Olette tasa-arvoisia kansalaisia!
Kyse on myös nuorison oikeudesta Ruotsin kieleen. Kun kaikki saavat mahdollisuuden oppia Ruotsia, ei käy niin, että joillakin alueilla ei tätä mahdollisuutta olisi lainkaan. Nuori pakotettaisiin valitsemaan joku vähemmän tärkeä kieli.
Lukekoot ruotsia ne , jotka haluavat valita sen vapaaehtoisesti.
Lukioon meno on vapaaehtoista, joten myös Ruotsin opiskelu on vapaaehtoista.