Ota suuri valonheitin ja valaise sillä esimerkiksi Kuuta Maasta käsin. Kätesi muodostaa varjon Kuun pinnalle. Liikuta sormeasi edestakaisin, sormen aiheuttama varjo liikkuu nopeammin paikasta toiseen kuun pinnalla kuin valo.
https://youtu.be/JTvcpdfGUtQ
Pimeys voi siirtää informaatiota valoa nopeammin.
Anonyymi
50
835
Vastaukset
Ja Höpsistä! :D
- Anonyymi
Perustelut ovat toki tervetulleita. Höpsistä ei ole mikään perustelu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Perustelut ovat toki tervetulleita. Höpsistä ei ole mikään perustelu.
Millä tavalla ajattelit tiedon tuossa siirtyvän valoa nopeammin? Kollimaattorin höpsikselle on varsin hyvät perusteet kun et edes kertonut miten tieto siirtyisi valoa nopeammin.
Varjo Maan pinnalla heilutetusta kädestä etenee tietenkin valon nopeudella Kuun pinnalle. Kun Maasta lähtevä valo varjon vuoksi valaisee tai on valaisematta eri Kuun pinnan alueita niin siinä ei liiku mitään tietoa noiden eri Kuun pinnan alueiden välillä. Tieto lähtee Maapallollta ja siirtyy valon nopeudella Kuuhun.
Ota taskulamppu ja vilkuta SOS sillä Andromedan galaksin suuntaan. Käännä sitten lamppu Pohjantähden suuntaan ja lähetä sama sanoma. Olet lähettänyt tietoa Maapallolta valon nopeudella sekä Andromedan että Pohjantähden suuntaan mutta et millään tavalla ole saanut tietoa siirtymään Andromedasta Pohjantähteen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Millä tavalla ajattelit tiedon tuossa siirtyvän valoa nopeammin? Kollimaattorin höpsikselle on varsin hyvät perusteet kun et edes kertonut miten tieto siirtyisi valoa nopeammin.
Varjo Maan pinnalla heilutetusta kädestä etenee tietenkin valon nopeudella Kuun pinnalle. Kun Maasta lähtevä valo varjon vuoksi valaisee tai on valaisematta eri Kuun pinnan alueita niin siinä ei liiku mitään tietoa noiden eri Kuun pinnan alueiden välillä. Tieto lähtee Maapallollta ja siirtyy valon nopeudella Kuuhun.
Ota taskulamppu ja vilkuta SOS sillä Andromedan galaksin suuntaan. Käännä sitten lamppu Pohjantähden suuntaan ja lähetä sama sanoma. Olet lähettänyt tietoa Maapallolta valon nopeudella sekä Andromedan että Pohjantähden suuntaan mutta et millään tavalla ole saanut tietoa siirtymään Andromedasta Pohjantähteen.Varjo voi olla myös tietoa. Älyllinen olento voi luoda koodin, jonka mukaan varjon siirtely alustalla vastaa jotain tietoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varjo voi olla myös tietoa. Älyllinen olento voi luoda koodin, jonka mukaan varjon siirtely alustalla vastaa jotain tietoa.
Älyllinen olento, eli ihminen, on jo luonut useita koodeja, joilla luetaan varjoja. Esim, kaupoissa tuotteiden viivakoodit ovat mustia, eli siis varjoja, ja näitä varjoja luetaan valolla.
Valkoisella paperilla teksti on mustaa, eli varjoa. Ihminen voi lukea varjokoodia omilla silmillään.
Laser-valoa käytetään lukeman aukkoja, eli varjoja CD, DVD ja BluRay -leveyissä, jotta voi kuunnella musiikkia ja katsoa elokuvia.
Varjoja koodina on siis käytetty jo vuosikymmeniä. Anonyymi kirjoitti:
Varjo voi olla myös tietoa. Älyllinen olento voi luoda koodin, jonka mukaan varjon siirtely alustalla vastaa jotain tietoa.
Se ei silti kulje valoa nopeammin varjon tuottavasta kohteesta vastaanottajalle.
- Anonyymi
Oudoksuva kirjoitti:
Se ei silti kulje valoa nopeammin varjon tuottavasta kohteesta vastaanottajalle.
Mutta varjoon voi sisällyttää informaatiota tiiviimmin kuin valoon, johtuen juuri siitä, ettei varjolla ole ylintä mahdollista nopeutta.
Anonyymi kirjoitti:
Mutta varjoon voi sisällyttää informaatiota tiiviimmin kuin valoon, johtuen juuri siitä, ettei varjolla ole ylintä mahdollista nopeutta.
Kerrotko miten sisällytät varjoon enemmän tietoa kuin ettei valonlähteestä tule enää valoa?
Näiden vaihteluihin valopohjainen datasiirto perustuu ja tietona on muutos verrattuna edelliseen.
- Anonyymi
Rakennetaan viisari joka varjostaa valon lähteestä lähtevää valoa. Viisari heiluu valonlähteen edessä 1000000-1000010 kertaa sekunnissa. Nykytekniikalla viisari voidaan luoda myös digitaalisesti. Viisarin kärjet ovat esimerkiksi 20 metrin etäisyydellä tukipisteestä. Kyseessä on siis suuri valonheitin
Kaukaisen taivaankappaleen pintaa heijastetaan valolla, jota viisari varjostaa. Taivaankappale on niin kaukana, että viisarin varjon yhteen suuntaan kulkema matka taivaankappaleen pinnalla on 20 000 km.
Kuinka nopeasti varjo liikkuu kaukaisen taivaankappaleen pinnalla?Varjon nopeus taivaankappaleen pinnalla voi ylittää valonnopeuden, mutta tässä ei siirry mitään tietoa taivaankappaleen pinnalla kyseisellä nopeudella.
Tässä esimerkissäsi varjo ja sen sisältämä "tieto" siirtyi valonnopeudella valonlähteestä taivaankappaleeseen.- Anonyymi
Oudoksuva kirjoitti:
Varjon nopeus taivaankappaleen pinnalla voi ylittää valonnopeuden, mutta tässä ei siirry mitään tietoa taivaankappaleen pinnalla kyseisellä nopeudella.
Tässä esimerkissäsi varjo ja sen sisältämä "tieto" siirtyi valonnopeudella valonlähteestä taivaankappaleeseen.Kyllä varjon voi koodata sisältämään informaatiota. Informaation voi myös pakata tiiviimmäksi varjon avulla, koska nooeusrajaa ei ole.
Oletetaan, että valolla kestää 3 vuotta saavuttaa taivaankappale. Etäisyys on siis 3 valovuotta. Lähetetään valonsäde matkaan siihen kohtaan, jossa taivaankappale on 3 vuoden kuluttua. Valo sisältää jonkin informaation. Valoa pätkimällä voidaan lähettää informaatiota, toisaalta varjokuviota liikuttamalla voidaan lähettää informaatiota. Varjokuvion nopeus ylittää valonnopeuden, mutta valon pätkiminen on riippuvainen valon nopeudesta. Varjokuvion avulla lähetetty informaatio voidaan lähettää lyhyempänä ja nopeampana purskeena kuin jonossa lähetetyt fotonit. Johan siinä jo planeettakin siirtyy alta pois ennen kuin fotonivuo on perillä kokonaan. Anonyymi kirjoitti:
Kyllä varjon voi koodata sisältämään informaatiota. Informaation voi myös pakata tiiviimmäksi varjon avulla, koska nooeusrajaa ei ole.
Oletetaan, että valolla kestää 3 vuotta saavuttaa taivaankappale. Etäisyys on siis 3 valovuotta. Lähetetään valonsäde matkaan siihen kohtaan, jossa taivaankappale on 3 vuoden kuluttua. Valo sisältää jonkin informaation. Valoa pätkimällä voidaan lähettää informaatiota, toisaalta varjokuviota liikuttamalla voidaan lähettää informaatiota. Varjokuvion nopeus ylittää valonnopeuden, mutta valon pätkiminen on riippuvainen valon nopeudesta. Varjokuvion avulla lähetetty informaatio voidaan lähettää lyhyempänä ja nopeampana purskeena kuin jonossa lähetetyt fotonit. Johan siinä jo planeettakin siirtyy alta pois ennen kuin fotonivuo on perillä kokonaan."Kyllä varjon voi koodata sisältämään informaatiota. Informaation voi myös pakata tiiviimmäksi varjon avulla, koska nooeusrajaa ei ole."
Ns. Varjo kulkee valonnopeudella valonlähteestä eteenpäin. Yritän havainnollistaa asiaa tarkemmin antamallasi esimerkillä, joskin olisi hyvä jos pystyisit perustelemaan miten "koodaisit" informaatiota varjon reunojen liikkumiseen, muuten kuin vuorottelemalla valon ja varjon pituudella.
Myös, kannattaa miettiä että kun yrität lähettää tietoa, missä on lähettäjä ja missä on vastaanottaja.
"Oletetaan, että valolla kestää 3 vuotta saavuttaa taivaankappale. Etäisyys on siis 3 valovuotta. Lähetetään valonsäde matkaan siihen kohtaan, jossa taivaankappale on 3 vuoden kuluttua. Valo sisältää jonkin informaation. Valoa pätkimällä voidaan lähettää informaatiota,"
Tähän mennessä täysin oikein ja järkevästi :)
"toisaalta varjokuviota liikuttamalla voidaan lähettää informaatiota. "
Varjokuvion muutoksen saapumiseen kestäisi se sama kolme vuotta kuin valollakin, vaikka varjon (tai valon) reunat voi näkijän näkökulmasta muuttua valonnopeutta nopeammin. Mutta on tärkeä muistaa että tässä tapauksessa ainoa liike joka tapahtuu ja jolla siirtyy informaatiota on valon (ja varjon) liikkuminen sen kolmen valovuoden matkalla.
Tähän siis viitataan sillä että valonnopeus rajoittaa myös informaation siirron nopeutta.
"Varjokuvion nopeus ylittää valonnopeuden, mutta valon pätkiminen on riippuvainen valon nopeudesta. Varjokuvion avulla lähetetty informaatio voidaan lähettää lyhyempänä ja nopeampana purskeena kuin jonossa lähetetyt fotonit."
Tässä olet ilmeisesti vahingossa keksinyt parallelisaation, eli siis sen että yhden valonsäteen sijasta lähetetään samaan aikaan useampi valonsäde / informaatiokaista. :)
Lisäämällä samaan aikaan lähetettävien valonsäteiden / varjojen muutosten määrää voit teoriassa moninkertaistaa siirtonopeuden, vaikka se nopeuttaa tiedonsiirtoa, ei viivettä.
Eli jos sinulla olisi esim. vaikka 1tbit/sec yhteys jossa kestää 3 vuotta ennen kuin signaali tulee perille, korvaisit sen 500:lla vastaavalla yhtäkkiä sinulla on 500tbit/sec tiedonsiirron nopeutta, mutta tässäkin tapauksessa kestää 3 vuotta ennen kuin lähettämäsi tieto saapuu käytit sitten mitä tahansa koodausta.
Tässä tosin jossain vaiheessa tullaan ongelmaan että laite jolla tuotetaan valot / varjot / valonsäteet ei fysiikan mukaan voi omata äärettömän nopeaa vaihtumista teit sitten sen esim. sulkemalla osan säteen edestä portteja (mekaanisesti tai esim. LCD:llä) tai liikuttamalla peilejä että osa valosta kimpoaa pois tuottaen varjon tietylle alueelle.
Sama juttu siis kuin valon "pätkimisellä", ainoa ero vain että pätkitään erikseen eri osia valonsäteestä jolloin vastaa sitä että käytetään useampia erillisiä valonsäteitä.
"Johan siinä jo planeettakin siirtyy alta pois ennen kuin fotonivuo on perillä kokonaan."
Tässä väitteessä ei ole mitään järkeä, ottaen huomioon että sinulla on jo tarpeeksi tarkka tähtäysjärjestelmä, niin melko varmasti kykenet pitämään säteen niin kauan kohteessa kuin on tarve kyseisen tiedon siirtämiseen, tai voit helposti pilkkoa tiedon kummassakin tapauksessa.
- Anonyymi
Voit simuloida tilannetta pihalla käyttämällä vesiletkua, jolla suihkutat esimerkiksi 10 metrin päästä talon seinää. Kun käännät oikein nopeasti suihkua, niin kuinka lujaa suihkun kasteleman alueen raja siirtyy seinällä? Säilyykö vesisuihku käännön aikana suorana?
Sitten teet ajatuskokeen ja korvaat veden fotoneilla.- Anonyymi
Ei ole vastaava tilanne, koska suihkuvertauksessa fotonit lähtevät liikkeelle eri aikaan. Sen sijaan lampun valokiilan fotonit lähtevät samanaikaisesti liikkeelle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole vastaava tilanne, koska suihkuvertauksessa fotonit lähtevät liikkeelle eri aikaan. Sen sijaan lampun valokiilan fotonit lähtevät samanaikaisesti liikkeelle.
Varjo liikkuu kuitenkin valoa nopeammin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varjo liikkuu kuitenkin valoa nopeammin.
Varjo ei todennäköisesti noudata Lorentzin muunnosta lähestyessään valonnopeutta taivaankappaleen pinnalla, koska kyseessä on massaton pimeys eli ei mitään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varjo ei todennäköisesti noudata Lorentzin muunnosta lähestyessään valonnopeutta taivaankappaleen pinnalla, koska kyseessä on massaton pimeys eli ei mitään.
Varjo tai pimeys on todellakin valoa nopeampi, Jos yrität valaista nurkassa olevaa pimeyttä vaikka taskulampulla, se ehtii aina livantamaan valon alta pois.
Aloituksen esimerkissä ei siirry informaatiota kuin Maasta Kuuhun ja se siirtyminen tapahtuu valonnopeudella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varjo tai pimeys on todellakin valoa nopeampi, Jos yrität valaista nurkassa olevaa pimeyttä vaikka taskulampulla, se ehtii aina livantamaan valon alta pois.
Aloituksen esimerkissä ei siirry informaatiota kuin Maasta Kuuhun ja se siirtyminen tapahtuu valonnopeudella.Varjon nopeuden pystyy myös laskemaan, mutta pimeyden väistyminen nurkasta tapahtuu täsmälleen valon nopeudella.. Heilurin voi säätää vaikkapa sellaiseksi, että varjo liikkuu 400 000 km sekunnissa.
Anonyymi kirjoitti:
Varjo liikkuu kuitenkin valoa nopeammin.
Varjo (valon puute tietystä kohteesta) "liikkuu" valon peittävästä kohteesta (tai sammutetusta lampusta) valonnopeudella kohteeseen, samoin kuin valokin.
Se, että *varjon peittämä alue* voi muuttua valoa nopeammin ei tarkoita että itse varjo olisi sitä nopeampi, tai että tätä voisi käyttää tiedon siirtämiseen koska valonnopeus on silti rajoitteena.- Anonyymi
Oudoksuva kirjoitti:
Varjo (valon puute tietystä kohteesta) "liikkuu" valon peittävästä kohteesta (tai sammutetusta lampusta) valonnopeudella kohteeseen, samoin kuin valokin.
Se, että *varjon peittämä alue* voi muuttua valoa nopeammin ei tarkoita että itse varjo olisi sitä nopeampi, tai että tätä voisi käyttää tiedon siirtämiseen koska valonnopeus on silti rajoitteena.On totta että varjo on perillä yhtä nopeasti kuin valo, koska ilman valoa ei ole varjoa. Kuitenkin varjo mahdollistaa valoa nopeamman tiedonsiirron, koska varjon nopeus on valonnopeutta nopeampi.
Valon nopeus on aina tiedonsiirron nopeuden yläraja mutta käytännössä valolla tapahtuva tiedonsiirto on hitaampaa kuin valon nopeus, koska monimutkainen informaatio ei välity ensimmäisen perille päässeen fotonin välityksellä. Kyseessä on muuttuva fotonivuo, eli fotonien jono, jossa rajoittava tekijä on valon nopeus.
Varjo on siis perillä samaan aikaan kuin valokin, mutta poikittaisen liikkeen avulla tietoa saadaan siirrettyä tiiviimmin kuin pelkän valon välityksellä. Anonyymi kirjoitti:
On totta että varjo on perillä yhtä nopeasti kuin valo, koska ilman valoa ei ole varjoa. Kuitenkin varjo mahdollistaa valoa nopeamman tiedonsiirron, koska varjon nopeus on valonnopeutta nopeampi.
Valon nopeus on aina tiedonsiirron nopeuden yläraja mutta käytännössä valolla tapahtuva tiedonsiirto on hitaampaa kuin valon nopeus, koska monimutkainen informaatio ei välity ensimmäisen perille päässeen fotonin välityksellä. Kyseessä on muuttuva fotonivuo, eli fotonien jono, jossa rajoittava tekijä on valon nopeus.
Varjo on siis perillä samaan aikaan kuin valokin, mutta poikittaisen liikkeen avulla tietoa saadaan siirrettyä tiiviimmin kuin pelkän valon välityksellä.Valon tai varjon peittämä alue voi siirtyä valonnopeutta nopeammin, mutta se ei tarkoita että valo taikka varjo siirtyisi valoa nopeammin lähettäjältä vastaanottajalle.
"Kyseessä on muuttuva fotonivuo, eli fotonien jono, jossa rajoittava tekijä on valon nopeus."
Rajoittavana tekijänä kommunikaation siirtonopeudessa on yleensä kyky erottaa signaali taustakohinasta, ei valonnopeus.
Huomaa tosin että siirtonopeudella ei ole suoranaisesti niin paljon tekemistä sen kanssa, miten nopeasti signaali itse kykenee kulkemaan.
Hyvänä esimerkkinä on että lentokoneellinen kovalevyjä kykenee siirtämään dataa paljon nopeammin (kun mitataan bittejä per sekunti) kuin nopeinkaan satelliittiyhteys jossa lähetyssignaali liikkuu lähes valonnopeudella, jopa ottaen huomioon mahdollinen pieni prosessointiviive.
Tämä siis siitä huolimatta että satelliittiyhteys toiselle puolelle maapalloa olisi parempi esim. pelaamista varten koska viive ei ole yhtä kova.
"Varjo on siis perillä samaan aikaan kuin valokin, mutta poikittaisen liikkeen avulla tietoa saadaan siirrettyä tiiviimmin kuin pelkän valon välityksellä."
Laite jolla luot esim. tämän poikittaisen liikkeen ei voi lähteessäkään liikkua valonnopeudella, joten miten se olisi nopeampi kuin jos käytetään tätä nopeaa moottoria vain peittämään / poistamaan peitto säteeltä?
Saat tässäkin tapauksessa juuri saman tiedonsiirtokapasiteetin aikaiseksi.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On totta että varjo on perillä yhtä nopeasti kuin valo, koska ilman valoa ei ole varjoa. Kuitenkin varjo mahdollistaa valoa nopeamman tiedonsiirron, koska varjon nopeus on valonnopeutta nopeampi.
Valon nopeus on aina tiedonsiirron nopeuden yläraja mutta käytännössä valolla tapahtuva tiedonsiirto on hitaampaa kuin valon nopeus, koska monimutkainen informaatio ei välity ensimmäisen perille päässeen fotonin välityksellä. Kyseessä on muuttuva fotonivuo, eli fotonien jono, jossa rajoittava tekijä on valon nopeus.
Varjo on siis perillä samaan aikaan kuin valokin, mutta poikittaisen liikkeen avulla tietoa saadaan siirrettyä tiiviimmin kuin pelkän valon välityksellä.Varjo on täysin valosta riippuvainen eikä sitä olisi ilman valoa. Varjo on vain kohta minne valo ei pääse. Pimeys on tila ilman valoa eikä se liiku minnekään.
- Anonyymi
Aloittajalla on taas pallo täysin hukassa. Ajatus ei kulje eikä perusasiat ole selvillä. Tulos pelkkää loputonta suunsoittoa.
- Anonyymi
On se vaan ihmeellistä, että kun ei pysty asiallisesti perustelemaan toisen kantaa vääräksi, täytyy yrittää haukkumalla saada omalle kannalle nostetta.
En ole koskaan ymmärtänyt sellaisia ihmisiä, jotka eivät halua etsiä totuutta ja uusia näkökulmia, vaan puolustavat omia näkemyksiään sokeasti - ihan kuin kysymys olisi jostain dogmasta, uskonnollisesta opinkappaleesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On se vaan ihmeellistä, että kun ei pysty asiallisesti perustelemaan toisen kantaa vääräksi, täytyy yrittää haukkumalla saada omalle kannalle nostetta.
En ole koskaan ymmärtänyt sellaisia ihmisiä, jotka eivät halua etsiä totuutta ja uusia näkökulmia, vaan puolustavat omia näkemyksiään sokeasti - ihan kuin kysymys olisi jostain dogmasta, uskonnollisesta opinkappaleesta.Et todellakaan ymmärrä mitään. Pelkkää suunsoittoa. Ei "totuutta" voi etsiä, jos ei ymmärrä asiasta yhtikäs mitään. Halu ei riitä.
- Anonyymi
Valtakunnansyyttäjäsyndroomaa se vain on.
- Anonyymi
Varjo voi liikkua kaukaisen taivaankappaleen pinnalla valoa nopeammin johtuen projektiosuurennoksesta.
Toivoisin tähän jonkun fysiikan osaajan kommenttia, vielä ei kukaan ole pystynyt perustelemaan, miksi näin ei olisi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varjo voi liikkua kaukaisen taivaankappaleen pinnalla valoa nopeammin johtuen projektiosuurennoksesta.
Toivoisin tähän jonkun fysiikan osaajan kommenttia, vielä ei kukaan ole pystynyt perustelemaan, miksi näin ei olisi.Sitten kun vielä keksit miten tuolla varjon liikkumisella saat tietoa siirtymään varjon reunan mukana.
Kun varjo näyttää liikkuvan niin mieti mikä siinä oikeasti liikkuu ja mihin suuntaan. Miten havaitset että joku alue on valaistu tai varjossa?
Kuun pinnalla varjon saapumisen näkee siitä, että Maasta tuleva valo loppuu.
Kuun pinnalla varjon liikkumisen pois näkee siitä että Maasta tuleva valo alkaa.
Ainoa paikka josta tietoa siirtyy Kuun pinnalla varjon alkamisen ja loppumisen kohtiin on Maa. Ainoa tietoa siirtävä ilmiö on edelleenkin valo, joka siirtää tietoa Maasta valon nopeudella Kuun pintaan. Mikään ei saa tietoa siirtymään sivusuunnassa varjon mukana paikasta toiseen.
Jos olet asiassa eri mieltä niin kerro miten Kuun pinnalla oleva henkilö saisi varjon siirtymisen avulla siirrettyä tietoa valoa nopeammin. Kun siis Kuun pinnalla oleva on tuossa vain vastaanottamassa tietoa eikä hänellä ole keinoa tietoa lähettää... Miten hän siis saisi lähetettyä tietoa toiselle Kuun pannalla olevalle vastaanottajalle?
Kuten huomaat on ainoa tiedon lähettäjä Maapallon pinnalla ja hänen lähettämänsä signaalit etenevät valon nopeudella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitten kun vielä keksit miten tuolla varjon liikkumisella saat tietoa siirtymään varjon reunan mukana.
Kun varjo näyttää liikkuvan niin mieti mikä siinä oikeasti liikkuu ja mihin suuntaan. Miten havaitset että joku alue on valaistu tai varjossa?
Kuun pinnalla varjon saapumisen näkee siitä, että Maasta tuleva valo loppuu.
Kuun pinnalla varjon liikkumisen pois näkee siitä että Maasta tuleva valo alkaa.
Ainoa paikka josta tietoa siirtyy Kuun pinnalla varjon alkamisen ja loppumisen kohtiin on Maa. Ainoa tietoa siirtävä ilmiö on edelleenkin valo, joka siirtää tietoa Maasta valon nopeudella Kuun pintaan. Mikään ei saa tietoa siirtymään sivusuunnassa varjon mukana paikasta toiseen.
Jos olet asiassa eri mieltä niin kerro miten Kuun pinnalla oleva henkilö saisi varjon siirtymisen avulla siirrettyä tietoa valoa nopeammin. Kun siis Kuun pinnalla oleva on tuossa vain vastaanottamassa tietoa eikä hänellä ole keinoa tietoa lähettää... Miten hän siis saisi lähetettyä tietoa toiselle Kuun pannalla olevalle vastaanottajalle?
Kuten huomaat on ainoa tiedon lähettäjä Maapallon pinnalla ja hänen lähettämänsä signaalit etenevät valon nopeudella.Tieto maasta kuuhun tai vaikkapa Marsiin kulkee toki valonnopeutta, mutta varjo liikkuu yli valonnopeutta taivaankappaleen pinnalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tieto maasta kuuhun tai vaikkapa Marsiin kulkee toki valonnopeutta, mutta varjo liikkuu yli valonnopeutta taivaankappaleen pinnalla.
Ei liiku! Miksi, no siksi, että eihän siellä kuun pinnalla oikeasti mikään liiku. Asiaa on koittanut parhaiten selittää vaikkapa tämä kommentti: 03.05.2021 01:22
Anonyymi kirjoitti:
Varjo voi liikkua kaukaisen taivaankappaleen pinnalla valoa nopeammin johtuen projektiosuurennoksesta.
Toivoisin tähän jonkun fysiikan osaajan kommenttia, vielä ei kukaan ole pystynyt perustelemaan, miksi näin ei olisi.Tässä tapauksessa ongelmana on että tietoa ei siirry koska varjo itsessään "matkustaa" pimennetyn valonlähteen suunnasta valonnopeudella. Tässä tapauksessa voit käyttää valoja (ja varjoa) siirtämään tietoa valonlähteestä perillä olevaan.
Sanotaan vaikka että jostain syystä päätetään käyttää laseria kommunikaatioon maasta kuuhun niin että jos osoitat kuun "pohjoispuolelle" katsotaan että signaalin sisältö on 1 ja silloin kun lasersäde osoittaa eteläpuolelle niin signaalin sisältö on 0.
Laser-sädettä kääntämällä tarpeeksi nopeasti voi laser-säde nähtävästi "liikkua" kuun pintaa pitkin valonnopeutta nopeammin, samoin kuin varjossa.
Tässä tapauksessa tieto kulkee maasta kuuhun silti valonnopeudella koska tieto kumpaan puoleen laaserilla osoitetaan liikkuu maasta kuuhun valonnopeudella säteen mukana.
Tämä ei myöskään nopeuta mahdollisen tiedonsiirron nopeutta koska:
A) Laseria kääntävällä mekanismilla on maksiminopeus jota rajoittaa valonnopeus
B) Vastaanottavalla puolella kuun pohjois- ja eteläpuolen välillä kommunikaatio (esim. vahvistus ja varmistus siitä että lasersäde on eteläpuoliskolla) tapahtuu silti valonnopeudella.
Toisin sanoen, tämä mekanismi ei anna nopeampaa tiedonsiirtoa kuin helpommin rakennettava järjestelmä jossa laser osoittaa samaan kohteeseen koko ajan ja sen voimakkuutta säädetään heikommaksi ja voimakkaammaksi.
- Anonyymi
Kaikki millä on massa tai sellaista energiaa, joka voidaan mitata/ havaita, on sidottu valon nopeuteen.
Varjolla ei ole massaa, eikä se ole myöskään sähkömagneettista aaltoliikettä eikä gravitaatioaaltoja.
Varjo on pelkkä kuva, näin ollen varjon nopeus voi ylittää valon nopeuden. - Anonyymi
Ajattele tämä valo/aika -probleema vaikka siten, että maassa on rulla, josta kelataan nauhaa kuun pinnalla olevaan rullaan n. 300000 m/s nopeudella. Sitten katkaiset nauhan. Katkaistun nauhan päällä kuluu aikaa päästä kuuhun n. 1,3 sekuntia.
Eli tässä tapauksessa kätesi katkaisee valonheittimen kuuhun ulottuvan yhtäjaksoisen "valonauhan", eli pysäyttää fotonien kulun, ja tämä katkaisukohta saavuttaa kuun pinnan n. 1,3 sekuntia myöhemmin, joka nähdään varjona.- Anonyymi
... 300000 km/s *
- Anonyymi
http://thescienceexplorer.com/universe/4-ways-travel-faster-speed-light
Tuossa on selitetty koko juttu. - Anonyymi
Eiköhän tuo varjon "liikkuvuus" riipu aivan suoraan sen valonheittäjän taajuudesta, joka vaihtelee sen mukaan että missä maassa on...
- Anonyymi
Vaihenopeus voi helposti ylittää valon nopeuden, mutta siinä ei liiku mitään fysikaallista, vain ilmiö.
- Anonyymi
Juuri näin. Informaation ei tarvitse olla mitään fysikaalista. Ilmiö on kuitenkin havainnoitavissa oleva asia, vaikka on täysin aineetonta. Havainnoitava ilmiö voi siirtää informaatiota. Tätä voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi tiedon tiiviimmässä pakkaamisessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri näin. Informaation ei tarvitse olla mitään fysikaalista. Ilmiö on kuitenkin havainnoitavissa oleva asia, vaikka on täysin aineetonta. Havainnoitava ilmiö voi siirtää informaatiota. Tätä voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi tiedon tiiviimmässä pakkaamisessa.
Vaihenopeus ei siirrä informaatiota. Vasta ryhmäkulkuaika siirtää informaatiota ja se on maksimissaankin valonnopeus.
- Anonyymi
Asialla on yksinkertainen selitys. Valossa fotonit hidastacvat informaation siirtymistä. Pimeässä taas ne eivät ole haitaksi ja informaatio pääsee esteettä ja liikkumaan yli valon nopeudella käytännössä jopa rajattomalla nopeudella..
- Anonyymi
Näinhän se on. Jos tietokoneesta katkaisee sähköt niin valokaapelissa ei enää ole valoa ja ajatukset kulkee yhtä nopeasti kuin kossu pystyy niitä tuottamaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näinhän se on. Jos tietokoneesta katkaisee sähköt niin valokaapelissa ei enää ole valoa ja ajatukset kulkee yhtä nopeasti kuin kossu pystyy niitä tuottamaan.
Minulle sattui moka, kun irroitin valokaapelista liittimen ja jätin kaapelin pään tulppaamatta. Aamulla sai sitten kahlata nilkkojaan myöten fotoneissa. Ja arvatkaa, olivatko paskamaisia siivota. Livahtivat rikkalapjosta karkuun lähes valonnopeudella ja yrittivät ryömiä roskiksestakin laitoja pitkin ulos.
- Anonyymi
Voidaanko siis sanoa, että alitajunta siirtää informaatioita päivätajuntaa nopeammin, ts. vaistot ohjaa ? Meissä oleva alitajunta herää öisin, kun on pimeää ja kuu on taivaalla. Olemme täysin eri maailmassa kuin päivällä. Kuu on alitajunnan, kodin, feminiinisen energian lähde.
Katselin silkkiuikkujen pesänrakennuspuuhia. Mikä vaisto ja viisaus, joka nousee jostain käsittämättömästä, kuun energioista.
On kaksi maailmaa näkyvä ja näkymätön. Ulospäin suuntautuva ja sisäinen, se syvällinen ja todellisempi. Ihminen ei tiedä oikeastaan kovinkaan paljon. Luulee tietävänsä. - Anonyymi
Viivasuurennos voi aiheuttaa sen, että sormen varjo muodostaa kilometrien korkuisen varjon. Myös varjon nopeus kasvaa samassa suhteessa. Kun viivasuurennos ja nopeus ovat riittävän suuret, varjon nopeus ylittää valon nopeuden.
- Anonyymi
Jokainen tuntee piirtoheitinprojektion. Mitä lähemmäksi varjo viedään valonlähdettä, sitä suurempi kuva heijastuu kankaalle. Myös mitä kauempana kangas on, sitä suurempi kuva. Viivasuurennos = kankaan etäisyys valonlähteestä/varjostavan esineen etäisyys valonlähteestä. Kun kuva suurenee, varjon liike kankaalla näyttää aina yhtä nopealta piirtoheitinprojektorin vieressä seisovan havainnoitsijan näkökulmasta. Kankaan vieressä seisovan havainnoitsijan näkökulmasta kuva kasvaa ja varjon nopeus kasvaa samassa suhteessa, jopa yli valon nopeuden, jos ollaan riittävän kaukana.
- Anonyymi
Mutta kuten sanottu, siinä ei liiku yhtään mitään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jokainen tuntee piirtoheitinprojektion. Mitä lähemmäksi varjo viedään valonlähdettä, sitä suurempi kuva heijastuu kankaalle. Myös mitä kauempana kangas on, sitä suurempi kuva. Viivasuurennos = kankaan etäisyys valonlähteestä/varjostavan esineen etäisyys valonlähteestä. Kun kuva suurenee, varjon liike kankaalla näyttää aina yhtä nopealta piirtoheitinprojektorin vieressä seisovan havainnoitsijan näkökulmasta. Kankaan vieressä seisovan havainnoitsijan näkökulmasta kuva kasvaa ja varjon nopeus kasvaa samassa suhteessa, jopa yli valon nopeuden, jos ollaan riittävän kaukana.
Kaikki on syntynyt ilmentymättömästä, maailmankaikkeuden alitajunnasta, varjosta.
Projektio (lat. proiacere 'heittää eteen') eli sijoittaminen on psykologian ja psykiatrian käsite, jolla tarkoitetaan omien mielensisältöjen heijastamista toiseen ihmiseen tai muuhun ulkoiseen kohteeseen." Tuo toinen on sellainen, en minä.
Tiedetään, että ihmisen alitajunta ohjaa toimintaa n. 90 %:sti. Oleme siis enemmän varjoa kuin valoa (joka on tietoinen mieli), lamppu pään päällä. Tarvitsemme aina toisen, jotta meidän ei tarvitse nähdä itseämme (varjoa), sitä mitä todella olemme. Synnymme toisten kautta, tulemme näkyväksi jokinlaisena tyyppinä. Meistä tulee sen kaltaisia, ihan fyysisestikin, jollaisina meidät nähdään erityisesti lapsena.
Jos ajatellaan evoluutiota, niin siinä täytyisi olla sama mekanismi.
Evoluutio ei voi mennä niin, että on fyysinen solu, joka alkoi kehittyä jossain alkuliemessä sattumalta, vaan se ilmentyi eli tuli näkyväksi varjosta eli maailmankaikkeuden alitajuntannasta, jonkun havaitsijan kautta.
Kun se tuli näkyväksi jollekin, niin sitä kautta se tuli tietoiseksi itsestään eli sille kehittyi alkeellinen identiteetti, josta se kehitti itselleen muodon, olemuksen. Se alkoi ilmentää itseään tuossa muodossa, ollen rohkea ja värikäs tai arka ja näkymätön. Ihminen voi tulemalla tietoiseksi omasta varjostaan, kehittyä toiseen suuntaan. Vaatii tietoisuuden kohoamista, eli sitä valon määrää.
Kun kaikki on varjoa, alitajuntaa, ilmentymätöntä, josta olennot ilmentyät eli saavat näkyvän muodon, niin makroevoluutio vaatisi havaitsijan, joka muuttaa perustavalla tavalla jonkun olennon käsitystä itsestään, jolloin se loisi itsensä uudestaan, synnyttäisi itselleen siivet.
Evoluutiotiede ei tutki mitään tällaista, vaan jotain kärpästen muuntumista ravinnon tai ilmaston kautta. Miten ihmeessä se voisi tietää yhtään mitään ihmisen tai jonkun suuremman eläimen kehityksestä, kun se ei ymmärrä maailmankaikkeuden olemustakaan?
- Anonyymi
Valon matka kuuhun kestää 2,6 sekuntia edestakaisin. Näin ollen varjo tulee viiveellä perässä, kun heiluttaa kättään piirtoheitinprojektorin valokiilassa. Käsi liikkuu siis varjoa nopeammin, vaikka itse varjo liikkuisi valoa nopeammin.
- Anonyymi
Siis kääntymiseen menee tuo ylimääräinen 0,6 sekuntia.
Vielä avaajalle:
Vsauce teki n. 7 vuotta sitten hyvän videon aiheesta jossa se selitetään ja havainnollistetaan paremmin :)
https://www.youtube.com/watch?v=JTvcpdfGUtQ
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p611986Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,521720- 561626
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51547Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61525Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61445Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81326Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121291Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41183Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41158