Kyse siitä, mistä puhutaan.
Kadulla ihmisten kesken.
Onko sisältö eri kuin satoja vuosia sitten.
Kyse eri etnosten välisestä yhteistyöstä.
Kuka tutkisi tuota objektiivisesti yliopistolla.....ja sielläkin pitää osoittaa sormella kuka tarkemmin.
Etnosten keskusteluissa on koko ajan käänteentekeviä asioita.
Oikeana pidetty asia ei ole todellisuudessa oikein,
mutta usein päinvastainen asia ja yllättävä on oikein.
Sitten maa jalkojen alta murenee jo ennen kuin päästy keskustelemaan.
Suomen konnotaatio koostuu rajoitetuista etnoksista: suomalainen, ruotsalainen, venäläinen ja moderni Suomen maahanmuutto, joka sekin on suppea.
Uutena asiana ovat NATOn myötä avattuja ja avautuvia rajoja, jonka seurauksena on aivan uusia kansallisuuksia eri puolin maailmaa.
Voi sanoa, epäilen, että koko maapallo on Suomessa läsnä.
Eikä maapallo ole kuitenkin ylivoimaisen iso.
Mutta kyse yksilöistä.
Niin tässäkin keskustelussa alussa joutuu sen sijaan että pohtisi sosiaalisia psykologiaa, niin pohtii ontologiaa, että mitä on olemassa, koska emme edes alkujuurella tunneta vielä tiedollisestikaan ketä Suomessa elää.
Ulkoisesti näyttää olevan aikamoista laajakirjoa.
Ja tarkennus - kaupungeissa.
Ensimmäiset sosiaalispsykologiset keskustelut kansan kesken ovat vielä esileikkiä, joka jää vaille ymmärrystä kaikesta tapahtuvasta.
Huonoa jos ryhmässä yksilö itsepintaisesti väittää olevansa rasisti.
Tietenkin muiden on oikein käännyttää rasisti alas istumaan.
Koska itse rasisti on kotoisin jostakin muualta.
Rasisti on humalassa eikä ymmärrä mitä sanoo.
Taustalla kuitenkin jotakin jännää, että osa keskustelusta on saatettu käydä jo paljon aikaisemmin Suomessa.
Suomen ruotsalainen joka ei ole suomen ruotsalainen, suomalainen joka ei ole suomalainen ja venäläinen joka ei ole venäläinen.
Pelkäättekö te ihmiset noita aiheita?
Aiheita kuitenkin, ajattelen, on vähän pakko puhua.
Uusia kuvioita voivat olla afrikkalainen jolla on selkeä päämäärä valkoisessa ryhmässä, eikä kukaan ryhmästä oikein osaa ottaa osaa afrikkalaisen pyrkimykseen. Hän jää yksin ja kohtaa vahvaa panettelua, jopa ystävien taholta.
Ehkä jotkut kuviot eivät ole vielä syntyneet Suomessa, mutta ovat siementen tasolla.
Kadulla ihmisten kesken.
Onko sisältö eri kuin satoja vuosia sitten.
Kyse eri etnosten välisestä yhteistyöstä.
Kuka tutkisi tuota objektiivisesti yliopistolla.....ja sielläkin pitää osoittaa sormella kuka tarkemmin.
Etnosten keskusteluissa on koko ajan käänteentekeviä asioita.
Oikeana pidetty asia ei ole todellisuudessa oikein,
mutta usein päinvastainen asia ja yllättävä on oikein.
Sitten maa jalkojen alta murenee jo ennen kuin päästy keskustelemaan.
Suomen konnotaatio koostuu rajoitetuista etnoksista: suomalainen, ruotsalainen, venäläinen ja moderni Suomen maahanmuutto, joka sekin on suppea.
Uutena asiana ovat NATOn myötä avattuja ja avautuvia rajoja, jonka seurauksena on aivan uusia kansallisuuksia eri puolin maailmaa.
Voi sanoa, epäilen, että koko maapallo on Suomessa läsnä.
Eikä maapallo ole kuitenkin ylivoimaisen iso.
Mutta kyse yksilöistä.
Niin tässäkin keskustelussa alussa joutuu sen sijaan että pohtisi sosiaalisia psykologiaa, niin pohtii ontologiaa, että mitä on olemassa, koska emme edes alkujuurella tunneta vielä tiedollisestikaan ketä Suomessa elää.
Ulkoisesti näyttää olevan aikamoista laajakirjoa.
Ja tarkennus - kaupungeissa.
Ensimmäiset sosiaalispsykologiset keskustelut kansan kesken ovat vielä esileikkiä, joka jää vaille ymmärrystä kaikesta tapahtuvasta.
Huonoa jos ryhmässä yksilö itsepintaisesti väittää olevansa rasisti.
Tietenkin muiden on oikein käännyttää rasisti alas istumaan.
Koska itse rasisti on kotoisin jostakin muualta.
Rasisti on humalassa eikä ymmärrä mitä sanoo.
Taustalla kuitenkin jotakin jännää, että osa keskustelusta on saatettu käydä jo paljon aikaisemmin Suomessa.
Suomen ruotsalainen joka ei ole suomen ruotsalainen, suomalainen joka ei ole suomalainen ja venäläinen joka ei ole venäläinen.
Pelkäättekö te ihmiset noita aiheita?
Aiheita kuitenkin, ajattelen, on vähän pakko puhua.
Uusia kuvioita voivat olla afrikkalainen jolla on selkeä päämäärä valkoisessa ryhmässä, eikä kukaan ryhmästä oikein osaa ottaa osaa afrikkalaisen pyrkimykseen. Hän jää yksin ja kohtaa vahvaa panettelua, jopa ystävien taholta.
Ehkä jotkut kuviot eivät ole vielä syntyneet Suomessa, mutta ovat siementen tasolla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.