Savonlinna pinnisti viime vuonna muuttovoiton puolelle. Kysyimme neljältä kiinteistönvälitysyhtiöltä, millaista omakotitalojen ja asunto-osakkeiden kysyntä on viime ja tämän vuoden aikana ollut, kun etätyö ja muut koronan kautta tulleet muutokset tulivat ihmisten elämään?
– Savonlinna näyttäytyy hyvinkin kiinnostavana paikkana. Joka ikinen viikko käydään erityisesti pääkaupunkiseudun asukkaiden kanssa keskusteluja kohteista, kiinteistönvälittäjä Jarkko Mehtonen sanoo empimättä Kodinkulma Oy:stä.
Erityisesti Mehtosen mukaan kysytään perheasuntoja sekä loma-asuntoja mukavuuksilla, joissa on tilaa omalle työpisteelle ja rauhalle.
Myös Kiinteistömaailma Savonlinnan yrittäjä Seppo Kairikko kertoo, että asuntokaupassa on piristymisen merkkejä. Muualla Suomessa asuvat työikäiset asiakkaat kyselevät kakkosasunnoiksi lähinnä vapaa-ajan asuntoja. Paluumuuttajat taas etsivät useimmiten hissitalosta asuntoa eläkepäiviksi.
Punkaharjun Metsäpalvelu Oy:n kiinteistöpalvelujen yrittäjä Veijo Laukkanen pohtii myös, että asuntokauppa on nyt aikaisempaan verrattuna vähän pirteämpää.
– Mukava pöhinä on. Aikaisemmin tuntui, että rivitalo-osakkeet taajamassa jäävät käsiin, nyt niitä on kysytty selkeästi enemmän, jopa vapaa-ajan asunnoiksi.
OP Koti Itä-Suomi Oy:n myyntijohtaja Minna Kuuvuori toteaa, että viime kesästä saakka on kysytty isompia perheasuntoja. Kysynnässä selkeä toive on uudehkoista omakotitaloista, joiden hinta on maksimissaan 250 000 euroa. Myös isompia rivitaloasuntoja kysytään.
Jarkko Mehtonen pohtii, että isompien kerrostaloasuntojen kohdalla ostaja alkaa miettimään asumiskustannuksia, sillä ostajat haluavat usein vaikuttaa niihin itse. Kerrostaloissa yhtiövastike määräytyy asunnon koon mukaan.
Savonlinnassa toimistoja pitävien kolmen kiinteistöyhtiöiden edustajat nostavat esille kaksi asuntojen kysynnässä usein toistuvaa asiaa: Toinen on uudet tai hyväkuntoiset talot sekä asunnot, ja toinen on Saimaa.
Kiinteistönvälittäjä Mehtonen kertoo, että Savonlinnassa on myynnissä reilut 250 asuntoa, joka on noin sata vähemmän kuin samaan aikaan viime vuonna.
– Tämä ei tarkoita kuitenkaan myyjän markkinoita, sillä asuntojen valikoima on vaillinainen. Savonlinnan asuntokaupassa haasteena on, että täällä on myynnissä pääsääntöisesti käytettyjä asuntoja. Uudisrakentamista ei tällä hetkellä ole lainkaan.
Mehtosen mielestä rakennusliikkeiden olisi hyvä kartoittaa, olisiko jollain aikavälillä hyvä sijoittaa uudisrakentamiseen. Hän toivoo omiin kokemuksiin perustuen, että rakennettaisiin erityyppisiä asuntoja. Mehtonen kertoo, miten asiakkaat kertovat koronan muuttaneen heidän suhtautumistaan asumiseen merkittävästi ja näkevät etätyöskentelyn loistavana mahdollisuutena. Hän sanoo, että joillakin asuntoa kyselevillä ei ole esimerkiksi perhesiteitä alueelle, mutta haluavat silti muuttaa Savonlinnaan.
– Osaomistusasunnot ja rivitaloasunnot voisivat kiinnostaa, Mehtonen pohtii vaihtoehtoja.
Myös Minna Kuuvuoren mielestä uudisrakentaminen voisi olla hyvä asia, mutta suin päin siihen ei kannata rynnätä, vaan rakennusliikkeiden kannattaisi tehdä ensin esimerkiksi markkinatutkimus.
Kuuvuori sanoo, että asuntokauppa on koronan vuoksi murroksessa ja on mahdollista, että osa siihen suunnitellusta rahasta voi valua muun muassa matkustamiseen, kun korona hellittää.
Uudisrakentaminen voisi olla miettimisen arvoista myös Seppo Kairikon mielestä.
– Voisi olla aika heittää palloa rakennusliikkeille asiaa pohdittavaksi. Vähän ihmettelenkin, että rakennusliikkeet ovat olleet hiljaa kiinteistöyhtiöiden suuntaan, eivätkä tiedustelleet tilannetta. Pienkerrostaloille voisi olla tilausta.
Saimaa kiinnostaa yhä. Toisaalta myyntijohtaja Kuuvuori sanoo, että kakkoskodiksi mietitään laadukasta omakotitaloa, eivätkä kaikki suinkaan haikaile rantaa. Tärkeää on väljyys ja oma työrauha.
Punkaharjulla ranta ei ole ongelma.
– Se hyvä asia meillä on, että kaikki kohteet ovat rannan läheisyydessä, Veijo Laukkanen naurahtaa.
Myös Mehtonen liputtaa Saimaan merkitystä ja on tyytyväinen, että Suutarniemi alkaa rakentua. Hän muistuttaa kuitenkin, että ostajat ovat valistuneita, eivätkä maksa poskettomia hintoja kohteista.
Palvelut ovat tärkeitä, kun lapsiperhe etsii kotia tai kakkosasuntoa.
– Päiväkodit, koulu ja kaupat ovat tärkeitä. Harpilla voisi piirtää 15 kilometrin säteen keskustan ympärille, josta muualla asuvat kysyvät asuntoja, Mehtonen summaa.
Kiinteistönvälittäjät harmittelevat taajamien asuntojen hintojen laskua, mutta toteavat, että ilmiö on rakenteellinen. Kuuvuoren mielestä pitäisi hyväksyä, että hintakehitys on pysyvästi alempi. Samaa mieltä on Seppo Kairikko.
– Se on rakenteellisen muutoksen tulosta. Ihmiset muuttavat maalta pois.
Savonlinnan seudun kaukaisuudesta pääkaupunkiseudulta kiinteistönvälittäjien ajatukset hieman vaihtelivat. Kuuvuoren mukaan kiinnostus yltää hyvin Mikkeliin saakka, mutta heikommin Savonlinnaan.
Kiinteistönvälittäjät heittävät palloa jo uudisrakentamisestakin Savonlinnassa
16
985
Vastaukset
- Anonyymi
Kaikille muuttajille on palvelut erittäin tärkeitä, joten Savonlinnaa on kiireen vilkkaan kehitettävä vastaamaan muuttajien tarpeisiin, joista ei voi jättää pois myöskään ympärivuorokauden päivystävää keskussairaalaa.
- Anonyymi
Huonosti johdettu sairaala on liian kallis, Suomen kalleimmat sotekustannukset ja Suomen kalleimmat veroprosentit. Pitäisi saada veroprosentteja alas jotta Savonlinnaan tulisi lisää muuttajia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huonosti johdettu sairaala on liian kallis, Suomen kalleimmat sotekustannukset ja Suomen kalleimmat veroprosentit. Pitäisi saada veroprosentteja alas jotta Savonlinnaan tulisi lisää muuttajia.
Tuskin tänne muuttoryntäystä tulisi, vaikka kunnallisvero olisi pari prossaa pienempi.
Muuttoliike kasvukeskuksiin on alkanut jo 90-luvulla ja sille ei ole näkyvissä muutosta.
Joko jotain isoa pitää tapahtua, siis isompaa kuin korona, että ihmiset alkaisi muuttamaan takaisin pikkupaikkakunnille.
Toinen, mikä lopettaa muuttoliikeen on se, että lähes kaikki suomalaiset jo asuu kasvukeskuksissa.
Tuntuu huimalta nuo uudisrakennushaaveet ja tarinat uuhdekojen omakotitalojen ostajista.
Toki pitää muistaa, että kun kiinteistövälittäjiltä aihetta kysytään, niin totta kai he kertovat asiat heille suotuisassa valossa.
Jot otetaan jutussa ollu sana: MUUTTOVOITTO.
Kyllä, Savonlinna on muuttovoittokunta.
Tammi-Maali 2021 n. 80 ihmistä plussaa muuttovoiton puolella, josta osa ulkomailta.
Harmi vaan kun samaan aikaan ihmisiä on kuollut 120 enemmän kuin syntynyt.
Joten, onko nuo 80 tänne muuttaneet sitten niitä uudisrakennuksia ja uudehkoja omakotitaloja etsiviä ihmisiä?
Kirjaston seudulle nousi uusia kerrostaloja kymmenen vuotta sitten ja kasvusta on vieläkin muistomerkkinä kuoppa entisen postin paikalla.
Silloin uusissa taloissa isommat huoneistot maksoi n. 300 000€ ja nyt niitä näkyy olevan silloin tällöin myytävänä n. 200 000€ hintaan.
Jokainen voi laskea, että olisiko sittenkin tullut halvemmaksi asua vuokralla.
Jos Savonlinnaan rakennetaan uusi kerrostalo, niin yksiöt 150 000€, kaksiot 200 000€ jne.
Rakentaminen on suunnilleen saman hintaista kaikkialla suomessa, vain tontin hinnalla on eroa.
Entäs sitten, kun tulee myynnin aika, niin onko ko. kerrostalon huoneistojen hinnat nousseet vai laskeneet ja kuinka paljon laskeneet...?
Miksi kukaan muuttaisi Savonlinnaan uuteen kerrostaloon, kun tietää, että arvonalenema on asunnosta riippuen 300-800€/kuukausi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuskin tänne muuttoryntäystä tulisi, vaikka kunnallisvero olisi pari prossaa pienempi.
Muuttoliike kasvukeskuksiin on alkanut jo 90-luvulla ja sille ei ole näkyvissä muutosta.
Joko jotain isoa pitää tapahtua, siis isompaa kuin korona, että ihmiset alkaisi muuttamaan takaisin pikkupaikkakunnille.
Toinen, mikä lopettaa muuttoliikeen on se, että lähes kaikki suomalaiset jo asuu kasvukeskuksissa.
Tuntuu huimalta nuo uudisrakennushaaveet ja tarinat uuhdekojen omakotitalojen ostajista.
Toki pitää muistaa, että kun kiinteistövälittäjiltä aihetta kysytään, niin totta kai he kertovat asiat heille suotuisassa valossa.
Jot otetaan jutussa ollu sana: MUUTTOVOITTO.
Kyllä, Savonlinna on muuttovoittokunta.
Tammi-Maali 2021 n. 80 ihmistä plussaa muuttovoiton puolella, josta osa ulkomailta.
Harmi vaan kun samaan aikaan ihmisiä on kuollut 120 enemmän kuin syntynyt.
Joten, onko nuo 80 tänne muuttaneet sitten niitä uudisrakennuksia ja uudehkoja omakotitaloja etsiviä ihmisiä?
Kirjaston seudulle nousi uusia kerrostaloja kymmenen vuotta sitten ja kasvusta on vieläkin muistomerkkinä kuoppa entisen postin paikalla.
Silloin uusissa taloissa isommat huoneistot maksoi n. 300 000€ ja nyt niitä näkyy olevan silloin tällöin myytävänä n. 200 000€ hintaan.
Jokainen voi laskea, että olisiko sittenkin tullut halvemmaksi asua vuokralla.
Jos Savonlinnaan rakennetaan uusi kerrostalo, niin yksiöt 150 000€, kaksiot 200 000€ jne.
Rakentaminen on suunnilleen saman hintaista kaikkialla suomessa, vain tontin hinnalla on eroa.
Entäs sitten, kun tulee myynnin aika, niin onko ko. kerrostalon huoneistojen hinnat nousseet vai laskeneet ja kuinka paljon laskeneet...?
Miksi kukaan muuttaisi Savonlinnaan uuteen kerrostaloon, kun tietää, että arvonalenema on asunnosta riippuen 300-800€/kuukausi.Muutto kasvukeskuksiin on alkanut jo 60-luvulla eikä vasta 90-luvulla. Kasvukeskusten määrä on koko ajan vähentynyt, ja nykyään niitä on enää noin 9.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muutto kasvukeskuksiin on alkanut jo 60-luvulla eikä vasta 90-luvulla. Kasvukeskusten määrä on koko ajan vähentynyt, ja nykyään niitä on enää noin 9.
Mutta 90-luvulal se alkoi olla ongelma Savonlinnan kokoisissa kaupungeissa, kun muuttokasvu alkoi kääntymään muuttotappioksi.
- Anonyymi
Mistä lie uutisointi napattu mutta kuulostaa taas ilman pumppaamiselle asuntomarkkinoille.
Vielä on ilmaa täälläkin varsinkin keskustan alueella vaikka suht maltillisella tasolla onkin mutta aina siellä muutama yltiöpäinen pyytäjä mukaan mahtuu.
Mutta suomihan on tunnetusti hyvä maa asua ja rakentaa rivitaloja.
Muutoin jokainen voi rakentaa omalle tontilleen pytinkiä miten haluaa. Jos vain saa rakennusluvan - Anonyymi
Pääkirjoitus Itä-Savo| 5.5.2021: Kaksijakoiset asuntomarkkinat – Kiinteistöomaisuus, usein oma asunto, on valtaosalle ihmisistä suurin omaisuuserä ja siksi sen arvon soisi säilyvän.
Savonlinnassa on vuoden loppuun mennessä purettu lähes 700 asuntoa. Parhaillaan purettavan Haka-alueen kerrostalon lisäksi kaupungin taajamissa maisema avartuu vuoden aikana vielä seitsemän rivitalokohteen verran.
OKL:n lähdön jälkeen Savonlinnan Vuokratalot Oy:n tekemää päätöstä purkaa pääasiallisesti opiskelija-asuntojen ylitarjontaa voi pitää oikeana.
Tyhjillään tai lähes tyhjillään olevien talojen ylläpitokustannuksia ei voi sälyttää jäljellä olevien vuokralaisten maksettavaksi, eikä myöskään veronmaksajien kustannettavaksi. Vuokra-asuntojen ylikapasiteetin purkaminen pitää myös seudun vuokra-asuntomarkkinat terveempinä.
Ikävästä ilmiöstä huolimatta savonlinnalaiset kiinteistönvälittäjät kertovat (Itä-Savo 4.5.) hyvästä pöhinästä asuntomarkkinoilla.
Monen vuoden jälkeen Savonlinna on kääntänyt kurssinsa muuttovoittokaupungiksi, mikä näkyy myös kiinteistönvälityksessä. Kehityksen suunta on odotettu ja ilahduttava myös siksi, että se tulee reilun vuoden aikana reippaasti kasvaneen mökki- ja vapaa-ajanasuntokysynnän päälle.
Savonlinnasta etsivät asuntoa nyt niin uudet vapaa-ajanasukkaat, työn perässä muuttavat kuin eläkepäivinään kaupunkiin haluavat. Kysyntää on hyväkuntoisille omakotitaloille, suurille rivitaloasunnoille kuin hissillisille kerrostaloasunnoille.
Rohkeimmat kiinteistönvälittäjät väläyttelevät jopa uudisrakentamista, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat toisensa. Siihen, että Savonlinnan maisemakuvassa näkyisi jälleen nostokurki, on kuitenkin vielä pitkä matka.
Asuntomarkkinoiden kehittymisellä ja terveenä pysymisellä on iso merkitys myös itäsavolaisille. Kiinteistöomaisuus, usein oma asunto, on valtaosalle ihmisistä suurin omaisuuserä ja siksi sen arvon soisi säilyvän. Tällä hetkellä Savonlinnan seudulla asuntojen hinnat ovat varmuudella kilpailukykyisiä. Tilavan, hyväkuntoisen ja reilun kokoisen omakotitalon kun saa Savonlinnassa hyvien palveluiden ääreltä pääkaupunkiseudun 30 neliön yksiön hinnalla.- Anonyymi
Saattaa saada omakotitalon 30 neliön yksiön hinnalla, mutta entä ympäristö? Mitä on Savonlinnan kulttuuritarjonta verrattuna Helsinkiin? Entä ihmiset? Kytätäänkö Savonlinnassa omakotiasujanaapuria tarkemmin kuin kerrostalossa Helsingissä? Juorutaanko puolitutuista Savonlinnassa ahkerammin kuin Helsingissä? Voidaanko näitä kaupunkien eroja ollenkaan arvioida rahassa?
- Anonyymi
Mikä ihme itku taas OKL:n loppumisesta?
Vuokratalothan taas ei purkupäätöstä tehnyt vaan kyllä sen teki Kaupungin päättäjät suuressa tyhmyydessään, varsinkin kun parhaasta päästä aloitettiin.
Kiire oli omia sijoitus/vuokra-osakkeita pitää näin yllä ja vuokratasoa keinotekoisesti ylhäällä.
Numerokikkailua ja taskusta toiseen tilinsiirtoa niin näyttää mikä vain huonolta tai vaihtoehtoisesti hyvältä.
Vuokralaisia olisi varmasti talot pullollaan kun kaupunki säätäisi vuokrien hinnat muuttotappio tilanteeseen sopivaksi. Nyt vuokrat on kuin kasvukeskuksissa ja jopa enemmän . Jos ett usko niin katso lähikaupunkien vuokria
Toisaalta puheet että veronmaksajien maksettavaksi talojen ylläpitokustannukset jäisi on pelkkää höpö puhetta.
Uskallankin kysyä kun luvataan muuttajalle jopa 3kk ilmainen vuokra ja ilman takuita, kun tulee töihin tänne. Ei ainakaan työnantaja sitä vuokraa maksa joten kenen kukkorolla se käsisilloin käy? ....
Yli hintaista ei osta kukaan varsinkin kuin keinotekoisesti koetetaan pumpata ja vivuta hintaa ylöspäin.
Totuus vaikka yhtenä vuonna onkin ollut plussaa muuttovirran suhteen niin pitkässä tarkastelussa ennen kuin se muuttuu pysyväksi tilaksi on vielä pitkä matka ja aikalailla saa vettä sillan alla virrata - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä ihme itku taas OKL:n loppumisesta?
Vuokratalothan taas ei purkupäätöstä tehnyt vaan kyllä sen teki Kaupungin päättäjät suuressa tyhmyydessään, varsinkin kun parhaasta päästä aloitettiin.
Kiire oli omia sijoitus/vuokra-osakkeita pitää näin yllä ja vuokratasoa keinotekoisesti ylhäällä.
Numerokikkailua ja taskusta toiseen tilinsiirtoa niin näyttää mikä vain huonolta tai vaihtoehtoisesti hyvältä.
Vuokralaisia olisi varmasti talot pullollaan kun kaupunki säätäisi vuokrien hinnat muuttotappio tilanteeseen sopivaksi. Nyt vuokrat on kuin kasvukeskuksissa ja jopa enemmän . Jos ett usko niin katso lähikaupunkien vuokria
Toisaalta puheet että veronmaksajien maksettavaksi talojen ylläpitokustannukset jäisi on pelkkää höpö puhetta.
Uskallankin kysyä kun luvataan muuttajalle jopa 3kk ilmainen vuokra ja ilman takuita, kun tulee töihin tänne. Ei ainakaan työnantaja sitä vuokraa maksa joten kenen kukkorolla se käsisilloin käy? ....
Yli hintaista ei osta kukaan varsinkin kuin keinotekoisesti koetetaan pumpata ja vivuta hintaa ylöspäin.
Totuus vaikka yhtenä vuonna onkin ollut plussaa muuttovirran suhteen niin pitkässä tarkastelussa ennen kuin se muuttuu pysyväksi tilaksi on vielä pitkä matka ja aikalailla saa vettä sillan alla virrataVuokratalot Oy on kaupungin kokonaan omistama yritys.
- Anonyymi
Onhan Savonlinnassa ollut harva se vuosi ennakkomarkkinoinnissa kerrostaloasuntoja mm. Norpanranta, Postipoika yms. Kiinteistövälittäjät ihmettelevät, miksi rakentajat eivät aktivoidu, täh? Se, että kourallinen asunnoista varataan ei riitä todellakaan siihen, että rakentajan kannattaa talo rakentaa suurimmaksi osaksi tyhjilleen. Itse en usko pitkä aikaiseen asuntojen reippaaseen kysyntään täällä syrjäseuduilla. Nyt on vuosi vähän työpaikkansa säilyttäneillä kertynyt säästöjä ja se nyt hetkellisesti lisää kysyntää, mutta yllättävän nopeasti koronan jälkeen asiat palautuvat ennalleen. Aletaan matkustelemaan yms. eli niistä "ylimääräisistä" rahoista päästään eroon kyllä muuallekin kuin kiinteistöihin. Sitten se tärkein. Minun kuuloon ei ainakaan ole kantautunut, että Savonlinnan talousalueelle olisi tullut sankoin joukoin uusia työpaikkoja, korkean tuottavuuden aloille, missä kohtuullisia palkkoja maksetaan. Eläkeläisiäkö tänne haetaan, kun etätyöt tulevat taas muutaman kuukauden sisään huomattavasti supistumaan, kun aletaan palailla normaaliin koronan jälkeen.
- Anonyymi
Erittäin hyvän kirjoitettu.
- Anonyymi
Kyllä tänne nimenomaan eläkeläisiä näytetään haettavan. Mutta he eivät enää paljon kuluta, joten menot lienevät suuremmat kuin tulot heistä. Ja he kuormittavat terveydenhuoltoakin. Toinen ihmisryhmä, mitä haetaan, ovat etätyötä tekevät huvila-asukkaat.
- Anonyymi
Ei oikein rakentajat jaa kiinteistövälittäjien ajatusta uudisrakentamisesta. Olisiko aika kiinteistövälittäjien itse alkaa rakentamaan, eikä odottaa, että muut kantavat riskit, että sitten he pääsevät myymään?
- Anonyymi
Repo-yhtiöiden Kari Repo kertoo kerrostalorakentamisen ideasta
Repo-yhtiöt rakensi 2000-luvun alkupuoliskolla Savonlinnaan paljon kerrostaloja, joissa oli myös katutasossa liiketiloja.
Rakennusalalta muun liiketoiminnan pariin siirtynyt Kari Repo pohti Itä-Savon pyynnöstä, mitä oikeastaan vaadittaisiin, että rakennusyhtiö uskaltaisi uuden kerrostalon Savonlinnaan rakentaa.
Repo sanoo, että kerrostalo maksaa useita miljoonia euroja, ja rakentajalla täytyy olla kiinnostus kaupunkia kohtaan: valmis tontti tai vastaava syy.
– Valtakunnalliset rakentajat toimivat pääosin akselilla Helsinki-Turku-Tampere. Heillä pitäisi olla äärimmäisen kuuma markkina, että kannattaa Savonlinnaa ajatella.
Repo sanoo, että rakennuttajayritys kantaa uudiskohteessa riskin. Pankit hallitsevat omat riskinsä vaatimalla vastavakuudet rakentajalta.
– Jos asunto-osake jää käsiin, pankki voi myydä osakkeet esimerkiksi 60 prosentin hintaan (yhtiölainaosuus) ja saada omansa pois!
– Perustajaurakoitsija eli siis yleensä rakennusliike kantaa kaiken riskin ja tietenkin myös hakee hankkeesta tavoittelemaansa katetta.
Revon mukaan alalla on sanonta: "Rakentaja ei rakenna puusta, betonista eikä yleisön toiveesta vaan rahasta."
Kerrostaloinvestointi alkaa Kari Revon mukaan sillä, että rakentaja hankkii alustavilla suunnitelmilla ennakkohintojen perusteella yhteistyökumppaneiltaan toteutushinnan. Tämän päälle rakentajayritys asettaa katevaatimuksensa.
– Näin muodostuu kohteen velaton kokonaishinta, joka jyvitetään kerroksittain myytäville osakkeille. Sitten tehdään ennakkomarkkinointi eli julkaistaan hanke alustavine suunnitelmineen ja hintoineen, että saadaan markkinoilta tieto kiinnostuksesta.
Revon mukaan tässä vaiheessa rakentajayritys on jo laittanut projektiin yleensä noin 100 000 euroa.
– Tuo on minimikulu, kun edes mietitään uudiskohdetta; riippumatta käynnistyykö se edes.
Tämän jälkeen on mahdollista laatia varaussopimukset, jotka esitetään pankille.
– Jos varausaste on riittävä, rakentaja tekee aloituspäätöksen. Jos ei ole, unohdetaan hanke ja pidetään kulut kipeenä! Palataan sitten paremmassa markkinatilanteessa ehkä, Repo kuvailee prosessia.
Tässä vaiheessa sitten lähdetään myös tekemään asuntokauppalain mukaista RS-taloussuunnitelmaa. RS- pankki valitaan. Asuntoyhtiö perustetaan, rakennuslupa laitetaan hakuun ja suunnitelmat tehdään valmiiksi.
Revon mukaan yleensä RS-pankki asettaa etukäteen ehdon varausasteelle, joka on yleensä 50–70 prosenttia, ennen kuin yhtiölaina myönnetään. Rakentamisen RS-järjestelmästä löytyy lisätietoa muun muassa täältä.
Kari Revon mukaan rakentajalta edellytetään riittävää taloudellista asemaa.
– Vaaditaan muun muassa vastavakuus pankille ja RS-papereihin pakollisena kuuluva suorituskyvyttömyysvakuutus. Sen hinta riippuu rakentajan taloudesta (0,15-4%), vakuutusyhtiö päättää myöntääkö edes tuon vakuutuksen.
Mikäli kohde lähtee liikkeelle, rakentaja asettaa 10 prosentin RS-takauksen.
– Se oli siis viiden miljoona euron kerrostalossa 500 000 euroa. Kun RS on kunnossa, rakennuttaja voi alkaa tekemään sitovia kauppoja. Tähän mennessä asiakas on edelleen vapaa perumaan varauksensa.
– Yleensä "renkaanpotkijat" katoavat tässä vaiheessa. Jos kiinnostuneita oli 50, kaupan tekee yleensä viisi.
Revon mukaan maksuliikenne rakentajan suuntaan alkaa ensimmäisen kerran vasta, kun kauppakirja on allekirjoitettu.
– Rahaa tulee valmiusasteen mukaan, ei röntissä etukäteen kerralla. Sitten vaan kuokka maahan, Kari Repo kuvailee.- Anonyymi
Kuinka paljon vaikkapa 4-5-kerroksisen kerrostalon asunnoista tulisi mielestäsi saada ennakkovarauksen kautta paperille ja myyntisopimuksiin, ennen kuin rakentamispäätös on turvallista tehdä?
– Pankeilla on oma näkemyksensä, mutta veikkaan tänä päivänä, että sen pitää olla yli 70 prosenttia. Selvää lienee, että nykytilanteessa käynnistyskynnys on korkeampi kuin 10 vuotta sitten käytetty noin 50 prosenttia.
Repo-yhtiöiden uudiskohteissa Savonlinnassa sitovien varausten määrä vaihteli kohteiden mukaan.
– Kyllä meitä samat säännöt koski. Toki saimme kohteita liikkeelle myös sitoutumalla ostamaan itse tietyn määrän asuntoja, jos niitä oli jäänyt myymättä, kun kohde valmistui. On aloitettu kerran kohde kolmen ulkopuolisen ostajan varassa. Ei tarvinnut meidän osallistua hankintoihin kuitenkaan!
Kuinka suuri investointi on kerrostalon rakentaminen arviosi mukaan nykypäivänä?
– Järkevä kokoluokka olisi 6 kerrosta ja 24 asuntoa: 1500 kerrosneliötä, myytävää huoneistoalaa silloin 1200 neliömetriä. Veikkaan velattomaksi kokonaishinnaksi tasoa 5 miljoonaa euroa. Keskimääräinen neliöhinta alkaisi silloin numerolla neljä.
– On vaikeaa uskoa, että 6–7 vuoden aikana, kun Savonlinnaan ei ole vapaarahoitteista tuotantoa syntynyt, toteutushinta tai rakentajan katevaatimustaso olisi laskenut. Materiaalihinnat ja palkat nousevat, katevaatimus on oltava vähintään ennallaan, todennäköisesti suurempi.
Jos 24 asunnosta saataisiin 15:stä etukäteisvaraus, se voisi olla Revon mukaan teoriassa mahdollista. Sen sijaan ensimerkiksi 48 uutta asuntoja Savonlinnaan olisi liikaa.
– 60 prosentin varausaste tarkoittaisi noin 30 asuntoa. Mahdoton yhtälö!
Repo-yhtiöiden viimeiset uudiskohteet eivät olleet nekään mitään helppoja myytäviä viimeisten asuntojen osalta. Tiettävästi kautta linjan kaupungin viimeisissä uudiskohteissa vapaita asuntoja myytiin nippukaupalla reilulla alennuksella isoille sijoittajille. Noita asuntoja on edelleen vapaana.
– Kun nämä ovat löytäneet omistajansa, vasta sitten on uuden rakentamisen aika Savonlinnassa, jos ehdot täyttyvät. Se on kalliimpaa, mihin on totuttu, Repo uskoo.
Nyt kun et enää toimi itse rakentajana, millä mielellä olet seurannut Savonlinnan asuntomarkkinaa?
– Eihän tämä ole yllättänyt. 1990-luvulla meni 7 vuotta ilman uudiskohteita. Repo aloitti silloin ja saimme pidettyä yhtäjaksoista tuotantoa 15 vuotta.
– Jo silloin aloitettaessa valittiin linja, että homma täytyy pystyä lopettamaan minkä tahansa projektin jälkeen kun myynti hyytyy. Meidän piti pystyä itse tekemään eli yritys oli pidettävä vahvana ja ylisuuria riskejä ei oteta.
– Tiedossa toki oli, että rakentaminen on kovan riskin liiketoimintaa. Jos myynti käy hyvin, on perustajaurakointi rakentamisen tuottoisin laji. Jos se tökkää, se on myös pahin katastrofi.
– Selvää on myös, että niin pitkään rakennetaan, kun asunnot menevät kaupaksi. Toki oli nähtävissä liikatuotantoa, kun taloja nousi loppuaikoina 3 vuodessa eri rakentajien toimesta. Kukaan ei anna periksi ensimmäisenä.
– Toivon toki, että se päivä olisi mahdollisimman lähellä, kun uudiskohteen ehdot täyttyy ja joku kohteen aloittaa. Sanotaan mitä tahansa rakentamisesta, se luo työpaikkoja, työllistää välillisesti ja tuo alueelle verotuloja.
– Rakentaminen on merkki elinvoimaisesta paikkakunnasta, jossa on uskoa tulevaisuuteen, sanoo Kari Repo.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 941719
Kolme miestä joukkoraiskasi nuoren naisen metsässä Helsingissä.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011193871.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=pr2321453- 881331
Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!651005Aika usein mietin sitä
Että miksi juuri minä olen se jonka kanssa haluaisit vakavampaa? Mikä minusta voi tehdä sellaisen että koet niin syviä t46921- 47908
Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman38898Eräästä kalastuksenvalvojasta leviää video !
Ennemmin tai myöhemmin tänne palstalle tulee videonpätkä, jossa kerrotaan paikallisesta "kalastuksen valvojasta". Ei si9864- 46842
IS Viikonloppu 26.-27.4.2025
Koviksen ovat laatineet Eki Vuokila ja piirrospuolista vastaa Lavonius, jolloin 2,5 vaikeusasteen ristikko on saatu aika35809