Matkavene ensimmäiseksi veneeksi?

Anonyymi

Anteeksi, lipsahti vahingossa veneilyn puolelle vaikka piti tietysti laittaa moottoriveneilyn alle.

Hei,

olen aloittamassa veneilyharrastusta, ja ajattelin kysyä mielipiteitä matkaveneen hankkimisesta ensimmäiseksi veneeksi.

Aloitin harrastuksen oikeastaan osittain jo vuosi sitten, kun liityin purjehdusseuraan ja pääsinkin tätä kautta maistamaan purjeveneilyä yhden viikonlopun ja muutamien päiväpurjehduksien ajaksi. Oman veneen hankinta alkoi kiinnostaa toden teolla. Koska veneilisin pääosin yksin, ajattelin moottoriveneen olevan kuitenkin yksinkertaisempi hallita itseksensä.

Valtaosa veneilijöistä tuntuu aloittaneen harrastuksen pulpettiveneiden parissa. Tämä on varmasti se helpompi tie harrastuksen pariin, mutta omaan käyttööni uskon soveltuvan paremmin noin 6-7 metrisen matkaveneen, mallia "liikkuva kesämökki". Olen lukenut aiheeseen kuuluvia keskustelupalstoja, ja monesti mainitaan että veneen todellinen käyttötarkoitus selviää vasta parin vuoden käytön jälkeen, joten turha investoida heti rutkasti kun vene on todennäköisesti tarkoitukseensa väärä. Onko tuollainen vajaa 7 metrinen matkavene mielestänne liian haastava aloittelevan veneilijän käsiteltäväksi itsekseen? Suurin haaste on tietysti rantautumiset. Onko rantautuminen yksin tuollaisella veneellä kuinka vaikeaa verrattuna pulpettiveneellä rantautumiseen? Muutamalle kerralle saisin kokeneen kipparin rantautumista neuvomaan ja opastamaan, mutta tämän jälkeen pitäisi pärjätä omillaan.

Mikä sitten on matkaveneen valinnassa olennaista? Onko 80-luvun loppupuolella valmistettu raakavesijäähdytteinen dieselkäyttöinen sisämoottori jo auttamattomasti elämänsä ehtoopuolella, vai vieläkö tuollaiselle uskaltaa laskea jotakin arvoa? Myyjä tietysti aina vakuuttaa että kaikki on aina huollettu ja toimii loistavasti, mutta kaikkihan on ehjää kunnes se rikkoutuu. Tuollaisessa veneessä moottorin arvo on kuitenkin suhteellisesti suuri itse veneeseen verrattuna. Sinänsä tekniikkahan on melko yksinkertaista, jos varaosia vain saa.

Kysytään sitten lopuksi vielä mielipidettä yhdestä venemallista: Bella 660. Sisätilojen puolesta vaikuttaa kokoaan suuremmalta, mutta keskusteluissa kyseistä venemallia on haukuttu huonosta suuntavakaudesta joka ilmeisesti johtuu tuosta pyöreästä perän muotoilusta. Onko kyseisessä venemallissa jotain muuta huomioitavaa tai heikkouksia? Isohko keulaluukku varmasti helpottaisi yksinrantautuessa siirtymistä ruorista keulaan?

Kiitoksia etukäteen vastauksista!

51

360

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Vaikuttaa siltä, että olet hankkimassa uppoumarunkoista matkavenettä. Minusta se on oikein hyvä valinta myös ensiveneeksi. Itsekin aloitin sellaisella ja sama vene on alla vielä 26 vuoden jälkeenkin. Akselivetoisella veneellä ajo täytyy opetella joka tapauksessa sellaisella ajamalla. Perämoottoriveneellä etukäteen harjoittelusta ei ole mielestäni mitään hyötyä. Sellaisella pyörittely on niin erilaista. Veneen dieselmoottorit kestävät u

    • Anonyymi

      Itse katselisin veneitä joissa on kunnon kulkureitti perästä keulaan jos pääsääntöisesti yksin pitäisi rantautua. Niitäkin on asuttavia tuossa kokoluokassa. Laidoilla rantautuessa kiireessä toikkarointi on sellainen harrastus jossa voi päästä otsikoihin ja tilastoihinkin.

      • Anonyymi

        läpikuljettava vene on lähinnä kömpelö kalavene, vessasta ei tietoakaan ja sisätilana lähinnä ohjaamo ja takapenkki


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        läpikuljettava vene on lähinnä kömpelö kalavene, vessasta ei tietoakaan ja sisätilana lähinnä ohjaamo ja takapenkki

        Läpikuljettaviakin on ihan kelvollisia, mutta ei tarvitse olla läpikuljettava jos on ympärikuljettava (WA). Jonkun ahtaan kansiluukun kautta kulkeminen tai varvaslistojen päällä tasapainoilu on persiistä. Mainitusta Bellasta on eri versioita kansiluukun osalta.


    • Anonyymi

      Niinpä lipsahti minultakin keskeneräindn viesti käsistä.

      Piti kirjoittaa, ettei vanhaakaan moottoria pidä turhaan pelätä. Venedieselit kestävät vuosikymmeniä. Tiedän useita yhä käytössä olevia moottoreita 70- ja 80-luvulta. Raakavesijäähdytys tietysti täytyy huomioida veneen hinnassa, mutta kyllä niitäkin on paljon liikenteessä parin vuosikymmenen takaa.

    • Anonyymi

      Itse aloitin veneharrastuksen 6 metrisellä meriläisellä. Jos olisi ollut varaa, olisin aloittanut 7-8 metrisellä mutta aika samanlaisia ne lopulta on. Kyse on sisätilojen väljyydestä lopulta. Bella 660 on ns. sarjatuotantovene, josta pääsee helposti eroon kun kyllästyy. Mutta jos joka tapauksessa lasauttaa 6 th euroa pöytään, saaa jo isompiakin meriläisiä. Raakavesijäähdytteinen 80 luvun moottori on arvoton eli sellainen vene on saatava jo rungon hinnalla elin 3 th lla. Ihme että niitä edes pyörii enää markkinoilla. Ilman muuta tulee olla makeavesijäähdytteinen ja moottorin oma vedenkierto makeavesi ja lauhdutin välissä. kehotan kärkkymään sellaista meriläistä, jossa moottori on jo vaihdettu uudempaan jossain vaiheessa. varaosien saanti helpompaa, ajotunnit pienemmät jne. Toinen mihin kehotan kiinnittämään huomiota on erillis-vc. belloissa sitä ei ole. Kun matkat kestää tunteja----päiviäm vessassa on käytävä. Jos veneessä vessassakäynti on sitä että ulostetaan kemialliseen vessaan makuuhytissä, kokemus on lähinnä kuvottava ja kiusallinen kaikille osapuolille. Jo tämä erillis vc vaatimus tarkoittaa että alle 7,5 metrisiä veneitä ei kannata harkita. pulpettivenetausta on irrelevantti. kuka vaan osaa rantautua sellaisella. on parempi aloittaa veneharrastus ns oikealla isolla veneellä, jolloin pääsee suoraan asiaan eikä maksa välivaiheista mitään turhia. pulpettiveneet ovat muutenkin ns kalastajille ja yhteysveneen tarvitsijoille. ei kukaan osta "retkiveneeksi" avovenettä jossa ei voi nukkua, syödä tai käydä vessassa, puhumattakaan metrin aallokossa matkustamisesta.

    • Anonyymi

      Tutulla oli uppoumarunkoinen ja kirosi sitä, että kun hän oli vasta menomatkalla saaritukikohtaan, muut olivat jo tulossa takaisin. Vauhti ei ole itsetarkoitus, mutta tällainenkin seikka pitää ottaa huomioon.

      • Anonyymi

        Vauhdilla ei ole minulle suurta merkitystä, hitaasti putputtelu ja maisemien tuijottelu sopii itselleni hyvin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vauhdilla ei ole minulle suurta merkitystä, hitaasti putputtelu ja maisemien tuijottelu sopii itselleni hyvin

        Vauhti on kyllä aika tärkeä asia. Miksi muuten monet rakentaisivat kantotasoja taikka haaveilevat suuremmasta tehdosta. Pitkän selän ylittäminen rullaavassa veneessä muutman solmun nupeudella ei ole miellyttävä kokemus.
        Toisaalta veneily kannattaa aloittaahitaalla veneellä, jotta oppii navigoimaan turvallisesti. Tämä ei tarkoita sitä, että ajetaan plotterilla väylän keskiviivaa pitkin muiden väisteltävänä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vauhti on kyllä aika tärkeä asia. Miksi muuten monet rakentaisivat kantotasoja taikka haaveilevat suuremmasta tehdosta. Pitkän selän ylittäminen rullaavassa veneessä muutman solmun nupeudella ei ole miellyttävä kokemus.
        Toisaalta veneily kannattaa aloittaahitaalla veneellä, jotta oppii navigoimaan turvallisesti. Tämä ei tarkoita sitä, että ajetaan plotterilla väylän keskiviivaa pitkin muiden väisteltävänä.

        Kaikki ei rakenna kantotasoja tai haaveile suuremmasta polttoaineenkulutuksesta. Korkea vauhti ei todellakaan ole kaikille tärkeä asia, viittäkin solmua pääsee perille. Kun keli heikkenee ei sillä 44 solmua kulkevalla ole mukava ylittää mitään selkää millään nopeudella kun uppiksella se vielä menettelee. Molemmista on kokemusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki ei rakenna kantotasoja tai haaveile suuremmasta polttoaineenkulutuksesta. Korkea vauhti ei todellakaan ole kaikille tärkeä asia, viittäkin solmua pääsee perille. Kun keli heikkenee ei sillä 44 solmua kulkevalla ole mukava ylittää mitään selkää millään nopeudella kun uppiksella se vielä menettelee. Molemmista on kokemusta.

        Minä vaihdoin liukuvan veneen takaisin uppoumarunkoiseen. Lähden merelle rauhoittumaan, en kiirehtimään. Myös ainakin minun tulotasolla liukuvan matkaveneen kulut olivat täysin sietämättömät. Uppiksella voin ajella ilman rahahuolia niin paljon kuin huvittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä vaihdoin liukuvan veneen takaisin uppoumarunkoiseen. Lähden merelle rauhoittumaan, en kiirehtimään. Myös ainakin minun tulotasolla liukuvan matkaveneen kulut olivat täysin sietämättömät. Uppiksella voin ajella ilman rahahuolia niin paljon kuin huvittaa.

        Säälittävän näköistä se agressiivinen rynkytys läpi aaltojen monella plaanaavalla. Monta kertaa miettinyt, että kuinka matruusit viihtyvät sellaisessa menossa ja uhossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Säälittävän näköistä se agressiivinen rynkytys läpi aaltojen monella plaanaavalla. Monta kertaa miettinyt, että kuinka matruusit viihtyvät sellaisessa menossa ja uhossa.

        Juu, aallokkoon ei viittis lähtee muuta kuin putputteleen. Suomessa tuulee aika usein, joten isolla veneellä rantautuminen on haaste, ainakin yksin ajellessa. Riippuu tietysti missä veneilee, satamien vain saarten lähistöllä. Ite valitsin veneen pitkälti sen mukaan, millaisen järven lähellä asun. En tarvi hyttiä, kun etäisyydet on enintään 10 km. Kannattaa ostaa aluksi halvempi vene ja vaihtaa sit tarpeen mukaan.


    • Anonyymi

      Mikä on matkavene? Olen veneillyt omilla veneillä vasta 45 vuotta ja tuollainen termi on jäänyt hämärän peittoon. Onko se yleisesti käytössä jollain tietyllä veneily- tai kielialueella?

      Yksi kaverini tuota termiä on joskus käyttänyt, silloin purjeveneestä. Vaikkapa Vene-lehden tai Hesarin artikkeleissa en ole koskaan tuota nähnyt.

      • Anonyymi

        Nettiveneessä on listattuna tällainen venetyyppi, tarkkaa määritelmää en tiedä mutta itselleni se tarkoittaa katettua venettä, jossa pystyy yöpymään, tekemään ruokaa ja käymään vessassa.
        Sellainen rajoittava tekijä vielä suunnitellulle veneelle, että sain venepaikan jonka leveys on 3 metriä ja aisan pituus 6 metriä. Veneen pitää olla nimellisleveyttä 40cm kapeampi ja korkeintaan metrin aisaa pidempi. Näin maksimipituus 7m ja leveys 2,6m.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nettiveneessä on listattuna tällainen venetyyppi, tarkkaa määritelmää en tiedä mutta itselleni se tarkoittaa katettua venettä, jossa pystyy yöpymään, tekemään ruokaa ja käymään vessassa.
        Sellainen rajoittava tekijä vielä suunnitellulle veneelle, että sain venepaikan jonka leveys on 3 metriä ja aisan pituus 6 metriä. Veneen pitää olla nimellisleveyttä 40cm kapeampi ja korkeintaan metrin aisaa pidempi. Näin maksimipituus 7m ja leveys 2,6m.

        Onkos siis venepaikan ehdoissa tuo 7 m? Yleisestihän vene voi olla varsin reilustikin aisaa pidempi. Tuplapituinen aiheuttaa jo ongelmia, mutta 9 m menisi vielä OK 6 m aisaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onkos siis venepaikan ehdoissa tuo 7 m? Yleisestihän vene voi olla varsin reilustikin aisaa pidempi. Tuplapituinen aiheuttaa jo ongelmia, mutta 9 m menisi vielä OK 6 m aisaan.

        Aika harvassa on 260cm leveät moottoriveneet, joiden pituus on 9m.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onkos siis venepaikan ehdoissa tuo 7 m? Yleisestihän vene voi olla varsin reilustikin aisaa pidempi. Tuplapituinen aiheuttaa jo ongelmia, mutta 9 m menisi vielä OK 6 m aisaan.

        On mainittu ehdoissa tuo enintään metrin ylitys aisan nimellispituudesta. Tiedä sitten valvotaanko tuota ollenkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika harvassa on 260cm leveät moottoriveneet, joiden pituus on 9m.

        On niitäkin, mutta erityisesti on runsaasti yli 7 m, mutta enintään 2,6 m leveitä veneitä. Uppoumarunkoisissa tuo 9x2,6 ei ole mitenkään harvinainen. Liukuvissa ja puoliplaanareissa on harvinainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nettiveneessä on listattuna tällainen venetyyppi, tarkkaa määritelmää en tiedä mutta itselleni se tarkoittaa katettua venettä, jossa pystyy yöpymään, tekemään ruokaa ja käymään vessassa.
        Sellainen rajoittava tekijä vielä suunnitellulle veneelle, että sain venepaikan jonka leveys on 3 metriä ja aisan pituus 6 metriä. Veneen pitää olla nimellisleveyttä 40cm kapeampi ja korkeintaan metrin aisaa pidempi. Näin maksimipituus 7m ja leveys 2,6m.

        Mistä tuo metri tulee? Kokemusta aisasta joka on monta metriä lyhyempi, veneessä useampia knaapeja joilla voi sitoa veneen tynkä aisaan, mielestäni riittää 2/3 aisa vs vene


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika harvassa on 260cm leveät moottoriveneet, joiden pituus on 9m.

        Haiveli 1000 on 10 m pitkä ja vain 2,5 m leveä. Sellaisen ostin 80-luvulla vähän käytettynä ja edelleen sillä putputellaan. Ihan vain esimerkkinä pitkästä ja kapeasta veneestä. Sen minkä tiloissa häviää, sen matkanopeudessa ja polttoainetaloudessa voittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika harvassa on 260cm leveät moottoriveneet, joiden pituus on 9m.

        Oma veneeni 10,5 pitkä ja 2,5m leveä. Ei mitenkään erityisen harvinainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On mainittu ehdoissa tuo enintään metrin ylitys aisan nimellispituudesta. Tiedä sitten valvotaanko tuota ollenkaan.

        En valitsisi itselleni venettä saamani aisapaikan mukaan. Kyllä se menee ihan toisin päin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En valitsisi itselleni venettä saamani aisapaikan mukaan. Kyllä se menee ihan toisin päin.

        No ei nyt aina ihan niinkään, jos sille vähän isommalle veneelle sopiva aisapaikka löytyy jostain hevonperseen kuusesta ja vähän pienemmälle veneelle sopiva löytyy omalta takapihalta. On paljon mukavampi käyttää ja ylläpitää venettä joka on lähellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oma veneeni 10,5 pitkä ja 2,5m leveä. Ei mitenkään erityisen harvinainen.

        Moottorivene?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En valitsisi itselleni venettä saamani aisapaikan mukaan. Kyllä se menee ihan toisin päin.

        Venepaikka piti laittaa hakuun jo aiemmin, vaikka ostettavasta veneestä ei mitään tietoa ollutkaan. Pääkaupunkiseudulla nuo kunnan paikat ovat kiven alla, joten pitää olla tyytyväinen että sellaisen sai.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Venepaikka piti laittaa hakuun jo aiemmin, vaikka ostettavasta veneestä ei mitään tietoa ollutkaan. Pääkaupunkiseudulla nuo kunnan paikat ovat kiven alla, joten pitää olla tyytyväinen että sellaisen sai.

        Jo merelle aiot, niin unohda bella. Se on järvelle tehty


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jo merelle aiot, niin unohda bella. Se on järvelle tehty

        Ensimmäiseksi kysyisin oletko veneilyt, sekä merellä että järvellä? Toiseksi, mitä eroa on mielestäsi sisäsaariston ja Saimaan suurten selkien välillä, jos tuulen vaikutukset ovat tarkastelun kohteena?

        Omat kokemukseni molemmista veneily ympäristöistä ovat osoittaneet, että niillä ei ole mitään muuta eroa kuin se, että merellä tuulilasi on pärskeiden takia aina suolasta töhriytynyt.
        Pieni vene on aina pieni kun keli muuttuu kuoppaiseksi, oli sitten kyseessä saaristo tai järven selkä.
        Avomerelle noilla pikkuveneillä ei ole mitään asiaa lähteä hyppimään, vaikka toinen olisi valmistettu meren rannalla.
        Olen käsittänyt, ettei ole olemassa erilaisia venesuunnittelijoita järville tai merille. Samat ihmiset niitä piirtelevät.
        On tietysti olemassa erilaisia painotuksia eri veneiden välillä, mutta en usko, että suomalaiset veneet olisivat tiukasti rajattu vain meriveneiksi tai järviveneiksi.
        Fjärd


      • Anonyymi

        Matkaveneen voi märitellä kukin omien tarpeidensa kautta ja jokaiselle se todennäköisesti on eriävä, koska muuttujia käytöstä, käyttäjä kunnasta ja budjetista on laaja kirjo.

        Itselleni se on tätä nykyä +kahden viikon omavaraisuutta merellä kahdelle henkilölle, mahdollisuus liikkua pohjoismaat, koko itämeri, valikoidusti EU sisämaat ja halutessa välimeri, merikelpoisuuden, syvyyden, korkeuden, tankkien ja elintarvike varastoinnin suhteen, luonnollisesti laajavaraosa/huolto tarvikket mukana, niin, kuin laaja valikoima asusteita lämpötilojen / tilanteiden varalta.

        Vene on yli puolivuotta myös koti...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ensimmäiseksi kysyisin oletko veneilyt, sekä merellä että järvellä? Toiseksi, mitä eroa on mielestäsi sisäsaariston ja Saimaan suurten selkien välillä, jos tuulen vaikutukset ovat tarkastelun kohteena?

        Omat kokemukseni molemmista veneily ympäristöistä ovat osoittaneet, että niillä ei ole mitään muuta eroa kuin se, että merellä tuulilasi on pärskeiden takia aina suolasta töhriytynyt.
        Pieni vene on aina pieni kun keli muuttuu kuoppaiseksi, oli sitten kyseessä saaristo tai järven selkä.
        Avomerelle noilla pikkuveneillä ei ole mitään asiaa lähteä hyppimään, vaikka toinen olisi valmistettu meren rannalla.
        Olen käsittänyt, ettei ole olemassa erilaisia venesuunnittelijoita järville tai merille. Samat ihmiset niitä piirtelevät.
        On tietysti olemassa erilaisia painotuksia eri veneiden välillä, mutta en usko, että suomalaiset veneet olisivat tiukasti rajattu vain meriveneiksi tai järviveneiksi.
        Fjärd

        Veneen koko ei määrittele merikelpoisuutta. Jos näin olisi, pitäisi pelastusveneet rakentaa laivojen kokoisiksi tai suuremmiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ensimmäiseksi kysyisin oletko veneilyt, sekä merellä että järvellä? Toiseksi, mitä eroa on mielestäsi sisäsaariston ja Saimaan suurten selkien välillä, jos tuulen vaikutukset ovat tarkastelun kohteena?

        Omat kokemukseni molemmista veneily ympäristöistä ovat osoittaneet, että niillä ei ole mitään muuta eroa kuin se, että merellä tuulilasi on pärskeiden takia aina suolasta töhriytynyt.
        Pieni vene on aina pieni kun keli muuttuu kuoppaiseksi, oli sitten kyseessä saaristo tai järven selkä.
        Avomerelle noilla pikkuveneillä ei ole mitään asiaa lähteä hyppimään, vaikka toinen olisi valmistettu meren rannalla.
        Olen käsittänyt, ettei ole olemassa erilaisia venesuunnittelijoita järville tai merille. Samat ihmiset niitä piirtelevät.
        On tietysti olemassa erilaisia painotuksia eri veneiden välillä, mutta en usko, että suomalaiset veneet olisivat tiukasti rajattu vain meriveneiksi tai järviveneiksi.
        Fjärd

        Ihan uteliaisuuttani, kujnka korkeaa aallokko voi olla Saimaalla suurilla selillä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veneen koko ei määrittele merikelpoisuutta. Jos näin olisi, pitäisi pelastusveneet rakentaa laivojen kokoisiksi tai suuremmiksi.

        Ei kokonaan, mutta osittain kyllä. Allon korkeuden ja pituuden myötä myös aluksen pituus vaikuttaa siihen millaisessa myötä aallokossa voi ajaa turvallisesti, jotta aalto ei kaada alustasi, saaristossa ei tällaista ongelmaa ei synny matkaven koko luokassa, mutta itämerellä jo mahdollista...esim. luotsivene joka kaatui aallon ja ohjausvirheen vuoksi...

        Pelastus veneet on suunniteltu itseoikaiseviksi ja rakenteet vesitiiviiksi, kone ja ja kaikki muu kestää ympäri pyörähdyksen harva matkavene kestää koostaan riippumatta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan uteliaisuuttani, kujnka korkeaa aallokko voi olla Saimaalla suurilla selillä?

        Siellä on muutama selkä josta löytyy 25+ km pyyhkäisymatka ja kun 10 m/s tuuli sattuu sopivasti, niin kyllä siinä kahdeksan metrin pituinen vene nousee pystyyn.
        Kun se sieltä putoaa alas, niin etukannelle tulee vettä runsaasti.
        Aallon korkeudesta en ala tekemään arviota, mutta kerran panin merkille kuinka avovene katosi aina välillä näkyvistä.
        Sen verran olen minäkin merellä liikkunut, että olen huomannut kuinka ne järviaallot ovat selvästi jyrkempiä kuin avomereltä tulevat.
        Olin kerran Emäsalon kupeella kun lounaan suunnalta tuuli n. 9m/s. Olin Helsinkiin päin tulossa.
        Jotenkin tuttu tunne siinä tuli kun se sama (uppoama runkoinen) vene nousi pystyy ja läsäytti nokan aallon pohjalle, kuten siellä Oriveden Savon selällä. Vesi tuli samalla tavalla keulakannelle.
        Kyllä siinä on nopeutta säädeltävä kuten Saimaallakin, ettei se sukella vasta-aaltoon valtoimenaan.
        Sen minäkin huomasin merellä, että paikat tahriutuu suolaan - melko epämiellyttävää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moottorivene?

        Kyllä moottorivene.


    • Anonyymi

      Olen liikkunut vesillä koko nuoruus ikäni lähinnä pienillä 5 m avoveneillä, joissa n. 10 hv perämoottori. Matruusi kyllästyi kastumiseen sateen yllättäessä joten ensimmäisen matkaveneen hankinta oli edessä. Tapahtui yli 20 v sitten. Hankimme ensimmäiseksi veneeksi uppoamarunkoisen Bella 7000 veneen, jossa VP 43 hv diesel. Oli se juhlaa, kun oli sisätilat, lämmitin, jääkaappi ja erillinen sisävessa takaosassa kuomu jne. Matruusi oli erityisen ihastunut, kun oli kuivaa ja lämmintä syksyn koleinakin öinä. Tuolla harjoiteltiin 6 vuotta. Aloituksessa mainitsemasi Bella 660 on samalla perusrungolle tehty kuin 7000 malli, mutta siinä on erillinen wc. Kokonaisuus on mielestäni tosi hyvä aloittelevalle. Polttoaineen kulutus on tosi pientä ja makeavesijäähdytteinen diesel moottori varmatoiminen. Veneen saa tosi hyvin kaupaksi, kun pitää kunnossa ja siistinä, sitten kun tulee eteen isomman hankinta. Rantautumista ja kassien nostoa veneeseen ja pois helpottaa iso luukku edessä. Vettä tosin roiskii lasille helposti ja myötä aallokossa kiemurtelee kuten tuon kokoiset uppikset yleensä.
      Ennen päätöstä käy koeajamassa eri vaihtoehtoja. Yleensä veneen yleinen siisteys etenkin sisällä ja moottoritilassa kertoo paljon miten venettä pidetty. Onnea hankintaan.

    • Anonyymi

      Ei se purjevenekään ole täysin poissuljettu.
      Rantautuessa tietenkin pienestä ko-osta on etua mutta jos liikkuu vähänkään avoimemmilla vesillä se etu menetetään siinä monin verroin. Massa ja tuulipinta-ala asettaa veneen käsittelyssä satamassa ja rantautuessa omat haasteensa, myös ihan veneen fyysinen kokokin siinä mielessä että pienessä pulpettiveneessä lähes ylettää yksi ihminen keulasta perään hoitamaan asioita, mutta 10m matkavenessä pitää olla yksin maltia asettaa vene kohdalleen ja rauhassa kävellä perään ja keulaan hoitamaan köysiä. On myös aivan eri jos vene painaa 450 tai 4500kg, jälkimmäistä ei käsivoimin laiturilta käsin pysäytetä. Liukuvissa on tuulen mukana ajautuminen usein voimakkaampaa kuin syvemmällä uivissa veneissä. Purjeveneessä on tavallaan etuakin kölistä satama käsittelystä sillä köli ehkaisee ajautumista ja purjevene myös tyypillisesti kääntyy kölinsä ympäri, kun taas moottorivene keulansa ympäri joka alitajuisesti autoon tottuneella kääntyy odottamattomalla tavalla, kuin takapyöräohjattu auto.
      6-7m uppoamarunkoinen tai puliliukuva on ihan hyvä aloitteluvene. Tiloista taas, aivan liikkaa usein kiinnitetään huomiota siihen mitä tiloja veneestä löytyy, vähempi on enemmän ja huomio enemminkin sen vähän käytettävyyteen. Veneessä ollaan kuitenkin ennemminkin retki kuin mökki olosuhteissa jos totta puhutaan.

      • Anonyymi

        Purjevene on tosiaankin paljon helpommin manööveerattava ahtaissa satamissa kuin pitkä moottorivene. Syvä eväköli estää tehokkaasti sortamista, mutta ei estä silti veneen kääntymistä lähes paikoillaan. Tämä oli itsellle tosi iso yllätys kun vaihdoin 40 jalkaisen purjeveneen 10 m moottoriveneeseen. Se purkkari oli paljon ketterämpi ja helpompi satamassa, vaikka olikin kooltaan suurempi.


      • Anonyymi

        Mitä isompi vene, sitä helpompi käsitellä. Niissä on yleensä ainakin keulapotkuri ja usein kaksi moottoria, joita voi ajaa ristiin.

        Massa rauhoittaa liikettä merkittävästi ja antaa hyvin aikaa kiinnittää köysi ennen kuin tuuli puhaltaa irti laiturista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Purjevene on tosiaankin paljon helpommin manööveerattava ahtaissa satamissa kuin pitkä moottorivene. Syvä eväköli estää tehokkaasti sortamista, mutta ei estä silti veneen kääntymistä lähes paikoillaan. Tämä oli itsellle tosi iso yllätys kun vaihdoin 40 jalkaisen purjeveneen 10 m moottoriveneeseen. Se purkkari oli paljon ketterämpi ja helpompi satamassa, vaikka olikin kooltaan suurempi.

        Aikaisemmissa kirjoituksissa on painotettu sitä, että purjevene on mahdoton kääntää nopeasti ja ketterästi.
        Kumpi pitää paikkansa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikaisemmissa kirjoituksissa on painotettu sitä, että purjevene on mahdoton kääntää nopeasti ja ketterästi.
        Kumpi pitää paikkansa?

        Kaikki veneet ovat erilaisia, mutta purjeveneistä pitkäköliset ovat niitä kömpelömpiä.
        Niissä peräsin on kiinnitetty kölin perään ja potkurille on siellä oma reikä.
        Noita pitkäkölisiä täytyy opetella manöveeraamaan jonkun aikaa ahtaissa paikoissa, jotta ne pysyvät hanskassa.
        Peruuttaminen sellaisella on samanlaista kuin vastaavan kokoisella moottoriveneelläkin.
        Tehopotkuilla ja peräsimen kulman muutoksilla ne on opeteltava hallitsemaan.
        Sitten kun tuuli tulee mukaan kuvioihin, niin siinä onkin ”kädet” täynnä.
        Harjoittelulla ja springiköysillä tilanteista on mahdollista selvitä.

        Eväkölinen ja purjevene vetolaitteella varustettu purjevene on sitten jo aivan eri planeetalta. Peruuttaminen on sillä paljon helpompaa kuin muilla sisämoottorilla varustetuilla veneillä.
        Oma eväkölinen kääntyi aivan paikallaan ilman mitään erikoistemppuja. Minulla oli siinä pinnaohjaus ja peräsimen lapa kääntyi yli 180˚.
        Prop walker


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki veneet ovat erilaisia, mutta purjeveneistä pitkäköliset ovat niitä kömpelömpiä.
        Niissä peräsin on kiinnitetty kölin perään ja potkurille on siellä oma reikä.
        Noita pitkäkölisiä täytyy opetella manöveeraamaan jonkun aikaa ahtaissa paikoissa, jotta ne pysyvät hanskassa.
        Peruuttaminen sellaisella on samanlaista kuin vastaavan kokoisella moottoriveneelläkin.
        Tehopotkuilla ja peräsimen kulman muutoksilla ne on opeteltava hallitsemaan.
        Sitten kun tuuli tulee mukaan kuvioihin, niin siinä onkin ”kädet” täynnä.
        Harjoittelulla ja springiköysillä tilanteista on mahdollista selvitä.

        Eväkölinen ja purjevene vetolaitteella varustettu purjevene on sitten jo aivan eri planeetalta. Peruuttaminen on sillä paljon helpompaa kuin muilla sisämoottorilla varustetuilla veneillä.
        Oma eväkölinen kääntyi aivan paikallaan ilman mitään erikoistemppuja. Minulla oli siinä pinnaohjaus ja peräsimen lapa kääntyi yli 180˚.
        Prop walker

        Ei ole helppoa purkkarin peruuttaminen s-vetolaitteella, taittolapapotkurilla ja pinnaohjauksella. Eväkölinen purkkari perämoottorilla onkin sitten herkullinen käänneltävä kunhan tehoa riittää. HT- vene on siihen verrattuna todella hankala kun tuuli vie.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole helppoa purkkarin peruuttaminen s-vetolaitteella, taittolapapotkurilla ja pinnaohjauksella. Eväkölinen purkkari perämoottorilla onkin sitten herkullinen käänneltävä kunhan tehoa riittää. HT- vene on siihen verrattuna todella hankala kun tuuli vie.

        Eväköliset purkkarit eivät todellakaan ole vaikeita manööveerattavia verrattuna pitkäkölisiin moottori- ja purjeveneisiin. Eväkölinen kääntyy helposti lähes paikollaan osaavissa käsissä. Toisaalta, niin myös pitkäkölinen, mutta vaatii enemmän harjoittelua. Omaa kokemusta molemmista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eväköliset purkkarit eivät todellakaan ole vaikeita manööveerattavia verrattuna pitkäkölisiin moottori- ja purjeveneisiin. Eväkölinen kääntyy helposti lähes paikollaan osaavissa käsissä. Toisaalta, niin myös pitkäkölinen, mutta vaatii enemmän harjoittelua. Omaa kokemusta molemmista.

        Miksi sitten aina väitetään ettei niitä voi millään ilveellä kääntää?

        Onko miehistöissä sitten iso ero, vai mistä se suuri ero näkemyksissä johtuu?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eväköliset purkkarit eivät todellakaan ole vaikeita manööveerattavia verrattuna pitkäkölisiin moottori- ja purjeveneisiin. Eväkölinen kääntyy helposti lähes paikollaan osaavissa käsissä. Toisaalta, niin myös pitkäkölinen, mutta vaatii enemmän harjoittelua. Omaa kokemusta molemmista.

        Kaksilapainen taittolapapotkuri ei aukea eikä vedä pakilla ellei nosta kierroksia korkealle. Sitten se vetää sivulle ja kääntää pinnan äkäisesti poikittain ja siinäpähän olet sitten jumissa, et yllä kaasuun ja vene menee minne sattuu. Pakilla täytyy moottoria ryntäyttää että taittolapapotkuri aukeaa ja pinnasta on pidettävä tukevasti kiinni. Veto päällä ei ihmeemmin pakilla ohjailla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaksilapainen taittolapapotkuri ei aukea eikä vedä pakilla ellei nosta kierroksia korkealle. Sitten se vetää sivulle ja kääntää pinnan äkäisesti poikittain ja siinäpähän olet sitten jumissa, et yllä kaasuun ja vene menee minne sattuu. Pakilla täytyy moottoria ryntäyttää että taittolapapotkuri aukeaa ja pinnasta on pidettävä tukevasti kiinni. Veto päällä ei ihmeemmin pakilla ohjailla.

        Eli sillä täytyy osata ajaa. Pitää harjoitella, eikä valittaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaksilapainen taittolapapotkuri ei aukea eikä vedä pakilla ellei nosta kierroksia korkealle. Sitten se vetää sivulle ja kääntää pinnan äkäisesti poikittain ja siinäpähän olet sitten jumissa, et yllä kaasuun ja vene menee minne sattuu. Pakilla täytyy moottoria ryntäyttää että taittolapapotkuri aukeaa ja pinnasta on pidettävä tukevasti kiinni. Veto päällä ei ihmeemmin pakilla ohjailla.

        Nyt kyllä luulen, että et ole keskittynyt harjoittelemaan.
        Akselivetoinen kyllä pyrkii kääntymään sivuun, mutta sitäkin voi käyttää hyväkseen.
        Saildrive on kesympi, mutta ei sekään ilman harjoittelua pakita kunnolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaksilapainen taittolapapotkuri ei aukea eikä vedä pakilla ellei nosta kierroksia korkealle. Sitten se vetää sivulle ja kääntää pinnan äkäisesti poikittain ja siinäpähän olet sitten jumissa, et yllä kaasuun ja vene menee minne sattuu. Pakilla täytyy moottoria ryntäyttää että taittolapapotkuri aukeaa ja pinnasta on pidettävä tukevasti kiinni. Veto päällä ei ihmeemmin pakilla ohjailla.

        Kuulostaa tutulta. Juuri noin alussa, mutta kyllä se siitä rupeaa menmään sinne, minne käsketään. Ehkä jo tulevana kesänä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli sillä täytyy osata ajaa. Pitää harjoitella, eikä valittaa

        En minä mitään valittanut. Latelin faktat pöytään. Ei voi suositella ensimmäiseksi veneeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt kyllä luulen, että et ole keskittynyt harjoittelemaan.
        Akselivetoinen kyllä pyrkii kääntymään sivuun, mutta sitäkin voi käyttää hyväkseen.
        Saildrive on kesympi, mutta ei sekään ilman harjoittelua pakita kunnolla.

        Kuka väitti, etten hallitse sitä? Surkea peruutettava se silti on.


    • Anonyymi

      Joko olet tehnyt päätöksen minkälaisen veneen hankit, vai oletko jo hankkinut? Valitettavan usein palstalla kysellään neuvoja ongelmiin tai mielipiteitä hankinnan tueksi, mutta ei sitten vaivauduta kertomaan miten ongelma ratkesi tai minkälainen vene tuli hankittua. Nuo vastaukset auttaisivat paljon vastaavassa tilanteessa olevia.

    • Anonyymi

      Itsellä on Bella 8002, 9m vene 88hp ja yksin veneilen. Kattoluukusta pääsee vikkelästi veneen molemmille puolille rantautuessa. Bellassa kölin pienuus aiheuttaa harmia tuulella, hankala kylkikiinnittyä myräkällä, vene ei pysy paikallaan ja siksi asennutin keulapotkurin talvella (3000€) ja nyt on kiva ajella ahtaissakin paikoissa, helppo pyöritellä venettä miten sattuu. Ja keulapotkurin asennus nostaa veneen arvoa, suosittelen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jussi Halla-aho ei jatka puolueen puheenjohtajana

      Jussi Halla-aho ei asetu ehdolle Perussuomalaisen puolueen puheenjohtajaksi.
      Maailman menoa
      347
      3357
    2. Rattijuopon uhriksi 16 vuotias tyttö

      Ikaalisista passitettiin ennen rattijuopot linnaan.Nyt vaan silitellään päätä.
      Ikaalinen
      80
      2946
    3. Onko Stefu ja Sofia eronneet?

      Stefun instassa yksin Hangossa ja Sofia ilmeisesti Helsingissä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      90
      2807
    4. No nyt! Vappu Pimiä ja Teemu-rakas harvinaisessa yhteiskuvassa: "Suostuu, kun ei tiedä aluksi..."

      Vappu ja harvoin nähty "mysteerimies" eli aviomies Teemu poseeraavat Instassa kesäisissä tunnelmissa: https://www.suomi24.fi/viihde/no-nyt-vappu-pimia
      Kotimaiset julkkisjuorut
      10
      2544
    5. Sofialle, luet kumminkin

      Nyt on vuosi seurattu tätä kiihkeää vuosisadan romanssia. Ja on ollut turbulenssia mennen, tullen ja palatessa. Ei ole enää perässä pysynyt tässä on/O
      Kotimaiset julkkisjuorut
      86
      2298
    Aihe