Tarton Rauhansopimus ei ollut oikeudenmukainen?

Suomen valtio tunnusti Neuvosto-Venäjän v. 1923.
Mutta Tarton Rauhansopimus oli solmittu v. 1920.

Siten Tarton Rauhansopimus on ollut laiton, koska silloin Suomen valtio ei vielä tunnustanut Neuvosto-Venäjää, kuten kaikki muut valtiot.
8213
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

En ole kuullut enkä lukenut aikaisemmin että Suomi tunnusti Neuvosto-Venäjän vasta vuonna 1923. Jos näin on niin voitko vahvistaa sen uskottavan linkin avulla?

Tarton rauhan rajat ovat Petsamoa lukuun ottamatta samat kuin Suomen suuriruhtinnaskunnan rajat jotka Venäjä oli hyväksynyt jo 1800-luvulla ilman mitään ulkoista pakkoa tai painostusta. Lisäksi keisari Aleksanteri II lupasi Petsamon Suomelle vastineeksi siitä että Siestarjoki siirrettiin Suomen suuriruhtinaskunnasta Pietarin kuvernementtiin vuonna 1864, katso https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Siestarjoki_(kaupunki)

Äänestä
  • Tarton Rauhansopimus oli solmittu v. 1920 Neuvosto-Venäjän eikä Neuvostoliiton kanssa.

    Neuvosto-Venäjä menetti itsenäisen täysivaltaisen valtion asemansa kun se liitettiin Neuvostoliittoon v.1922: Neuvosto-Venäjä syntyi v. 1917 ja lakkasi olemasta itsenäisenä valtiona 30.12. 1922 Neuvostoliiton syntyessä.

    Kun Neuvosto-Venäjä muuttui RSFSR-ksi, Suomen valtion piti sopia uudestaan koko Neuvostoliiton kanssa vuodesta 1922.
    Vanhat sopimukset periaatteessa lakkasivat olemasta voimassa jos niitä ei uusittu.
    Tarton Rauhansopimus ei ollut enää pätevä.

    Jatkuuko nykyisin Suomen Neuvostoliiton kanssa tehdyt sopimukset automaattisesti Neuvostoliitosta eronneiden tasavaltojenkin kanssa? Ei tietenkään.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tarton Rauhansopimus oli solmittu v. 1920 Neuvosto-Venäjän eikä Neuvostoliiton kanssa.

    Neuvosto-Venäjä menetti itsenäisen täysivaltaisen valtion asemansa kun se liitettiin Neuvostoliittoon v.1922: Neuvosto-Venäjä syntyi v. 1917 ja lakkasi olemasta itsenäisenä valtiona 30.12. 1922 Neuvostoliiton syntyessä.

    Kun Neuvosto-Venäjä muuttui RSFSR-ksi, Suomen valtion piti sopia uudestaan koko Neuvostoliiton kanssa vuodesta 1922.
    Vanhat sopimukset periaatteessa lakkasivat olemasta voimassa jos niitä ei uusittu.
    Tarton Rauhansopimus ei ollut enää pätevä.

    Jatkuuko nykyisin Suomen Neuvostoliiton kanssa tehdyt sopimukset automaattisesti Neuvostoliitosta eronneiden tasavaltojenkin kanssa? Ei tietenkään.

    Yllä olevan logiikan mukaan ei myöskään Pariisin rauhansopimus ole enää Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pätevä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Yllä olevan logiikan mukaan ei myöskään Pariisin rauhansopimus ole enää Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pätevä.

    Uusi sopimus Suomen ja Venäjän välillä (ns. Perussopimus) solmittiin 20. 1. 1992 heti Neuvostoliiton loppuvaiheissa, koska kaikki edelliset sopimukset (mm. Pariisin rauhansopimus) eivät olleet enää voimassa.

    Sopimuksessa käsitellään alueellista koskemattomuutta.

    kts. Naapuruussopimus
    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Naapuruussopimus

    Äänestä

Jos Suomi tunnusti Neuvosto-Venäjän vasta vuonna 1923 niin miten oli mahdollista että Suomella ja Neuvosto-Venäjällä oli diplomaattisuhteet jo vuonna 1921 kuten sivulla https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tarton_rauha kerrotaan?

Äänestä

Kyllä, Suomen valtio ei vielä tunnustanut Neuvosto-Venäjää v.1920, kun Tarton Rauhansopimusta oltiin solmimassa.

Suomi tunnusti Neuvosto-Venäjän v. 1921,
silloin Suomen Moskovan-suurlähetystö oli perustettu.

V.1923 Suomi tunnusti Neuvostoliiton, mutta silloin Venäjä ei ollut enää itsenäinen.

Äänestä

Vuoden 1920 Tarton rauhansopimus on pätemätön ja kuuluu historiaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Suomen valtio tunnusti Neuvosto-Venäjän v. 1923.
Mutta Tarton Rauhansopimus oli solmittu v. 1920.

Siten Tarton Rauhansopimus on ollut laiton, koska silloin Suomen valtio ei vielä tunnustanut Neuvosto-Venäjää, kuten kaikki muut valtiot.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu