Väite torjutaan usein sillä perusteella että eihän Suomesta ole löytynyt vanhoja kuninkaanlinnojakaan .
Mutta ei niitä ole Ruotsista ja Norjastakaan löydetty. Saagojen luetteloita maiden ensimmäisistä kuninkaista pidetään kuitenkin totena.
Suomenkin kuninkaat samalta ajalta mainitaan saagoissa mutta jostakin syystä ne ovatkin sitten satua.
Mutta ei niitä ole Ruotsista ja Norjastakaan löydetty. Saagojen luetteloita maiden ensimmäisistä kuninkaista pidetään kuitenkin totena.
Suomenkin kuninkaat samalta ajalta mainitaan saagoissa mutta jostakin syystä ne ovatkin sitten satua.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Suomenkielessä on vanha oma sana kuningas . Yleensä sanoja ei ole jos niille ei ole käyttöä.
Saamenkielestä esim. puuttuu oma vanha maanviljelyyn liittyvä sanasto koska eivät ole viljelleet maata.
Sukulaiseni sukunimi on Kuningas. Suku on Etelä-Hämäläinen.
Suomi oli 700 vuotta osa Ruotsia. Siinä ajassa kaikki muistitieto ajalta ennen Ruotsiin liittämistä ehtii kadota moneen kertaan.
Karjala on ollut vasta alle 100 vuotta osa Venäjää mutta ei sieltä löydä enää juuri mitään merkkejä 500000 suomalaisesta jotka sitä asuttivat vuoteen 1940 saakka.
Imperialistinen valloittaja voi hyvin nopeasti hävittää tiedon valtaamansa alueen entisistä asukkaista.
Oikea luku on 600 vuotta. Ja muistitietoakin on säilynyt. Vai luuletko, että Kalevala ja piispa Henrik keksittiin 1800-luvulla?
Kalevala on ennen kaikkea Elias Lönnrotin luomus.
Piispa Henrikin ballaadi on ulkomaista lainaa. Sellaista historiallista henkilöä ei ole voitu todeta.
Olipa Elkulla kova homma laukata pitkin metsiä opettamassa väelle runoja Väinämöisestä ja kumppaneista! Respektiä äijälle!
Kirkon väittämän mukaan Henrik haudattiin kuolemansa jälkeen Nousiaisiin. Varmaa on, että piispa Henrikiksi katsottu henkilö oli 1200-luvun lopulla haudattuna Nousiaisten kirkkoon, josta hänen luunsa siirrettiin Turun tuomiokirkkoon kokonaan tai osittain vuosien 1309–1320 välillä.
Vuonna 1924 Turun tuomiokirkon restaurointitöiden yhteydessä löydettiin sakastin umpeen muuratusta komerosta ns. Pyhän Henrikin pääkallo. Maaliskuussa 2012 valmistuneessa radiohiiliajoituksessa varmistui, että se on peräisin piispa Henrikin aikakaudelta 1100-luvulta.
Mutta sekä muistitieto,että historiatieto on jäljellä.
Piispa Henrikistä ei ole historiallisia todisteita.
Tämä balladi on todennäköisesti saanut alkunsa Ruotsista,missä eräs talonpoika surmasi kirveellä lähetyspiispan Vänern-järven jäällä joskus 1. ristiretken aikoihin.
Tällaisia ballaadeja kiersi silloin useassa Euroopan maassa.
Radiossa Ylen Ykkösellä on menossa sarja Suomen muinaisista kuninkaista. Kannattaa kuunnella.
Muista pohjoismaista on esihistoriallistakin tietoa enemmän kuin Suomesta.
Lisäksi naapureista on historiallista tietoa jo viimeistään 800-luvulta, Suomesta ei.
Saaga Suomen kuninkaista on sepitelmä,koska ei ollut mitään Suomea.
"Saaga Suomen kuninkaista on sepitelmä,koska ei ollut mitään Suomea."
Ei viikinkiajalla ollut Ruotsiakaan. Mutta nykyisen Ruotsin alueella kerrotaan olleen kuninkaita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaiset_kuninkaat
kuningas vrt nykyruotsin sana konung -> kung
ei liene epäselvää, mistä sana on tullut
(lounais)suomalaiset ovat aina olleet kavereita Mälarin laakson asukkaiden kanssa
Saksalainen Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin Suomen kuninkaaksi 09.10.1918.
Euran Pappilanmäen hopealla ja kullalla silatut miekat tuskin kuuluivat millekään köyhälle ryysyläiselle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pappilanmäki_(Eura)#/media/Tiedosto:Eurasta_löydetty_1100-1250-luvuille_ajoitettu_kiekkopontinen_miekka.jpg
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rengasmiekka
Rengasmiekkoja on Euroopassa löydetty noin 80 kappaletta, ja Suomessa niitä on löydetty 14.
Siis koko muusta Euroopasta vain 80 ja Suomesta 14
Skandinavian vanhoissa saagoissa suomalaisia arvostetaan korkealle. Aselöytöjen perusteella he näyttävätkin sotaisilta ja varakkailta.
Niitä ominaisuuksia viikingit arvostivat.
https://www.suomalainen.com/products/viikinkimiekat-suomessa
Miksi Suomesta on löytynyt niin paljon viikinkimiekkoja? Arkeologi Mikko Moilasen upeasti kuvitettu teos haastaa käsityksen rautakauden Suomesta köyhänä syrjäseutuna.
Ruotsin kuninkaat ovat olleet samalla Suomen kuninkaita. Suomi nimistä valtiota ei ole tunnettu Ruotsin aikaan, oli vain ruotsin itäinen maakunta jota kutsuttiin finlandiaksi ts. finnienmaaksi.
Ei tietenkään Suomi nimistä itsenäistä valtiota ollut kartalla ennenkuin vuonna 1917.
Mutta ei viikinkiajalla ollut Ruotsiakaan. Oli svealaisten kuninkaita ja kveenlandin ja finnlandin kuninkaita.
Tarkoitettiin lounaista Suomea.
Skandinaavien rasistinen asenne suomalaisia kohtaan syntyi vasta 1800-luvulla. Sen ajan rotuoppien mukaan mongolit luokiteltiin alimmaksi roduksi ja suomalaiset luokiteltiin virheellisesti mongoleiksi kielen perusteella.
Skandinaavit halusivat erottua suomalaisista sortamalla ja halventamalla näitä kaikin tavoin.
Viiikinkiajalla suomalaiset arvostettiin korkealle.
Ei lounaissuomalaiset ulkonäöltään paljon eroa skandinaaveista. Viikinkiaikana lounainen Suomi oli se finnland tai kvenland.
Kun puhutaan Suomen muinaisista kuninkaista ajatellaan virheellisesti että niiden olisi pitänyt olla valtavissa kivilinnoissa asuvia kruunupäitä.
Ei Skandinaviassakkaan sellaisia kuninkaita ollut viikinkiajalla.
Joku muita kyvykkäämpi heimopäällikkö vain nimettiin kuninkaaksi.
ei ne Suomen muinaiskuninkaat hallinneet nykyisen Suomen kokoista aluetta.
Rajat oli silloin epämääräisiä.
Sanotaan vaikka näin, että viikinkiajalla Suomessa oltiin suunnilleen yhtä varakkaista ja sotaisia kuin Sksandinaviassakin ja pystyttiin hyvin puolustautumaan viikinkien hyökkäyksiä vastaan.
Tämänhän todistaa riimukivetkin.
Ruotsissa kuninkaat alkoi kuitenkin hallita laajempia alueita kristillisellä ajalla ja pystyivät varustamaan sotajoukon jota Suomessa ei enää kyetty torjumaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viikinkiaika
Viikingit tekivät myös Suomeen ryöstöretkiä, joista on jäänyt historiallisia viitteitä. Myöhemmin Norjan kuninkaaksi kohonneen Olavi Pyhän kerrotaan Itämeren viikinkiretkellään ryöstelleen Suomen etelä-rannikkoa vuonna 1008. Ryöstöretki päättyi Herdalerin taisteluun, jossa Olavi ja hänen miehensä joutuivat suomalaisten väijytyksen kohteeksi menettäen useita miehiä. Olavi pääsi jäljelle jääneiden miestensä kanssa kuitenkin takaisin laivoilleen myrskyn samalla noustessa. Olavi käski tästä huolimatta laivat liikkeelle purjehtien rannikkoa pitkin. Suomalaisten kerrotaan lähteneen takaa-ajoon ja edenneen saman matkan maata pitkin kuin Olavi eteni laivoineen. Olavin miehineen onnistui kuitenkin päästä lopulta pakoon. Taistelun tapahtumapaikka on epävarma, mutta sen on epäilty tapahtuneen mahdollisesti jossakin Uudellamaalla.[3][4]
Riimukivissä on muutamia merkintöjä Suomessa surmansa saaneista henkilöistä. Ruotsin Gävlessä sijaitseva riimukivi GS 13 kertoo Egil-nimisen henkilön kuolleen Hämeeseen tehdyllä ryöstöretkellä joskus 1000-luvun alussa. Retkeä johti Freygeirr-niminen päällikkö. Riimukiven tekstin mukaan sen pystytti Egilin muistoksi hänen veljensä Brúsi. Myös riimukivi G 319 on pystytetty Suomessa 1200-luvun alussa kuolleen Auðvaldr-nimisen henkilön muistoksi. Ruotsin Söderby-Karlin kirkossa sijaineen, mutta myöhemmin kadonneen, riimukiven U 582 pystyttivät Bjôrn ja Ígulfríðr heidän Suomessa surmansa saaneen poikansa Ótryggrin muistolle.
Suomalaisten Kalevalassa on paljon samoja aineksia ja teemoja kuin skandinaavienkin taruissa. Suomessa tosin ei perinteisesti ole haluttu korostaa näitä yhteyksiä.
Uppsalassa on mystiset esihistorialliset kummut (Uppsala högar), joita ei ole koskaan avattu tai tutkittu. Ties vaikka niissä kummuissa makaa kuninkaita sotilaineen ja hevosineen.
Kristityllä Eerik kuninkaalla oli niin suuri sotajoukko ristiretkellään Suomeen 1150 luvulla ettei suomalaiset sitä pystyneet tai halunneetkaan torjua.
Olihan kristinusko omaksuttu jo lounaiseen Suomeen.
Voi olla, että 1200-1300-luvulla Turussa oli oma pikku kuningas, joka ei pystynyt säilyttämään itsenäisyyttä Novgorodia ja Ruotsia vastaan.
Silloin suomalaiset, hämäläiset, savolaiset, karjalaiset oli irtonaisia heimoja eikä ollut vielä yhtenäistä kansaa.
Kaikki heimot oli Ruotsin tai Novgorodin hallitsijan alla.
V. 1323 oli piirretty Ruotsin ja Novgorodin välinen eka raja (kts. Pähkinäsaaren rauha).
Novgorodin ensimmäisen kronikan mukaan v. 1318 Åbossa oli jo olemassa "сумьский князь"/ "suomen knjas" (knjas = konung = kuningas) ja novgorodilaiset miehittivät hänen kaupunkinsa Людеревъ/ lyderev (Åbo)
("В лЂто 6826 [1318] Ходиша новгородци воиною за море, в Полную рЂку, и много воеваша, и взяша Людеревъ город сумьского князя")
http://litopys.org.ua/novglet/novg08.htm
Ruotsin kuninkaan vaali vakiintui vähitellen tapahtuvaksi Moran kivellä. Ainakin vuodesta 1362 lähtien suomalaiset olivat siellä valitsemassa omaa kuningastaan muiden ruotsalaisten kanssa.
Ruotsalaisten viikinkien ja suomenkielisen väestön suhde ei varhaisina aikoina välttämättä ollut mitenkään sotaisa. Viikinkien tavoite oli käydä kauppaa Lähi-Idässä asti, ja sinne päästiin Venäjän jokia pitkin. Tuohon aikaan suomalaisista saatiin paikallisia suomensukuisia kieliä ymmärtäviä oppaita.
Viikinki oli (kuten piraatti) lähinnä ammatti eikä kansallisuus.
Viikingit oli tunnettu myöskin nimellä "varangi" tai "varjagi".
Ne miekkaporukat kiertelivät Itämeren ja Mustameren välillä ja Konstantinopoliin saakka.
Nestorin kronikka kertoo varangeista.
He ryöstivät ja keräsivät veroja ("suojeluraha") Nestorin kronikan mukaan.
Sen mukaan suomalais-ugrilaiset (tšuudit, vepsäläiset, merjalaiset) ja slaavilaiset heimot (sloveenit, krivitšit) kieltäytyivät maksamasta veroa ja karkottivat varjagit, mutta sotivat toisiaan vastaan ja kutsuivat varangit takaisin hallitsemaan.
Rurik (Hrörek) oli viikinki/varjagi, joka otti v. 862 haltuunsa eri suomalais-ugrilaisheimojen asuttamat Laatokan alueet ja perusti Novgorodin.
Rurik, Novgorodin perustaja joka eli 800-900 jaa. syntyi myöhemmin 28.04.1960 jaa. Islannissa nimellä Jon Pal Sigmarsson.