Eckerön murhapolttajista toisella oli selkeästi suomenkielinen nimi. Epäilemättä rantojamme ryöstelleet viikingit tekivät aikoinaan pahempiakin tekoja, mtuta kun otetaan huomioon, että sitten kun Suomen rannikot oli ryöstetty puhtaaksi, suomalaiset ajettu Hämeeseen, jonne taas rantarosvoilla ei ollut asiaa elleivät halunneet palata kotiin ilman jalkajousen nuolta päässään, häipyi rikollisin aines ryöstelemään brittejä, ranskalaisia, italialaisia ja pohjois-afrikkalaisia, tunnetuin seurauksin: heidän jälkelisensä ovatkin sitten riehuneet ympäri maapalloa ja tekevät sitä edelleen mm Afganistanissa ja USA:ssa poliiseina.
Hiljaiset (jos sellaisista voi suomenruotsalaisista kyseenollen puhua, verrattuna suomenkielisiin, ja ehkä voi, tosiasia on, että vaikka geenipohjassa on edelleen eroja, on kyllä myös sekoituttu, jota en ihmettele, on vaikea kuvitella parempaa kumppania kuin ruotsinkielinen uskonnollinen tai henkisyydestä pitävä taiteellinen ruotsinkielinen nainen, jopa vaaleat heistä, ja vaaleitahan heissä on todella paljon, ovat sykähdyttävän kauniita) nynneröserkut jäivät piileksimään Suomen saaristoon kalastellen aikansa kuluksi ja ovat sellaisia hissukoita ja hyssyköitä, että heitä ei juuri rikostilastoissa ole näkynyt.
Ja nyt sitten yhtäkkiä polttomurha, vieläpä naisten tekemä. Ruotsinkielinen nimi voi usein viitata kylläkin romaniin, mutta kun kaveri näyttäisi olleen ihan albiinonvärinen nimenperusteella aito finnjävel (tavoistaankin päätellen), niin kyllä tässä herää kysymys rotu- ja kieliseikkojen vaikutuksesta asiaan...
Eikö kenelläkään muulla herää? Jaaha, ei vai? No ehkä moinen arvailu sitten liittyy mongoliperimääni. Se saa rikkomaan rajoja, ei valitettavasti sellaisia, joista voisi saada esim (ruotsalaisen) Nobelin palkinnon, vaan hyvän maun rajoja. Toisaalta, mitä muuta voi odottaa, jos pienenä pakotettiin syömään mämmiä...
Toisaalta ruotsalaiset vasta raakaa porukkaa ovat, ei mämmi ole vielä mitään verrattuna hapansilakkaan, ja nähtiinhän tuo aikoinaan hiihtokilpailuissakin.
Hiljaiset (jos sellaisista voi suomenruotsalaisista kyseenollen puhua, verrattuna suomenkielisiin, ja ehkä voi, tosiasia on, että vaikka geenipohjassa on edelleen eroja, on kyllä myös sekoituttu, jota en ihmettele, on vaikea kuvitella parempaa kumppania kuin ruotsinkielinen uskonnollinen tai henkisyydestä pitävä taiteellinen ruotsinkielinen nainen, jopa vaaleat heistä, ja vaaleitahan heissä on todella paljon, ovat sykähdyttävän kauniita) nynneröserkut jäivät piileksimään Suomen saaristoon kalastellen aikansa kuluksi ja ovat sellaisia hissukoita ja hyssyköitä, että heitä ei juuri rikostilastoissa ole näkynyt.
Ja nyt sitten yhtäkkiä polttomurha, vieläpä naisten tekemä. Ruotsinkielinen nimi voi usein viitata kylläkin romaniin, mutta kun kaveri näyttäisi olleen ihan albiinonvärinen nimenperusteella aito finnjävel (tavoistaankin päätellen), niin kyllä tässä herää kysymys rotu- ja kieliseikkojen vaikutuksesta asiaan...
Eikö kenelläkään muulla herää? Jaaha, ei vai? No ehkä moinen arvailu sitten liittyy mongoliperimääni. Se saa rikkomaan rajoja, ei valitettavasti sellaisia, joista voisi saada esim (ruotsalaisen) Nobelin palkinnon, vaan hyvän maun rajoja. Toisaalta, mitä muuta voi odottaa, jos pienenä pakotettiin syömään mämmiä...
Toisaalta ruotsalaiset vasta raakaa porukkaa ovat, ei mämmi ole vielä mitään verrattuna hapansilakkaan, ja nähtiinhän tuo aikoinaan hiihtokilpailuissakin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuo kosto on kyllä tässä Suomen maassa hyvin käytetty juttu viranomaisetkin osaavat käyttää sitä erinomaisesti ja heillä on siihen oivalliset mahdollisuudet. Ruotsalainen yhteiskunta on hyvin paljon Suomen kaltainen finnjävel on kaiken lisäksi Ruotsalaisen näköinen lienee ihmisen perusluonteessa Kostogeeni joka ilmaantuu esiin silloin kun suututtaa tai muuten vaan on ihan pakko Kostaa.