He isämme ja esi-isämme maksoi kovan hinnan maamme itsenäisyydestä, jo heti alkuunsa 1918, jatkuen -40 luvulla useaan otteeseen. Myöskään äitejämme ja esi-äitejämme mitenkään unohtamatta jotka piti kotirintaman toimivana. Myös nuoriso joutui tosipaikan eteen, työtä tehden, joka siihen aikaan oli reippauden merkki, josta nyt liian paljon luovuttu etupäässä vasemmiston ihmeellisen puliveevaamisen seurauksena. Maalla kuitenkin vielä työ kunniassa, kun nytkin eletään kylvöaikoja, se pitää maanmuokkaajat liikkeellä. Maanmuokkaajat joita täälläkin ivataan, ruokamme tekijöitä. Sitten ajankohtaisiin asioihin, kuntavaalit jo ovella 4-viikon päästä, ja ennakkoon aiemminkin. Kuntavaalit ei ole suoraan rinnastettavissa valtakunnallisiin vaaleihin -presidentin ja -eduskuntavaaleihin. Kunnissa tehdään toisenlaista työtä kuin politikointi valtakunnallisesti. Vaikka politikointi eduskunnassa vaikuttaa kyllä kuntiinkin -säädöksillään, ja monet kansanedustajat on myös kunnissa mukana -valtuustoissa.
Kuntavaaliehdokkaita on nyt lähes kuusi prosenttia enemmän kuin neljä vuotta sitten. Oikeusministeriö vahvisti kuntavaalien ehdokasasettelun perjantaina 14.5. Koko maassa ehdokkaana on yhteensä 35 627 ihmistä. Määrä on lisääntynyt vuoden 2017 vaaleista lähes 6 prosenttia. Eniten ehdokkaita Suomessa on suurilla puolueilla. Keskustalla ehdokkaita on 6 871, kokoomuksella 6 010 ja perussuomalaisilla 5 953. Seuraavina tulevat SDP (5 620 ehdokasta), vasemmistoliitto (3 010), (vihreät 2 803), kristilliset (1 945), RKP (1 385) ja liike nyt (469). Helsingissä on eniten ehdokkaita, 1 163. Vähiten ehdokkaita on Oulun vaalipiirissä Merijärvellä, jossa äänestäjät valitsevat valtuustonsa 21 ehdokkaan joukosta. Suuri osa ehdokkaista pääsee läpi, sillä kunnassa valitaan tänä vuonna 13 valtuutettua.
Kansanedustajia on ehdolla vaaleissa suuri määrä, 176. Heistä suurin osa on jo kotikaupunkinsa valtuustossa. Vain 18 ei osallistunut viime kuntavaaleihin vuonna 2017. Myös lähes puolet Suomen europarlamentaarikoista on ehdolla kuntavaaleissa. Jos tähän pari julkkis ehdokasta: Monilla puolueilla on myös politiikan ulkopuolelta tulevia julkkisehdokkaita. Kansan suosikkeja, jotka ovat lähteneet mittaamaan kannatustaan yhteisten asioiden hoitajiksi kunnassaan.
Muiden muassa jo 50 vuotta jääkiekkopiireissä vaikuttanut Juhani ”Tami” Tamminen ilmoitti helmikuussa lähtevänsä keskustan kuntavaaliehdokkaaksi Turussa. Tamminen ei ole aiemmin ollut ehdolla valtuustoon.
Olympialuistelija Mika Poutala hakee Espoon valtuustoon kristillisten riveistä.
Jos haluat niin voi hakukoneesta katsoa suosikkisi:
https://www.is.fi/politiikka/art-2000007978654.html
Itse en katsonut, kun ehdokas jo ollut selvillä. Vaikka tässä kekskustalais alueilla ollaan maalla, niin poikkesin siitä poliitisesti EK vaaliissa -19, kun äänestin hyvää kaveriani kokoomuksesta. Tuntuisikin mahdottomalta että vihreät tai vasemmistoliitto ajaisi vihaamansa maaseudun elämää. Myös SDP ääniä että maalla ei kannata asua, myös täälläkin näkyy kommentteja miten maalaisia herjataan.
Loppuu vain ruoka maasta jos kaikki kaupunkeihin ängetään. Sosiaalihuollollakin rajansa mitä voi kaupunkilaisia kustantaa.
Sellasta näin kaatuneitten muistopäivänä 2021.
Kun maamme elintaso vaurastunut, se näkyy nyt mm kotimaisen puun suurena menekkinä, mm sahat ei ennätä heti täyttää vajetta mitä kansalaiset haluaa remontteihinsa puutavaraa, ja rakentajat. Markkitalous tietää silloin hintojen nousuna alaa joka ylibuukattu. Jo kuulunut 30 % nousuna hintoihin puutavaraan.
Puu tulee merkittävään asemaan mm Helsingin lämmössä. Ettei riitä, vaan jo mm Venäjältä hake roudataan.
Kuntavaaliehdokkaita on nyt lähes kuusi prosenttia enemmän kuin neljä vuotta sitten. Oikeusministeriö vahvisti kuntavaalien ehdokasasettelun perjantaina 14.5. Koko maassa ehdokkaana on yhteensä 35 627 ihmistä. Määrä on lisääntynyt vuoden 2017 vaaleista lähes 6 prosenttia. Eniten ehdokkaita Suomessa on suurilla puolueilla. Keskustalla ehdokkaita on 6 871, kokoomuksella 6 010 ja perussuomalaisilla 5 953. Seuraavina tulevat SDP (5 620 ehdokasta), vasemmistoliitto (3 010), (vihreät 2 803), kristilliset (1 945), RKP (1 385) ja liike nyt (469). Helsingissä on eniten ehdokkaita, 1 163. Vähiten ehdokkaita on Oulun vaalipiirissä Merijärvellä, jossa äänestäjät valitsevat valtuustonsa 21 ehdokkaan joukosta. Suuri osa ehdokkaista pääsee läpi, sillä kunnassa valitaan tänä vuonna 13 valtuutettua.
Kansanedustajia on ehdolla vaaleissa suuri määrä, 176. Heistä suurin osa on jo kotikaupunkinsa valtuustossa. Vain 18 ei osallistunut viime kuntavaaleihin vuonna 2017. Myös lähes puolet Suomen europarlamentaarikoista on ehdolla kuntavaaleissa. Jos tähän pari julkkis ehdokasta: Monilla puolueilla on myös politiikan ulkopuolelta tulevia julkkisehdokkaita. Kansan suosikkeja, jotka ovat lähteneet mittaamaan kannatustaan yhteisten asioiden hoitajiksi kunnassaan.
Muiden muassa jo 50 vuotta jääkiekkopiireissä vaikuttanut Juhani ”Tami” Tamminen ilmoitti helmikuussa lähtevänsä keskustan kuntavaaliehdokkaaksi Turussa. Tamminen ei ole aiemmin ollut ehdolla valtuustoon.
Olympialuistelija Mika Poutala hakee Espoon valtuustoon kristillisten riveistä.
Jos haluat niin voi hakukoneesta katsoa suosikkisi:
https://www.is.fi/politiikka/art-2000007978654.html
Itse en katsonut, kun ehdokas jo ollut selvillä. Vaikka tässä kekskustalais alueilla ollaan maalla, niin poikkesin siitä poliitisesti EK vaaliissa -19, kun äänestin hyvää kaveriani kokoomuksesta. Tuntuisikin mahdottomalta että vihreät tai vasemmistoliitto ajaisi vihaamansa maaseudun elämää. Myös SDP ääniä että maalla ei kannata asua, myös täälläkin näkyy kommentteja miten maalaisia herjataan.
Loppuu vain ruoka maasta jos kaikki kaupunkeihin ängetään. Sosiaalihuollollakin rajansa mitä voi kaupunkilaisia kustantaa.
Sellasta näin kaatuneitten muistopäivänä 2021.
Kun maamme elintaso vaurastunut, se näkyy nyt mm kotimaisen puun suurena menekkinä, mm sahat ei ennätä heti täyttää vajetta mitä kansalaiset haluaa remontteihinsa puutavaraa, ja rakentajat. Markkitalous tietää silloin hintojen nousuna alaa joka ylibuukattu. Jo kuulunut 30 % nousuna hintoihin puutavaraan.
Puu tulee merkittävään asemaan mm Helsingin lämmössä. Ettei riitä, vaan jo mm Venäjältä hake roudataan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen arvokonservatiivi ja nationalisti. Kuulun Atte Kalevan ja Elina (Valtonen) kokoomukseen. Olen maanviljelijä.
Veteraanien kunnioitus laskenut vasemmistolla. Sivarit nyt muutenkaan ole maan rakentajien asialla.
Ei taida punikerilla olla lippua salkoon, ei edes salkoakaan.