saavuttaakseen päämääränsä, eli tulonsiirto- ja velkaunioniin, liittovaltioon on päästävä keinoja kaihtamatta.
"Marinin mainostama neuvotteluvoitto oli siis se, että saimme maataloudelle vuosille 2021-2027 yhteensä 500 miljoonan euron ”kuoren”. Kun sen vaikutus yhdistetään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP-järjestelmän rahoituksen yleiseen laskuun, Suomen vuosien 2021-2027 maatalousrahoitus paranee keskimäärin noin 21 miljoonaa euroa/vuosi nykyhinnoin ilmaistuna. Ilman elpymisvälineen rahoja.
Nuukan nelikon maat sen sijaan eivät saaneet vastaavaa maatalouskuorta. Sen seurauksena esimerkiksi Ruotsin maatalousrahoitus heikkenee noin 44 miljoonalla eurolla vuodessa. Sen sijaan Ruotsi vaati ja sai 1 069 miljoonan euron vuotuisen jäsenmaksualennuksen. Jäsenmaksualennus on vuosien 2014-2020 kehykseen verrattuna noin 499 miljoonaa euroa suurempi joka vuosi. Huomioiden maatalousrahoituksen laskun, Ruotsi pääsi neuvotteluissa 455 miljoonaa euroa plussalle joka vuosi."
Nuukan nelikon muiden kolmen maan eli Tanskan, Hollannin ja Itävallan neuvottelemat jäsenmaksualennukset tuottivat niille samankaltaiset tulokset.
– Tanskan netto maatalouden rahoitustappioiden jälkeen on 218 miljoonaa vuodessa. Hollanti pääsee joka vuosi plussalle 684 miljoonalla eurolla ja Itävalta 539 miljoonalla eurolla. Jokaisen maan netto on samaa suuruusluokkaa, kuin niiden vuotuinen maksuosuus elpymisvälineen 390 miljardin euron avustuslainasta. Nuukan nelikon maat pääsevät neuvottelujen seurauksena joka vuosi satoja miljoonia plussalle. Toisin kuin Suomi.
– Suomen maksuosuus avustuslainasta on noin 220 miljoonaa vuodessa. Sitä kattamaan pääministeri Marinin tiimi voitti maatalousneuvotteluissa 21 miljoonaa vuodessa. Suomi maksaa jatkossa sellaiset 200 miljoonaa enemmän joka vuosi. Muut nuukan nelikön maat eivät näin joudu tekemään."
Suomi on hävinnyt jälleen.
"Marinin mainostama neuvotteluvoitto oli siis se, että saimme maataloudelle vuosille 2021-2027 yhteensä 500 miljoonan euron ”kuoren”. Kun sen vaikutus yhdistetään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP-järjestelmän rahoituksen yleiseen laskuun, Suomen vuosien 2021-2027 maatalousrahoitus paranee keskimäärin noin 21 miljoonaa euroa/vuosi nykyhinnoin ilmaistuna. Ilman elpymisvälineen rahoja.
Nuukan nelikon maat sen sijaan eivät saaneet vastaavaa maatalouskuorta. Sen seurauksena esimerkiksi Ruotsin maatalousrahoitus heikkenee noin 44 miljoonalla eurolla vuodessa. Sen sijaan Ruotsi vaati ja sai 1 069 miljoonan euron vuotuisen jäsenmaksualennuksen. Jäsenmaksualennus on vuosien 2014-2020 kehykseen verrattuna noin 499 miljoonaa euroa suurempi joka vuosi. Huomioiden maatalousrahoituksen laskun, Ruotsi pääsi neuvotteluissa 455 miljoonaa euroa plussalle joka vuosi."
Nuukan nelikon muiden kolmen maan eli Tanskan, Hollannin ja Itävallan neuvottelemat jäsenmaksualennukset tuottivat niille samankaltaiset tulokset.
– Tanskan netto maatalouden rahoitustappioiden jälkeen on 218 miljoonaa vuodessa. Hollanti pääsee joka vuosi plussalle 684 miljoonalla eurolla ja Itävalta 539 miljoonalla eurolla. Jokaisen maan netto on samaa suuruusluokkaa, kuin niiden vuotuinen maksuosuus elpymisvälineen 390 miljardin euron avustuslainasta. Nuukan nelikon maat pääsevät neuvottelujen seurauksena joka vuosi satoja miljoonia plussalle. Toisin kuin Suomi.
– Suomen maksuosuus avustuslainasta on noin 220 miljoonaa vuodessa. Sitä kattamaan pääministeri Marinin tiimi voitti maatalousneuvotteluissa 21 miljoonaa vuodessa. Suomi maksaa jatkossa sellaiset 200 miljoonaa enemmän joka vuosi. Muut nuukan nelikön maat eivät näin joudu tekemään."
Suomi on hävinnyt jälleen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Marinia vedettiin kölin ali EU-pöydissä.