Minkämerkkisiä yli 5metrisiä avoveneitä on suomessa valmistettu? Vator 17R nyt ainakin, mitä muita? Pitäsi ostaa merikelponen isompi pulppari
Isot merikelpoiset avoveneet
Anonyymi
703164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 70
Vanhimmat
Noitahan+on+vähän+joka+merkillä.+Tuntuu+joskus+ettäm90%+messuilla+esillä+olevista+veneistä+on+tuollaisia,+kaikki+saman+näköisiä+keskenään.
Totta, se on aika tylsää. En usko, että samankaltainen ulkonäkö olisi seurausta käyttötarkoituksesta. Olisi kiva nähdä välillä sellainen, jossa keula on tasainen ja tylppä ja perä terävä.
Aja sillä veneelläsi perä edellä. Problem solved.
Yli+5-metrisiä+avoveneitä+valmistaa+Suomessakin+varmaan+parikymmentä+firmaa+Aasta+Ööhön.+Oletko+tynnyrissä+kasvanut?+Varmaan+80%+kaikista+venefirmoissta+tekee+sellaisia.+Piipahda+vaikka+lähimmässä+venerannassa+ja+ota+nimiä+ylös.
Ja jos rantsuun ei ehdi, niin Nettiveneestä kyllä haulla >5m pulpettivene.
T. Pappa
5 metrinenkö iso? Joopa joo.
Jos leveys, niin kyllä alkaa Suomalais omisteiseksi olemaan meidän vesillä
Finnmaster 6000 offshore
Kyllä jo nelimetrinenkin on ihan merikelpoinen jos ei ole kyseessä kovin iso meri.
Ei mitään asiaa esim. tuuliselle syksyiselle Saimaalle, Näsijärvelle tms. siis ei edes sisäisille kulkuvesille nelimetrisillä rimpuloilla jos olosuhteet ovat vähänkään huonot, merialueista nyt puhumattakaan.
Sitten täytyy hankkia järvikelpoinen vene.
Vanhoista merkeistä vator,finnsport,scandic,lami,
Olihan noita jo 70-luvulla muutamia ja sitten 80-luvulla kymmeniä. Scandicistä en ole kuullut, mutta Scand ja Scantic tekivät tuollaisia. Samoin oli Finnark, Shark, Särki, Flipper (ainakin 640), Merelle, Marino, Coronet jne. Lisäksi oli useita alumiinivaihtoehtoja. Big Buster jäi hieman alle 5 metrin, mutta montaa muuta sai 5-6 m alueella.
Löytyisikö 6 - 7 m uppoumarunkoista avovenettå mistään uutena?
Simppu 620.
Onko tuo ainut vaihtoehto? En haluaisi tuollaista moottorikaivoa. Jos keskimoottorisena ei saa, niin haluaisin perämoottorin peräpeilikiinnityksellä.
Onhan noita vaikka kuinka. Bentri, Fildi, Vesco, Marilla ja Lovoola. Ja ei ole kaivo- tai peräpeilikiinnityksellä vaan uppokiinnityksellä. Värejä löytyy joka lähtöön.
Vator 17R:lle näkisin vaihtoehtona Kulkuri 21 tai ison Rönnqvist 705:en.
Vatori on varmaan hyvä jos kone toimii. Ilman moottoria kamala..
Joo iso moottorivene ilman moottoria on aika kamala. Pitää olla helvetinmoiset airot...
Jos merelle mennään, aina on pidettävä mielessä se vaihtoehto että moottori saattaa syystä tai toisesta tehdä lakon, hajota kerrassaan tms, tekniikka on vain ja tekniikkaa. Käsite merikelpoisuus tarkoittaa että veneen on selvittävä kaatumatta ja helposti vedellä täyttymättä kaikissa tilanteissa joihin sillä saatetaan joutua.
Edellinen puolestaan tarkoittaa sitä, että veneitä jotka olisivat merikelpoisia ihan merialueilla, ei varsinkaan avoveneissä kokoluokassa 4-5 metriä lainkaan ole.
kaikki tälläkin sivulla mainitut veneet olisivat hämärällä myrskyisellä Suomen-, Pohjanlahden tai Perämerenkin vesillä käyttökelvottomia lillukoita, ei sellaisilla pidä lähteä merelle henkensä kaupalla urheilemaan!
"Vator 17R:lle näkisin vaihtoehtona Kulkuri 21 tai ison Rönnqvist 705:en."
Vator 17 on 5,05 metriä pitkä, ja kulkuri on 6,2 metriä, Rönnqvist 7 metriä. Eli nuo kolme eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan kolme kokonaan erillistä kokoluokkaa.
Merikelpoisuus tarkoittaa sitä, että vene ja sen varusteet ovat kunnossa ja sillä voi lähteä merelle.
Näin on. Soutuvene ilman airoja on myös aika kamala.
Eihän vene ole merikelpoinen enään sen jälkeen, kun moottori on hajonnut. Ota selvää mitä merikelpoinen tarkoittaa ja Jokela vasta sen jälkeen
Sinulla on aika erikoinen käsitys siitä, mitä merikelpoisuus tarkoittaa. Jos moottori hajoaa, niin vene ei enään ole merikelpoinen, siis jos kyseessä on moottorivene.
Viimeistään noiden aikojen kohdalla repesin täysin 🤣
No minulla on uppoamarunkoinen 11m katettu merivene ja se tuntuu joskus avomerellä turhan pieneltä.
Ehkä joku vanha 10m fiskari johon värkkäät ohjauspulpetin olisi sellainen isohko merikelpoinen avovene. No Rönnqvist 625 tai se isompi malli, niillä pärjää kun on järki päässä.
No eipä se pituus veneestä merikelpoista tee, eivät esim. perinteiset ns. fiskarit mitään avomeriveneitä ole, eivät ainakaan niissä huonoissa olosuhteissa. Jos taas katsotaan ihan vaan vaikka silmämääräisesti yhtä lailla perinteisiä kalastustroolareita, vaikka puurunkoisiakin, huomataan helposti mitä oikeaan merikelpoisuuteen vaaditaan: Syväyttä ja massaa ja uppouman painopisteen sijaitsemista riittävän alhaalla.
Eipä taida noita ominaisuuksia löytyä avoveneistä. Esimerkki kaikkien aikojen merikelpoisimmasta avonaisesta meriveneestä voisi olla viikinkivene, pitkä, kapea ja kokoonsa nähden kevyt. Raskasuppoamainen on tietenkin merenkäynnissä mukava jos se ei ole ylivakaa. Vakautta on kuitenkin kahdenlaista, painopistevakautta ja muotovakautta. Yksi tosiasia on sekin että raskasupoamainen on merenkäynnissä rakenteellisesti suhteellisesti heikompi ja joutuu kestämään paljon suurempia voimia.
Mulla on 7-metrinen avonainen fiskari, ja se on kyllä paljon merikelpoisempi kuin mun 5-metrinen pulpettivene. Menee mukavasti niissäkin keleissä, missä pulpparilla taistelisi hengestään. Vesi lentää, mutta pilssipumppu hoitaa. Fiskarin suurin etu on suuri kuormankestävyys. Pulpettiveneen ominaisuudet aallokossa huononevat radikaalisti, kun on kuormaa mukana, kun keula ei enää kiipeä aallon päälle.
Ovatko esimerkkinä mainitsemani nyt jo ikääntyneet troolarit mielestäsi "rakenteellisesti suhteellisesti heikompia"? Jos joskus 1930- luvulla rakennettu troolari on ollut aktiivisessa kalastuskäytössä Pohjanmeren aika vaativissa oloissa sanokaamme 30 vuotta, sitten tuotu suomeen ja ollut täällä Itämeren altaalla, jäätilanteesta riippuen niin ikään kovassa lähes ympärivuotisessa käytössä usein hyvinkin toiset 30 vuotta, osoittaako se "rakenteellista suhteellista heikkoutta"?
Voisitko tarkentaa millainen on mielestäsi "rakenteellisesti suhteellisesti heikompi" vene?
Kun käsitellään käsitettä merikelpoisuus, ei se mikään mukavuuskysymys ole!
Viikinkivene myrskyssä avomerellä olisi kuolemanloukku, pitkä vene jyrkässä korkeassa aallokossa sukeltaisi itsensä vettä täyteen parin ison aallon sopivasti osuessa kohdalle edestä/etuviistosta tai takaa/takaviistosta. Nuo veneet solakkuutensa ansiosta olivat soudettuina ja ehkä pienillä purjeilla avustettuina suojaisessa saaristossa sen ajan pikaveneitä mutta isoja ulapoita niillä ylitettiin vain pikaisesti kauniilla ilmoilla. Viikingeille sattuneista veneonnettomuuksista emme sattuneista syistä juuri mitään tiedä mutta sellaisia lienee sattunut melko paljon.
Kun suomessa tehty viikinkiveneen kopio joitain vuosia sitten lähti leveästi matkalle Tallinnaan, eikös se jo puolimatkassa ollut merihädässä ja huutanut apua...
Jostain kumman syystä juuri se viikinkivenemalli ei sitten jäänyt yleisemmin käyttöön, kertoisiko sekin jotain sen ominaisuuksista?
"isoja ulapoita niillä ylitettiin vain pikaisesti kauniilla ilmoilla"
Ja miten se oli mahdollista?
Kyselysi ovat jo niin junttimaisia etten jaksa jatkaa, pidä hyvänäsi...
No älä nyt hermostu. Jos itse mietit tuota lainattua lausetta niin kyllä se pienen selityksen vaatii! On se niin puutaheinää!
Jykä&Rike: Puutaheinää
Mutta eikö hyvä tapa ole ensin vastata toisen esittämään kysymykseen ja vasta siten esittää uusia vastakysymyksiä?
Kyllä, kohdistuviin voimiin nähden laivat ovat veneitä heikompia ja raskasuppoamaiseen veneeseen kohdistuu suhteessa rakenteiden kestävyyteen isompia voimia kuin kevytuppoamaiseen. Nimenomaan se raskasuppoamainen sukeltaa aalton, kevytuppoamainen nousee aallosta ilman, että keulan tarvitsee muistuttaa muodoltaan puukenkää. Väiteesi viikinkien sotalaivan soveltumattomuudesta pitkäaikaisiin avomerimatkoihin on tosiasioiden vastainen. Ei viikinkiaikaan ollut yr.no'a mistä olisi voinut tarkistaa Pohjois Atlantin suursäätilan seuraavaksi kuukaudeksi ja ajoitaa valtameren ylitystä sopivaan sääikkunaan. Viikingeliiähän oli myös raskasuppoamaisia kannellisia kauppalaivoja, mutta jostain syystä niitä ei käytetty kuin saariston suojissa ja hyvissä olosuhteissa lyhyisiin avomerimatkoihin.
Englantilaiset ovat merenkulklkija kansaa ja englannin kieli jakaa merikelpoisuuden käsitteen kahteen osaan "seaworthy" ja "seakind". Vaikka alus olisi kuinka vakaa ja meren voimia kestävä ei se silti ole merikelpoinen, jos miehistö ei kykene aluksessa toimimaan.
Merikelpoisuus ei ole määriteltävissä millään pituus/leveys suhteella tai pituus/uppoamasuhteella. Vertaa vaikka jotain Nordhavn'ia ja FPB'tä. Kaksi täysin eri filosofialla toteutettua valtamerikelpoista moottorivenettä, molemmat silti varmastikkin hyviä tarkoitukseensa, joskin uudemmat Norhavnit on ilmeisestikkin enemmän tarkoiotettu vain satamassa oleiluun, lisääntyneestä ikkuna pinta-alasta ja suurista runko ikkunoista päätellen.
Ei tässä tapauksessa.
3.5 klo 08:25 kommentoineelle kommentoin seuraavaa:
Olen jokseenkin samaa mieltä kirjoituksesi jälkiosan suhteen, valtameriähän on ylitetty jopa soutuveneillä. Tosin muistissamme olevat tapaukset ovat jo uudemmalta ajalta jolloin on osattu varautua toistuviin kaatumisiin, juomaveden tarpeeseen jne.
Muista laivoihin ja veneisiin kohdistuvista voimista lisää. Ani harva veneily- tai laivaonnettomuus on johtunut veneen/laivan rungon heikosta rakenteesta. Purjelaivojen aikakaudella tyypillisiä olivat sen sijaan takilavauriot, samoin veneissä joissa myös muutamia kölien irtoamisia tms. on tapahtunut. Jälkimmäisiä lähinnä kilpakäyttöön viritellyissä äärimmilleen kevennetyissä veneversioissa.
Viikinkien kuvitelluista rahtilaivoista sen paremmin sinulla kuin minullakaan ei ole mitään tietoa. Jostain kumman syystä heidän aluksensa eivät jääneet olemaan ja vaikuttamaan historiaan kuin ohikiitävän hetken ajaksi, mikäköhän siinä...?
Oisko syynä se että kehitys kehittyy ja saataville on tullut parempia aluksia?
Maakuopassakaan kukaan viitsi enää asua sen jälkeen kun joku keksi rakentaa talon.
Siis syynä mihin?
Kirjoitettu osaaminen vaikuttaa ainakin taantuvan koska ei osata edes kohdistaa esitettyä kommenttia tai kysymystä kohteeseensa, p_rukaan ei osaa tulkita esim. 5.6.21 klo 11:22 kommentointia...
Siinä mihin tuossa on vastattu on viimeisessä kappaleessa kysymys.
Sulla luetun ymmärtäminen jotenkin taantunut?
Nyt kun sitä oikein kysymällä kysymysmerkin kera kysyt, vastaan ettei ymmärrykseni ole taantunut.
Ei sitä ilmeisesti itse huomaa!
Eli niinkö on päässyt itselläsi käymään, huomasit asian vasta kun joku siitä huomautti?
Sullahan se ongelma on hahmottaa jos joku kysyy ja joku siihen vastaa!
Mutta ei mulle ei ole tehty asiasta mitään diaknoosia mutta sulle pitäis tehdä!
Tarkoititko diagnoosia...olisiko nyt syytä tehdä diagnoosi?
Kaikkein tyhjäpäisimmät turhakkeet joilla ei ole mitään oikeaa sanottavaa huomauttavat näppäilyvirheistä!
Syynä voi myös olla soutajien saatavuus. Itselläni ainakin olisi hankalaa löytää kuuttatoista ukkoa airoihin, jos vaikka päättäisin yllättäen lähteä ulapalle
Hei kaikki kunnon seilorit. Täällä on viime aikoina pyörinyt oikein sitkeä provon vääntäjä, jonka tarkoitus on tehdä kiusaa asiallisille veneilijöille.
Bornholmista kalastajat lähtevät käytännössä keskelle täysin suojatonta Itämerta tällaisella kalustolla: https://www.novasol.se/sites/default/files/styles/body_large/public/inline-images/shutterstock_61823320_bornholm_ronne_church_4.jpg?itok=JvfotuER
Pienimmät troolarit alle 5 m ja ajohytti selvästi puhelinkoppia pienempi. Avoveneissä 10-20 hv koneita paljolti.
Olet sitten onnistunut kuvaamaan lähinnä huviveneilijöiden peräprutkuveneitä, pari- kolme kalastajien venettä on kylläkin laiturissa siellä kauempana...Kauniilla kesäilmalla vesillä käydään ja ollaan toki Itämeren reuna- alueillakin. Hyvissä oikein suotuisissa olosuhteissa merellä pärjää tietysti vaikka sup- laudalla.
Itämerelle ei mennä yhdelläkään 4-6-metrisellä avoveneellä eikä edes hyttiveneellä tuulisilla pimeilläkin syyskeleillä tai ylipäätään huonommilla ilmoilla.
Kerropa nyt mitä kalaa alle 5-metriset kalastustroolarit keskeltä Itämerta kalastavat? Millaiset konetehot tarvitaan esim. silakkatroolia vedettäessä, mitä se trooli alukseen nostettuna painaa, entä miten alle 5- metriseen alukseen nostetaan kyytiin vaikkapa 2000 kg kalalasti? Troolarit saattavat kalastaa kertakäynnillä kalaa 10- 20 tonnia, nippelipeli kun ei lyö leiville...
Ei ole mun ottama kuva. Tuolla olen muutaman kerran käynyt. Kyllä ne niillä pikkuveneillä lähtevät ilmeisesti verkoilla käymään. 5 m vene on ulkonäöltään troolari. Ei sillä varmasti troolia vedetä.
Silminpistävän pientä on venekanta merellä myös kovalla kelillä tuolla. Sama pätee Ruotsin länsirannikkoon.
On tuolla erikseen satama, jossa on isompia troolareita, mutta lienevät sitten ammattikalastajia.
Aika pieni se 17R on myös, vaikka iso avovene olikin 70-luvulla.
Tarkentaisitko mikä mielestäsi on merikelpoinen, siis mitä se käytännössä tarkoittaa.
Pysyy meressä pinnalla. Merikelvoton uppoaa heti.
Jos aluksen valmistaa laivaraudasta niin se ei uppoa.
Laivaraudasta tehty alus kyllä uppoaa, jos raudan molemmat sivut kastuvat.
Siten on tärkeää, että laivan sisään ei päästetä vettä, niin paljoa että sisäpinnat kastuvat kauttaaltaan.
Jos suurin osa ulkopinnasta on kuiva niin eipähän uppoa vaikka tankit olisi täynnä vettä.
kyllä bustereilla ja silvereillä pärjää merellä
Mikä Vatorissa on merikelpoista?
Merikelpoisuus on aluskohtainen. Siis ainakin lain mukaan. Aluksen päällikön vastuulla on se, että merelle lähdettäessä alus on merikelpoinen sillä tehtävää matkaa varten.
Päällikön vastuu ei aluksen merikelpoisuuteen vaikuta mitenkään.
No sehän on vaan laki mistä ei ole niin väliä. Muutenkin koko merikelpoisuus veivaus on nynnyjen juttu. Tosi kippari menee kovaan keliin testaamaan onko ruuhesta mihinkään, sillä se selviää. Velliperseiden kannattaa pysyä rannalla,niin ei vaipat kastu.
Merilaki 674/1994 3§ kertoo mitä on aluksen merikelpoisuus.
Mahtaako nuo säännöt päteä jossain Kuolleella Merellä tai Sargassomerelläkin?
Älä kysele, vaan käy ottamassa selvää.
Veneily on ruåtsinkielistä hommaa, joten osta ruåtsalainen vene
Avoveneet eivät ole merikelpoisia. Korkeintaan rannikkoajoon. Älä hullu lähde merelle millään avoveneellä, tai jos lähdet niin yksin ja testamentti kuntoon.
Merelle ei kelpaa avoveneet. Älä hullu lähde, tai jos lähdet niin yksin ja testamentti kuntoon.