Kehittämistuki oli joskus ohjelman mukaan 1.3 mrd ja kustannustuki 0.3 mrd.
Jos ylellä tai "yritystuen tutkimusjaostossa" (jonka puheenjohtajaa haastatellaan alan asiantuntijana) ei ole yhtään leikannut, niin kun valtio rahoittaa toisten ihmisten yritystoiminnat näiden puolesta, on seurauksena "aina" uusien työpaikkojen synty. Kyseessä on melkein sama kuin siinä, että keskuspankkirahan lainaaminen halvalla suuriin pörssiyhtiöihin pelastaa maailman köyhimpienkin talouden ns. trickle down -mekanismilla. Valtion 1.3 mrd -tuessa on vain toisenlainen ohjaus. Jos kustannuksiin lasketaan ravintolan omistajan palkka ja velat ja kiinteistön käytön maksut hamaan tulevaisuuteen, ei yksikään kustannustukieuro ole sen suurempana menossa työstä maksamiseen kuin nämä muut.
Ministeri on sanonut, että työpaikkojen turvaaminen on hyvä tulos tuiden antamisesta. Ei siinä voida luvata, etteikö kansanosien välillä olevaa työllisyystilannetta tultaisi yhtään kauhalla hämmentämään ja että vain pitkäaikaistyöttömät olisivat pysyvästi yhdestä asemasta nauttimassa.
Ekonomistisessa mielessä voidaan miettiä, onko kustannustuki sitä vaativille aloille GDP-tasolla tuottavaa tulevina vuosina, kun vertaa sekalaiseen joukkoon kehitettäviä aloja.
Jos ylellä tai "yritystuen tutkimusjaostossa" (jonka puheenjohtajaa haastatellaan alan asiantuntijana) ei ole yhtään leikannut, niin kun valtio rahoittaa toisten ihmisten yritystoiminnat näiden puolesta, on seurauksena "aina" uusien työpaikkojen synty. Kyseessä on melkein sama kuin siinä, että keskuspankkirahan lainaaminen halvalla suuriin pörssiyhtiöihin pelastaa maailman köyhimpienkin talouden ns. trickle down -mekanismilla. Valtion 1.3 mrd -tuessa on vain toisenlainen ohjaus. Jos kustannuksiin lasketaan ravintolan omistajan palkka ja velat ja kiinteistön käytön maksut hamaan tulevaisuuteen, ei yksikään kustannustukieuro ole sen suurempana menossa työstä maksamiseen kuin nämä muut.
Ministeri on sanonut, että työpaikkojen turvaaminen on hyvä tulos tuiden antamisesta. Ei siinä voida luvata, etteikö kansanosien välillä olevaa työllisyystilannetta tultaisi yhtään kauhalla hämmentämään ja että vain pitkäaikaistyöttömät olisivat pysyvästi yhdestä asemasta nauttimassa.
Ekonomistisessa mielessä voidaan miettiä, onko kustannustuki sitä vaativille aloille GDP-tasolla tuottavaa tulevina vuosina, kun vertaa sekalaiseen joukkoon kehitettäviä aloja.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.