Olen 30v nainen ja kärsinyt lisälyönneistä aina 2016 kesästä lähtien ja tilanne on tasaisesti pahentunut. Näiden vuosien aikana on tehty muistaakseni kolme holteria (24h), joissa esiintyi lähinnä yksittäisiä kammio- ja eteislisälyöntejä, kammiobigeminiaa ja kupletteja (sekä kammioista että eteisistä) ja bradykardiaa. Rasituskokeita tehtiin 2016 kahteen otteeseen ja niissä kammiolisälyöntejä esiintyi kupletteina ja bigeminiana myös rasituksen raskaimman vaiheen aikana. Lääkkeeksi määrättiin Propral, joka ei ole pahemmin auttanut.
Sydän on ultrattu sekä vuonna 2016 että talvella 2020. Suvussa on mm. hypertrofista kardiomyopatiaa ja lukuisia muita sydänsairauksia; valtaosa sukulaisista kuollut juurikin sydänkohtaukseen ja moni nuorella iällä.
Vuoden 2019 loppua kohden yleisvointi ja suorituskyky alkoivat merkittävästi alentua, rytmihäiriöt pahenivat, alkoi esiintyä nopeita pyrähdyksiä ja huimaus muuttui jatkuvaksi ja paheni koko ajan. 2020 alkaen en ole pystynyt harrastamaan liikuntaa enää lainkaan, kävelemään vain hitaasti n. 1km matkoja ja silloinkin tulee pyrähdyksiä ja henkeä ahdistaa.
Tämän vuoden alusta lähtien liikkuminen on muuttunut yhä vaikeammaksi, myös kotona ja pyörrytys on niin voimakasta, että taju on ollut lähteä useita kertoja. Ja tätä tapahtuu siis päivittäin. Lisäksi esiintyy puristavaa ja säteilevää rintakipua, kylmää hikoilua, silmien sumenemista ja yhä enenevissä määrin hengenahdistusta. Välillä sydän nakuttaa kuin ompelukone muutaman sekunnin ajan ja välillä syke tippuu äkillisesti 30-40 paikkeille ja syke kuulostaa suunnilleen tältä: 2 heikkoa peräkkäistä lyöntiä - pitkä useamman sekunnin tauko - 2 heikkoa lyöntiä - pitkä tauko jne. Molempien aikana jalat meinaavat lähteä alta ja käyn pyörtymisen rajalla.
Olen myös laihtunut alle vuoden sisällä 7 kiloa ja paino putoaa yhä nopeammalla vauhdilla, vaikka syön yhä enemmän (yli 2000 kcal päivässä) ja en pysty harrastamaan liikuntaa. Bmi on enää 16 ja pelkään pahoin kuolevani (oli taustalla syöpä tai muu vakava sairaus), sillä julkinen puoli ei tähän reagoi ja en ole saanut mtn apua.
Viime viikolla minulla oli jälleen 24h holter, jossa esiintyi vanhaan tapaan yksittäisiä lisälyöntejä, lisälyöntipareja ja järkytyksekseni 4 kammiolisälyönnin pyrähdys rasituksen aikana eli kammiotakykardia, jonka olemassaoloa olinkin epäillyt ja pelännyt. Holterin tarkistanut kardiologi oli vain kommentoinut, että poikkeava löydös. Ja tietääkseni kammiotakykardiaa harvemmin esiintyy terveessä sydämessä?
Olisin kiitollinen, mikäli joku jaksaisi lukea tämän ja saisin mahdollisesti vertaistukea. Sydänongelmat ovat viimeistään tuhonneet koko elämäni.
Muita, joilla todettu kammiotakykardiaa?
67
8860
Vastaukset
- Anonyymi
kannattaa mennä kardiologin vastaanotolle. Helsinginsydänsairaalassa on vastuuntuntoisia ihmisiä. Pitäähän saada lääkärin neuvoja. Sydän viat ovat tiedemiesten ja naisten työtä. Ei kertakaikkiaan auta netistä etsiskellä neuvoja...
- Anonyymi
Tiedän toki, ettei neuvoja kannata hakea - hainkin vertaistukea, mikäli täällä sattuisi olemaan joku, jolla on myös kammiotakykardiaa todettu. Ja mikä sairaus on paljastunut taustalla olevaksi syyksi.
Kardiologia tilanne ilman muuta vaatii, aikoinaan kävinkin yksityisellä kardiologilla muutamia kertoja, kun tilanne ei ollut vielä muuttunut näin pahaksi. Enää ei ole yksityiseen varaa ja asun Jyväskylässä, jossa minua ei suostuta auttamaan. Terveysasemalta oli laitettu kiireellinen lähete sydäpolille, mutta ko. polin lääkäri oli laittanut lähetteen bumerangina takaisin. Yritin valittaa asiasta moneen kertaan, sillä sydämeni on mitä ilmeisimmin sairas, asun yksin, en selviydy enää edes kotiaskareista ja tarvitsen apua. Mutta kukaan ei tee asialle mitään; hoitaja käski vain mennä päivystykseen, "jos ei kerran kotona pärjää". Ja juuri viime vkl jouduin lähtemään lanssilla päivystykseen, kun en pysynyt enää pystyssä, olin kylmänhikinen, rintaa puristi ja tuli takykardioita. Päivystyksessä ei toki kyetty auttamaan juurikaan, käskettiin odottamaan kutsua sydänpolilta. Ja tämä oli tulos.
-ap - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tiedän toki, ettei neuvoja kannata hakea - hainkin vertaistukea, mikäli täällä sattuisi olemaan joku, jolla on myös kammiotakykardiaa todettu. Ja mikä sairaus on paljastunut taustalla olevaksi syyksi.
Kardiologia tilanne ilman muuta vaatii, aikoinaan kävinkin yksityisellä kardiologilla muutamia kertoja, kun tilanne ei ollut vielä muuttunut näin pahaksi. Enää ei ole yksityiseen varaa ja asun Jyväskylässä, jossa minua ei suostuta auttamaan. Terveysasemalta oli laitettu kiireellinen lähete sydäpolille, mutta ko. polin lääkäri oli laittanut lähetteen bumerangina takaisin. Yritin valittaa asiasta moneen kertaan, sillä sydämeni on mitä ilmeisimmin sairas, asun yksin, en selviydy enää edes kotiaskareista ja tarvitsen apua. Mutta kukaan ei tee asialle mitään; hoitaja käski vain mennä päivystykseen, "jos ei kerran kotona pärjää". Ja juuri viime vkl jouduin lähtemään lanssilla päivystykseen, kun en pysynyt enää pystyssä, olin kylmänhikinen, rintaa puristi ja tuli takykardioita. Päivystyksessä ei toki kyetty auttamaan juurikaan, käskettiin odottamaan kutsua sydänpolilta. Ja tämä oli tulos.
-apJa mainittakoon, ettei ko. terveysasemakaan reagoinut holterin tulokseen mitenkään kammiotakykardiasta huolimatta. Kukaan ei ollut kuulemma edes vaivautunut tarkistamaan kardiologin (joka oli katsonut holterin läpi Helsingissä) raporttia ja jouduin ottamaan itse yhteyttä ja vaatimaan monta kertaa, että lähete on saatava, sillä löydös on ehdottomasti poikkeava kuten kardiologi oli itse todennut. En tiedä muiden kokemuksista, mutta olen asunut Jyväskylässä 7 vuotta ja kokemus julkisen puolen terveydenhuollosta on koko karu.
-ap - Anonyymi
Kannattaa ryhtyä vegaaniksi, vegaani ei tarvitse kardiologia mihinkään 😁🤭😜
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kannattaa ryhtyä vegaaniksi, vegaani ei tarvitse kardiologia mihinkään 😁🤭😜
Eipä kannattaisi ilkkua toisten sairauksilla!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja mainittakoon, ettei ko. terveysasemakaan reagoinut holterin tulokseen mitenkään kammiotakykardiasta huolimatta. Kukaan ei ollut kuulemma edes vaivautunut tarkistamaan kardiologin (joka oli katsonut holterin läpi Helsingissä) raporttia ja jouduin ottamaan itse yhteyttä ja vaatimaan monta kertaa, että lähete on saatava, sillä löydös on ehdottomasti poikkeava kuten kardiologi oli itse todennut. En tiedä muiden kokemuksista, mutta olen asunut Jyväskylässä 7 vuotta ja kokemus julkisen puolen terveydenhuollosta on koko karu.
-apOtan osaa takykardia ongelmiisi,minulla alkoi jo vuonna 1999 joulukuun alussa aivan yllättäen sain ifrakti ja siitä alkoi samanlaiset ongelmat.Kaikki hoitovaiheet alussa meni mönkään kun osaamaton lääkäri teki varjoainekuvauksen ja totesi siinä samalla ettei voi pallolaajentaa,no lääkityksellä olin teholla toinen lääkäri tutki sitten myöhemmin sanoen että olisi pitänyt heti pallolaajentaa mutta kerroin mitä edellinen oli minulle sanonut lääkäri totesi ettei se toinen edes hallitse mokomaa operaatiota.Sen takia minulle syntyi laaja-alainen arpikudos ja katkaisi sinussolmukkeelta jonkin sähköisen radan.Minulle koitettiin siihen aikaan kaikki tehokkaat lääkkeet ettei niitä nopeita episodeja tulisi ja päädyttiin gordarone lääkkeeseen,nyt kyseinen lääkitys on vähennetty yhteen taplettiin joka toinen päivä ja sain silloin alussa myö tahdistimen,kyllä tunnen ja tiedän paremmin tämän ongelmasi kuin yksikään lääkäri,otan osaa.Ehkä tiedätkin kuinka ikävät sivuvaikutukset edellämainitulla lääkkeellä on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kannattaa ryhtyä vegaaniksi, vegaani ei tarvitse kardiologia mihinkään 😁🤭😜
Joopa joo, vegaanius selvästikin pelastaa kaiken: olen ollut vegaani jo vuosikaudet. Vegaanius vähentää mm. sepelvaltimotaudin riskiä, mutta muiden sydänsairauksien ja etenkin perinnöllisten sydänsairauksien tapauksessa se ei muuta asioita miksikään.
Kannattaa olla paremmin perillä sairauksista, ennen kuin alkaa laukoa mitä sattuu.
-ap - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tiedän toki, ettei neuvoja kannata hakea - hainkin vertaistukea, mikäli täällä sattuisi olemaan joku, jolla on myös kammiotakykardiaa todettu. Ja mikä sairaus on paljastunut taustalla olevaksi syyksi.
Kardiologia tilanne ilman muuta vaatii, aikoinaan kävinkin yksityisellä kardiologilla muutamia kertoja, kun tilanne ei ollut vielä muuttunut näin pahaksi. Enää ei ole yksityiseen varaa ja asun Jyväskylässä, jossa minua ei suostuta auttamaan. Terveysasemalta oli laitettu kiireellinen lähete sydäpolille, mutta ko. polin lääkäri oli laittanut lähetteen bumerangina takaisin. Yritin valittaa asiasta moneen kertaan, sillä sydämeni on mitä ilmeisimmin sairas, asun yksin, en selviydy enää edes kotiaskareista ja tarvitsen apua. Mutta kukaan ei tee asialle mitään; hoitaja käski vain mennä päivystykseen, "jos ei kerran kotona pärjää". Ja juuri viime vkl jouduin lähtemään lanssilla päivystykseen, kun en pysynyt enää pystyssä, olin kylmänhikinen, rintaa puristi ja tuli takykardioita. Päivystyksessä ei toki kyetty auttamaan juurikaan, käskettiin odottamaan kutsua sydänpolilta. Ja tämä oli tulos.
-apMulla ns. terve sydän.Ensin iski brakykardia syke tipahti kolmeenkymmeneen ,siirrettiin Meilahteen sydänteholle asennettiin tahdistin.Syytä ei löytyny mut ei päästetty kotiin vaan ruvettiin tutkimaan,sairaalaoloaikana iski kammiotakykardia tuktimushuoneen odotushuoneessa(syke 199 vereenpaine 50/20)oli yli tunnin päällä ennen kun saivat mut ensiapuun!Erinäisten mutkien ja kommervinkkien jälkeen vaihtoivat viikon sisällä iskevään tahdistimeen ja määrättiin lääkitys.Syytä eivät kuulemma tiedä ja vieläkään kahden vuoden jälkeen ei diagnoosia,puhti poissa ja nuppi ei oikein meinaa toimia ja icd tahdistimen myötä vietiin rekkakortti ja sitä myöden elanto! Vajaa kuuskymppinen ja eivät päästä eläkkeelle,ei muuta ku tsemiä vaan yksin systeemi jättää!!!
Takykardia kuulemma kaikilla,kammio takykardia sit vähän eri. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä kannattaisi ilkkua toisten sairauksilla!
Juuri näin. Pidän mauttomana ilkkua toisen sairaudella. Myös vegaani voi sairastua vakavasti.
- Anonyymi
..totta. sydän tautiset ovat yksin tuntemustensa kanssa. Itselläni on flimmereitä ja laajentunut vasenpuoli kammio ja eteinen, ei vajaa toimintaa. Ikävää, että valinnavapaus ei tullut ja erikoislääkärille, kuten kardiologille, ei kertakaikkiaan pääse julkisellapuolella. Vastaavia tuntemuksia on ollut, otan 2x 5mg orlocia ja eliguisaa päivässä. Tosi ikävää, kun estyy normaalipäivätoimet. Kannattaa kysyä saisiko lähetteen sydänsairaalaan taysiin vaikkapa terveyskeskukselta, pääsisi kunnallisena potilaana?..
- Anonyymi
Eikö täällä ole tosiaan ketään toista, jolla olisi todettu lyhytkestoinen kammiotakykardia joko tavallisen ekg:n, holterin tai rasituskokeen aikana? Tiedän kyllä, että nämä hengenvaaralliset kammiotakykardiat ovat huomattavasti harvinaisempia kuin eteisperäiset rytmihäiriöt, mutta silti. Pelottaa, miten vakavasta sydänviasta, pitkä QT -oireyhtymästä, sepelvaltimoiden rakennepoikkeavuudesta tms mahtaa olla kohdallani kyse. Vointini on romahtanut totaalisesti, en voi enää liikkua minnekään, kun juuri liikkuminen ja tunnereaktiot laukaisevat kammiotakykardiapyrähdykset (mikä on entistä pahempi merkki). Pystyn makaamaan vain sängyssä.
Elämäni on tuhoutunut täysin, muiden vaikeiden perussairauksien vuoksi olen menettänyt jo käytännössä kaiken (olen mm. sokeutumassa) ja nyt vielä tämä. Kieltämättä harkitsen itsemurhaa päivittäin, oikeastaan joka tunti.
-ap- Anonyymi
En henno kieltää ja opastaa sinua,mutta sisuuntumiset ja lohdutukset kasvattavat uusia alkuja sekä kasvutarinoita.
- Anonyymi
Hei!
Oma tarinani seuraava:
2012 vuodesta alkaen (olin tuolloin armeijassa) ollut rytmihäiriöitä vaihtelevasti. Rytmihäiriöit semmoisia, että sydän alkaa yks kaks hakkaamaan aivan tajuttoman kovaa. Kardiologin vastaanotolla 2012 tehtiin ultra ja otettiin EKG, ei mitään poikkeavaa, asia sai olla. Vuosien mittaan silloin tällöin lisää vastaavia rytmihäiriöitä, mutta arvelin, että ei ole mistään vakavasta kyse. Nyt 2019 syksyllä alkoi rytmihäiriöit pahenemaan ja esiintyivät aina rasituksessa. Kesto vaihteli n 10 sekunnista lähes 30min. Ei tajunnanhäiriöitä, mutta tukala olo ja henkeä ahdisti. Lääkäreillä ravastin varmaan vuoden ajan ties kuinka paljon ja ikinä ei löytynyt mitään. Lopulta asia kuitattiin sillä, että päässä minulla vikaa. Työterveyspsykologin vastaanotolla psykologi oli kuitenkin sitä mieltä, että jos minä kysyisin Holteria ja sitä kautta saataisiin rytmihäiriö nauhalle. No sain provosoitua rytmihäiriön päälle ja kas kas sieltähän paljastui kammiotakykardia. Tästä tuli sitten liikuntakielto päälle ja beetasalpaajat... Nyt olen KYS:llä käynyt sydämen magneettikuvissa, rasitus ekgssa ja rytmikardiologi vielä uudestaan ultrasi sydämen. Mitään poikkeavaa rakenteessa ei ole ja rasituksen sieto on ennallaan, jos rytmihäiriö ei tule päälle. 21.6. menen elektrofysiologiseen tutkimukseen jossa rytmihäiriön alkuperää yritetään selvittää... Kauhealtahan nuo kammiotakyt tuntuvat fyysisesti, mutta nimenomaan henkisesti tämä on rankempaa kun pelotellaan lääkäreiden puolesta äkkikuoleman riskillä ja mitään ei saa tehdä. Ymmärrän AP sinua hirveän hyvin tuskasi kanssa, ei tätä toivoisi kenellekkään...
T. Mies 28v- Anonyymi
Niin lisäyksenä vielä, että ei ole kyse pitkä QT-ajasta tjsp itselläni myöskään. Eli sydän on ''terve'', mutta jotain sydämen sähköisessä toiminnassa on vituillaan... Sinällään kiva että syy löytyi, kun lähemmäksi 10 vuotta tätä on minulle vähätelty ja kukaan ei ole ottanut tosissaan. Toivon hartaasti, että elektrofysiologisessa tutkimuksessa löytyy alkuperä ja sen voisi ablaatiolla hoitaa pois.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin lisäyksenä vielä, että ei ole kyse pitkä QT-ajasta tjsp itselläni myöskään. Eli sydän on ''terve'', mutta jotain sydämen sähköisessä toiminnassa on vituillaan... Sinällään kiva että syy löytyi, kun lähemmäksi 10 vuotta tätä on minulle vähätelty ja kukaan ei ole ottanut tosissaan. Toivon hartaasti, että elektrofysiologisessa tutkimuksessa löytyy alkuperä ja sen voisi ablaatiolla hoitaa pois.
Kiitokset! Toivon suuresti, että elektrofysiologinen tutkimus onnistuisi kohdallasi mahdollisimman hyvin ja kammiotakykardiat saisi poistettua ablaatiolla. Lääkehoidothan eivät taida useimmiten kammiotakykardiaan (vaikka kyse olisikin ns. terveen sydämen kammiotakykardiasta) juurikaan auttaa etenkään pidemmän päälle.
Itse olen vielä ihan tyhjän päällä ja nyt kesän aikana en pääse edes jatkotutkimuksiin, kun vapaita aikoja ei ole. Omalla kohdalla siis pitkä QT-oireyhtymän, CPVT:n yms ja sepelvaltimotaudin (epätodennäköinen vaihtoehto sinänsä, mutta kardiologi ei uskaltanut sulkea sitä kuitenkaan pois sukurasitteen ja angina pectoris -tyyppisten oireiden vuoksi) ja sepelvaltimoiden rakennepoikkeavuuden mahdollisuutta ei ole suljettu vielä pois. Tähän mennessä sydän on ainoastaan ultrattu ja siinä ei näkynyt mtn erikoista. Kardiologi tosiaan sanoi, että oma kammiotakyni saattaa johtaa koska tahansa kammiovärinään ja äkkikuolemaan. Ei tätä pysty oikein elämäksi enää kutsumaan, helvetillinen ahdistus päällä kaiken aikaa. Ja kiva olla ilman mtn vahvempaa lääkitystä ja jatkotutkimuksia; kehoitus oli vain soittaa hätänumeroon/hakeutua päivystykseen, "mikäli taju lähtee". Ja tuo ohje on jo itsessään paradoksaalinen ja järjetön, kun milläs soitat tai hakeudut mihinkään tajun lähtiessä. Kärsin siis presynkopeesta kammiotakyjen aikana ja synkopee on ollut monta kertaa lähellä.
Jos vain pystyt, niin palaa jossain vaiheessa kertomaan, miten tuo tutkimus onnistui.
-Ap - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitokset! Toivon suuresti, että elektrofysiologinen tutkimus onnistuisi kohdallasi mahdollisimman hyvin ja kammiotakykardiat saisi poistettua ablaatiolla. Lääkehoidothan eivät taida useimmiten kammiotakykardiaan (vaikka kyse olisikin ns. terveen sydämen kammiotakykardiasta) juurikaan auttaa etenkään pidemmän päälle.
Itse olen vielä ihan tyhjän päällä ja nyt kesän aikana en pääse edes jatkotutkimuksiin, kun vapaita aikoja ei ole. Omalla kohdalla siis pitkä QT-oireyhtymän, CPVT:n yms ja sepelvaltimotaudin (epätodennäköinen vaihtoehto sinänsä, mutta kardiologi ei uskaltanut sulkea sitä kuitenkaan pois sukurasitteen ja angina pectoris -tyyppisten oireiden vuoksi) ja sepelvaltimoiden rakennepoikkeavuuden mahdollisuutta ei ole suljettu vielä pois. Tähän mennessä sydän on ainoastaan ultrattu ja siinä ei näkynyt mtn erikoista. Kardiologi tosiaan sanoi, että oma kammiotakyni saattaa johtaa koska tahansa kammiovärinään ja äkkikuolemaan. Ei tätä pysty oikein elämäksi enää kutsumaan, helvetillinen ahdistus päällä kaiken aikaa. Ja kiva olla ilman mtn vahvempaa lääkitystä ja jatkotutkimuksia; kehoitus oli vain soittaa hätänumeroon/hakeutua päivystykseen, "mikäli taju lähtee". Ja tuo ohje on jo itsessään paradoksaalinen ja järjetön, kun milläs soitat tai hakeudut mihinkään tajun lähtiessä. Kärsin siis presynkopeesta kammiotakyjen aikana ja synkopee on ollut monta kertaa lähellä.
Jos vain pystyt, niin palaa jossain vaiheessa kertomaan, miten tuo tutkimus onnistui.
-ApHei!
Arvelin tulla vastaamaan, että minun osaltani elektrofysiologinen tutkimus johti siihen, että sydämmestä löytyi kaksikin rytmihäiriön aiheuttajaa. Kaksijakoinen eteiskammiosolmuke sekä kätkeytynyt oikorata löyty sieltä. Myöskin kävi ilmi, että rytmihäiriöt eivät olleetkaan kammiotakylardioita, vaan kaksi eri SVT mekanismia. Nuo rytmihäiriöt kuulemma osasivat "naamioitua" kammiotakyiksi kun olivat leveäkompleksisia. Mutta niin, tutkimuksen yhteydessä katetriablaatio, molemmat aiheuttajat poltettiin ja nyt oikeastaan juhannuksen jälkeen ei ole rytmihäiriöitä tullut ollenkaan. Pari viikkoa pumppua oli melkoisen ärhäkkä ja oli lisälyöntejä ja syke semmoisen 10-20 lyöntiä korkeammalla kokoajan, mutta se tasoittui sieltä sitten ja nyt oikeastaan elämä on taas aika normaalia. Jos suinkin on mahdollista niin yritä päästä tuohon elektrofysiologiseen tutkimukseen ablaatioon. Ite menin aamu 7 KYS ja samana iltana siinä 6 aikoihin pois ja operaatio oli itessään n. 4h.
Minullehan sanottiin kahdenkin eri kardiologin toimesta samaa ennen tutkimusta, että kyse on kammiotakysta joka voi milloin vain johtaa äkkikuolemaan. Lopputuloksena sitten se, että ei minulla ilmeisesti koskaan ollutkaan kammiotakya.
Toivottavasti sinulla menee nyt paremmin ja olet saanut apua jo vaivaasi :). Minun piti aiemmin jo vastailla tänne kuulumisia, mutta en minä sitten muilta kiireiltä muistanutkaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hei!
Arvelin tulla vastaamaan, että minun osaltani elektrofysiologinen tutkimus johti siihen, että sydämmestä löytyi kaksikin rytmihäiriön aiheuttajaa. Kaksijakoinen eteiskammiosolmuke sekä kätkeytynyt oikorata löyty sieltä. Myöskin kävi ilmi, että rytmihäiriöt eivät olleetkaan kammiotakylardioita, vaan kaksi eri SVT mekanismia. Nuo rytmihäiriöt kuulemma osasivat "naamioitua" kammiotakyiksi kun olivat leveäkompleksisia. Mutta niin, tutkimuksen yhteydessä katetriablaatio, molemmat aiheuttajat poltettiin ja nyt oikeastaan juhannuksen jälkeen ei ole rytmihäiriöitä tullut ollenkaan. Pari viikkoa pumppua oli melkoisen ärhäkkä ja oli lisälyöntejä ja syke semmoisen 10-20 lyöntiä korkeammalla kokoajan, mutta se tasoittui sieltä sitten ja nyt oikeastaan elämä on taas aika normaalia. Jos suinkin on mahdollista niin yritä päästä tuohon elektrofysiologiseen tutkimukseen ablaatioon. Ite menin aamu 7 KYS ja samana iltana siinä 6 aikoihin pois ja operaatio oli itessään n. 4h.
Minullehan sanottiin kahdenkin eri kardiologin toimesta samaa ennen tutkimusta, että kyse on kammiotakysta joka voi milloin vain johtaa äkkikuolemaan. Lopputuloksena sitten se, että ei minulla ilmeisesti koskaan ollutkaan kammiotakya.
Toivottavasti sinulla menee nyt paremmin ja olet saanut apua jo vaivaasi :). Minun piti aiemmin jo vastailla tänne kuulumisia, mutta en minä sitten muilta kiireiltä muistanutkaan.Hyvä kuulla, että kaikki sujui ok, tutkimus onnistui ja rytmihäiriöiden suhteen menee selvästi paremmin! :) Valitettavasti omalla kohdalla tilanne on paha: en ole saanut apua, hoitosuhteet katkaistiin pelkän sydämen ultran ja sepelvaltimoiden TT:n jälkeen, elektrofysiologista tutkimusta ei kuulemma suostuta tekemään (vaikka sehän nimenomaan on olennainen ja usein ainut keino löytää kammiotakyjen ja muiden rytmihäiriöiden aiheuttaja ja mahdollisesti korjata se), saan pärjätä pelkällä Propralilla ja kestää päivittäin sitä, etten kykene harrastamaan lainkaan liikuntaa, tajunta meinaa mennä tykytysten yhteydessä kotonakin vähän väliä, pystyn lähinnä makaamaan ja kammiotakykardioita on yhä enemmän ja pidempikestoisina. En kykene elämään näin.
Olen yrittänyt hakea apua Jyväskylässä moneen kertaan ja tämä on tulos. Kaiken lisäksi toukokuun Holterissa tehty löydös kammiotakykardiasta sivuutettiin täysin, epikriiseihin on kirjoitettu valheellisesti ettei mtn ole löytynyt ja potilaalla ei ole todettu rytmihäiriötä, vaan kyse on pelkistä "tuntemuksista" ja jatkotutkimuksiin ei ole aihetta. Tämä on mielestäni ehdottomasti hoitovirhe.
En enää tiedä mitä tehdä. Ei ole rahaa lähteä tutkimuksiin Helsinkiin, Tampereelle tai muualle Jyväskylän ulkopuolelle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä kuulla, että kaikki sujui ok, tutkimus onnistui ja rytmihäiriöiden suhteen menee selvästi paremmin! :) Valitettavasti omalla kohdalla tilanne on paha: en ole saanut apua, hoitosuhteet katkaistiin pelkän sydämen ultran ja sepelvaltimoiden TT:n jälkeen, elektrofysiologista tutkimusta ei kuulemma suostuta tekemään (vaikka sehän nimenomaan on olennainen ja usein ainut keino löytää kammiotakyjen ja muiden rytmihäiriöiden aiheuttaja ja mahdollisesti korjata se), saan pärjätä pelkällä Propralilla ja kestää päivittäin sitä, etten kykene harrastamaan lainkaan liikuntaa, tajunta meinaa mennä tykytysten yhteydessä kotonakin vähän väliä, pystyn lähinnä makaamaan ja kammiotakykardioita on yhä enemmän ja pidempikestoisina. En kykene elämään näin.
Olen yrittänyt hakea apua Jyväskylässä moneen kertaan ja tämä on tulos. Kaiken lisäksi toukokuun Holterissa tehty löydös kammiotakykardiasta sivuutettiin täysin, epikriiseihin on kirjoitettu valheellisesti ettei mtn ole löytynyt ja potilaalla ei ole todettu rytmihäiriötä, vaan kyse on pelkistä "tuntemuksista" ja jatkotutkimuksiin ei ole aihetta. Tämä on mielestäni ehdottomasti hoitovirhe.
En enää tiedä mitä tehdä. Ei ole rahaa lähteä tutkimuksiin Helsinkiin, Tampereelle tai muualle Jyväskylän ulkopuolelle.Hei!
Kuulostaa kyllä ihan kamalalta :(... Minkähän ihmeen takia sitä EFT ei suostututa tekemään. Sinäkin kuitenkin nuori ihminen, niin luulisi, että fiksumpi olisi kokeilla sillä hoitaa tuota vaiva kuin että vedät seuraavat 50 vuotta vaikka beetasalpaajia.
Lääkärihän minä en ole mutta jotenkin perin kummallista, miten noita eroja on sairaaloiden välillä noin paljon. Omalla kohdallani rytmikardiologi tosiaan kertoi KYS:ssä että elektofysiologinen tutkimus/katetriablaatio ensisijainen hoitokeino nuorilla ihmisillä.
Minusta tuo on kyllä melkoista piittaamattomuutta lääkärin osalta jos kerran vielä vähätellään vaivaa... :(
- Anonyymi
Itselläni kammiobigeminiaa jota Holterilla juuri tutkitaan. Pieni läppävika ja muuta ei kovin vakavaa. Mutta oireet viimeisen vuoden aikana voimistui, pyörrytti, huippas, sumeni ja sydämen tykytyksiä. Hengästyminen, aivosumua, kaikkea arkea vaikeuttavat oiretta ilmestyi, painon tunne kurkussa, loputon väsymys. Yksi asia mikä on helpottanut ja löytynyt tutkimusten aikana on raudanpuute. Eli ferritiini oli 4 joka käytännnössä kertoo ettei varastossa syystä tai toisesta ole rautaa vaikka arvo pitäisi huidella 100 tuntumassa 30 on jo hyvä mut naiselle jollla kuukautiset pitäisi olla korkeampi. Lääkärin määräämän rautakuuurin kautta oireet, sydämen tykytys, huimaus, väsymys, hengästyminen yms on korjaantunut pikkuhiljaa jo tosi paljon kuukaudessa. Monilla mennyt työkyky ja toimintakyky pelkästään raudan puutteesta. Tuo on helppo tarkistaa. Mutta sydäntutkimukset jatkuu muullakin eikä ne ole mitään vakavaa, mutta koen ettei ylimääräisiä lyöntejä enää ole eikä muitakaan ihmeellisiä sydäntuntemuksia. Olen myös kuullut monta masennusdiagnoosia vaikka taustalla on ollut selkeä raudan puute varastoissa. Mutta joo kannattaa mennä kardiologille. Tuon raudan voi itsekin ilman lähetettä käsittääkseni tarkistaa eikä ihan konkurssiin vie, tosin hoitoon pääsy voi silloin olla haastavampaa
Ja jos ei saa hoitoa voi aina tehdä valituksen hoitovirheen jos tuloksissa on epäiltävää ja niitä ei ole tutkittu. Epikriisin voi myös aina pyytää niin näkee kaikki mitä ei omakannassa välttämättä näy ja voi olla myös joskus silmiä avaavia nuo kertomukset- Anonyymi
Tiedän miltä tuntuu elää tuon tapaisen sairauden kanssa, itselläni ei nyt tuota ole mutta kroonistunut eteisvärinä, sitä ei ole edes koetettu vuosiin kääntää, aikoinaan oli niin paha, että ambulanssilla ensiapuun kymmeniä kertoja vuosien aikana, ablaatio tehty vuosia sitten, ei apua,
käyn joka 2-3 vuosi kardiologilla joka ultraa sydämen, siksi myös koska aorta ei ole oikean muotoinen vaan sellainen sipulimainen, muutoksia sen kanssa ei ole ollut mutta haluavat varotoimenpiteenä sitä seurata, siksi kerron, että elämä on tosiaan lähestulkoon yhden asian ympärillä pyörimistä, pelkoa, ahdistusta, huimausta, en pysty esimerkiksi edes kirjastossa lukemaan lehtiä rauhassa kun alkaa huippaamaan ja tulee paniikki, aivot ei saa ilmeisesti tarpeeksi verta ja happea, pakko lähteä kävelemään joka onkin ainoa joka vähän rentoutta,
Tällainen kuluttaa tavattomasti joten ymmärrän sinua, entisena alkoholin suurkuluttajana olisin tappanut itseni juomalla mutta kun olen tullut uskoon aikoinaan niin en tee sellaista typeryyttä omaistenikin takia ja en halua joutua siihen huonoon paikkaan juomalla itseni hengiltä. Usko Jeesukseen on auttanut minua jaksamaan muuten en olisi jaksanut,
jos saan luvan voin rukoilla puolestasi.
- Anonyymi
Lisälyönnit ovat harmillisia, mutta vaarattomia. Itselläni myös bigeminia ja ajoittaista takykardiaa. Verpamil käytössä. Mutta lääkitykselläkin tulee lisälyöntejä, etenkin jos on stressiä. Onko takykardia todettu kammioperäiseksi? Ei se sitä välttämättä ole, vaikka lisälyönnit ovatkin kammioperäisiä. Muut takykardiat ovat yleensä myös vaarattomia.
Lisälyöntitaipumusta ja takykardiaa pahentaa stressi. Kardiovaskulaarinen sairaus ei ole todennäköisin 30 vuotiaalla. Pitkä QT-aika voi aiheuttaa tajunnan menetykseen johtavaa kammiotakykardiaa. Se on perinnöllinen vika, joka olisi näkynyt EKG:ssa tai holter-tutkimuksissa. Sydänlihastulehdus oireilisi muutenkin. Nehän liittyvät infektiotauteihin ja yleensä paranevat itsestään.
Jos asia vaivaa sinua, niin mene ihmeessä lääkäriin. Propral ei ole ainoa lääke. Huimaus ja pyörtyminen ei välttämättä myöskään liity sydämeen. Omassa sydämessäni ei ole holter-seurannassa tapahtunut mitään poikkeuksellista, silloinkaan kun pyörryttää.
Huimaus on varsin yleinen oire, jonka syitä ei aina pystytä selvittämään. Se, kuten rintakivutkin voivat myös johtua stressistä. Klassiset sydänkohtausoireet on toki aina tutkittava.- Anonyymi
Kammiotakykardia ei ole aina vaarallinen. Se on voi johtaa henkeä uhkaavaan kammiovärinään, jos sydämessä on todettu muuta vikaa: kardiovaskulaarinen sairaus, sydänlihastulehduksen aiheuttamaa arpeumaa, pitkä QT-aika tms. elektrolyyttihäiriö.
Muutoin terveen sydämen kammiotakykardiassa tykytyskohtaukset voivat olla epämiellyttävän tuntuisia ja aiheuttaa heikotusta, mutta se ei ole henkeä uhkaava. Muutaman sekunnin kohtauksia ei tarvitse hoitaa. Mutta jos kohtaukset kestävät pitkään ja aiheuttavat muita oireita - kuten tajunnan menetyksen - niitä hoidetaan lääkkein tai katetrihoidolla.
Pitkää QT-aikaa ei myöskään hoideta lievissä tapauksissa. Kun hoito aloitetaan, niin yleensä kokeillaan ensin beetasalpaajaa. Pitkän QT-ajan kanssa on myös varottava tiettyjä lääkkeitä (esim. adrenaliini, kortisoni, psyyken lääkkeet yms.) jotka pahentavat tilannetta. Ruokavaliosta ja nesteytyksestä on pidettävä huolta, ettei tule elektrolyyttitasapainon ongelmia. Paasto, kovat dieetit sekä vatsataudit pahentavat ongelmaa.
Rytmihäiriöitä pahentavat voimakas psyykkinen tai fyysinen rasitus. Niistä kärsivän on valitettavasti opeteltava välttämään asioita, jotka pahentavat oireita. - Anonyymi
Lopettakaa tuo naisille niin tavanomainen kaikkien fyysisten oireiden psykologisoiminen.
Ihan tarpeeksi vaikea naisten muutenkin saada apua vakaviin sydänongelmiin, ei yhtään enempää tarvita tätä huuhaa psykologiaa joka selittää kaikki stressistä johtuvaksi. Juuri tuo selitys on ollut oikeaa puoskaripsyjologien lempiväittämä, jolla on selitetty kaikki mahdollinen maan ja taivaan välillä.
Vaan näytäppä minulle se ihminen joka ei koe olevansa stressaantunut.
On useita tutkimuksia, joissa melkein jokainen haastateltu asuinympäristöstä ja elämäntilanteesta huolimatta ilmoitti kokevansa, että on stressaanrunut. Siis miksi ei kaikilla näillä stressaantuneilla eli usemmilla ihmisillä ole huimausta, pyörtyilyä ja rintakipuja? - Anonyymi
Kuten jo aloitusviestissä mainitsin, takykardia on nimenomaan todettu kammioperäiseksi.
-ap
- Anonyymi
Kuulostaa siltä, että sinulla saattaa olla sydän sarkoidoosi. Hankala todeta, mutta HUSssa osataan sekin kyllä löytää.
Mene pyörtymisoireinesi HUS: n päivystykseen, jos ett asu Hkissä niin ota vaan juna sinne ( Tai Tampereen tai Kuopio yliopistilliseen keskussairaalaan. Turkua en suosittele) ja suoraan päivystykseen, kerrot pyörtyneesi junassa ja että sinulla on jo aikamoinen sydänperäinen sairaustausta, myös suvussa useita sydän tauteja.
Kerro tarkkaan päivystyksessä sydän peräiset oireesi sekä äskettäinen pyörtyminen sekä vaadi kirjattavaksi kaikki mitä olet vastaanotossa oireiksi kirjannut. Lisäksi ilmoitat haluavasi potilaskirjauksista kopion.
Kun pääset lääkärin puheille asti sanot jonkun lääkärin joskus epäilleen sarkoidoosia, mutta nya lääkäri lopetti ja sinua ei lähetetty jostain syystä jatkotutkimuksiin.
Olet nainenja nuori mikä tarkoittaa, että sinua ei oteta todesta. Yleensäkin lääkärit tietävät, etta naiset on helppo käännyttää pois jo ovella, he ovat epävarmoja eivätkä riitele joten hoitohenkilökunta, myös naispuoliset, panostavat ensisijaisesti miespotilaisiin.
Mutta jos toimit ohjeitteni mukaan niin luultavasti saat apua.- Anonyymi
Saat mukaasi kenties kopion sydänfilmistä ja pyynnön hakeutua omaan terveyskeskukseen, ei päivystys ole mikään market.
- Anonyymi
Huom! Älä mainitse mitään, että sinulla on lähete johonkin polikliiniseen tutkimuksen vaan hakeudu suoraan jonkun ison sairaalan päivystykseen ( suosittelisin Tamperetta) , valita pyörryttämistä, pahaa oloa ja että kammarivärinä todettu aikaisemmin jossain tutkimuksissa sekä tuo sydän sarkoidoosi tosiaan hyvä mainita jonkun "sijaistaneen" lääkärin mainitsemaksi.
Hki ja HUS on hyvä, mutta siellä on niin paljon v....sia ja ve...siä sekä ympäri maailmaa tulleita " turistipotilaita", eli porukkaa joka hakeutuu Suomeen vain hoitaakseen täällä terveyttään, päästäkseen leikkauksen jne joten Hkissä karsitaan kovalla kädellä kaikki, jotka uskalletaan käännyttää ulos "jo eteisessä" ja silloin hoidotta jäävät ne helpommin käännytettävät eli naiset, joilla ei ole sukulaisia mukana vaatimassa oireiden selvittämistä.
Jos menet Tampereen päivystykseen niin ilmoitat vaan pokkarna ne asiat, jotka mainitsin, ja siinä vaiheessa kun sinua aletaan nyyvittämään takaisin Jyväskylään voit sanoa, etta itseasiassa olet muuttamassa Tampereelle ( esim opiskelijana) jolloin sinun on helpompi saada apua ilman etta ohjataan takaisin kotikuntaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saat mukaasi kenties kopion sydänfilmistä ja pyynnön hakeutua omaan terveyskeskukseen, ei päivystys ole mikään market.
Sydänsairasta, juuri pyörtymiskohtauksesta tokenevaa ihmistä ei lähetetä mihinkään, se on vakava virhe lääkäriltä ja epäilenpä, että kukaan takapäivyttäjä uskaltaa ottaa sellaista kontolleen.
Tärkeintä on potilaan asenne. Jos ei vaadi ja riitele itselleen hoitoa niin ei sitä tietysti saakkaan.
Vastaanotolla työskentelee yleensä ne tylyimmät lähihoitajat, jotka ovat halunneet helpon homman päätteen takana, mutta maksimaalisesti valtaa. Nänä pokkuroivat automaattisesti keski-ikäisiä miehiä, vaikka nämä tulisivat vastaanotolle pelkän kynsisienen takia.
Vastaanottotilanteessa kannattaa kirjata itselle ylös ihan kaikki ne oireet, jotka on maininnut. Sekä kirjata ylös myös vastaanottovirkailijan nimi ja tehdä se ihan avoimesti. Hänhän joutuu joka tapauksessa kirjoittamaan jotain potilastuetoihin eli ei vastaanottovirkailijan nimi voi olla mikään salaisuus. Sitä voi ihan ystävällisesti tiedustella " että tietää kenen kanssa on jutellut" , samoin kirjoitettava ylös jokaisen henkilön nimi joka on osallinen tutkimus- ja hoitotapahtumiin, ainakin sen oman sairaanhoitajan, päivystävän lääkärin sekä takapäivystäjän nimet.
Ja näille henkilöille luetella kaikki aktuellit sydänoireet eikä vähätellä niistä ainuttakaan, pikemminkin päinvastoin. Se oirelista om kerrottava jokaisella, joka osallistuu tutkimuksiin ja hoitoon, koska ei ole mitään takuita siitä, että vastaanottovirkailija on kirjannut ja välittänyt tiedot kaikista oireistasi, useimmiten tilanne on päinvastainen, että potilaskertomuksesta puuttuu asioita, jotka potilas on kertonut. Siksi on näytettävä aivan avoimesti, että kirjaa ylös mitä on itse sanonut, siis mitkä oireet on ilmoittanut.
- Anonyymi
Karmavapaata ravintoa kokeillut? Lihansyöjällä on 50% todennäköisyys sairastua sydän ja verisuonitauteihin / saada sydänkohtaus. Kasvissyöjällä sama lukema on 45% ja vegaanilla ainoastaan 4% joten aikalailla valintakysymys, ei ihan jokaisessa tapauksessa mutta melkein. ;) kannattaa kokeilla, mistään ei tarvitse luopua , paljon saat silti tilalle . Oman elämäni paras päätös.
- Anonyymi
Olen vegaani.
-ap
- Anonyymi
Onko sinulla kilpirauhanen tutkittu? Joskus kilpirauhasvaivat saattavat pitää sisällään juuri kuvaamiasi ongelmia.
Kammioextroihin on itselläni auttanut kalium debottabletti 750mg päivittäin ja beettasalpaaja.
Suosittelen minäkin lääkäriä.- Anonyymi
Naisten kannattaa huolehtia raudan saannista, ihmeen monella on tietämättään anemia.
Jos on sydän ongelmia niin raudan puutos ja huono hemoglobiini kulkevat ihan käsi kädessä sydänongelmien kanssa, sekä aiheuttaen haittaa sydämen toiminnalle mutta myös seurauksena eli monet sydän sairaat kärsivät raudan puutteesta. Mikä puolestaan aiheuttaa muita ongelmia.
Paras tapa huolehtia raudan saannista on juoda päivittäin punajuurimehua, mieluiten luomu sellaista. Punajuurimehu on suorastaan lääkettä sydämelle, edistää veren hapenottokykyä ja siten rauhoittaa sydämen toimintaa.
- Anonyymi
En ole vertaistukena pätevä mutta ovatko ehdottaneet sinulle Pacemaker / rytmin tahdistajaa?
Sen saaneet ovat tyytyväisiä VAIKKA elämisen ehdot muuttuvat mm siten, ettei esimerkiksi kännykkä saa olla 16 senttimetriä lähempänä sitä ja Mickron ollessa päällä tulee pysytellä siitä kaukana. Sekä matkustaessa ulkomaille tullin ohittamiseen tarvitsee todistuksen siitä kun et voi mennä tullin röngeniin jne....
Itselläni on sellainen ollut kolme vuotta ja monet asiat korjaantuivat.
Patterin vaihto on minulla noin 12 vuoden kuluttua joten ja sekin, kuten asennus tapahtuu paikallis puudutuksin ja samana päivä kotiin.
En ole varma jos sinulla on lievää huomauksen tunnetta tai tasapainon lievää ongelmaa mutta ne ovat tavalliset oireet jos/kun sydän pitää taukoja. Minulla oli 4,7 sekunnin taukoja ja sairaalassa sanoivat, etten olisi heidän luona jos niitä taukoja olisi ollut useampia peräkkäin... Taukojen tutkiminen oli helppo, pieni aparaatti vuorokaudeksi ja kotiin jonka testin tuloksen sitten sairaassa tutkivat tietokoneella... - Anonyymi
Hei. Mulla on hypertrofinen kardiomyopatia, joka on periytyvä. Sulle onko tehty ultraääni, se on ehdoton. Siinä vasta huomaa onko mitään siihen viittaavaa, ja pitää olla kokenut lääköri / kardiologi tutkimassa! Oireet on mulla samat. Oon 42v, nainen. Mä en pärjäisi pelkällä propraalilla. Sulla on järkyttävän piittaamaton lääkäri. Hae apua,,vaadi sitä, soita jatkuvasti, kynnes tekevät diagnoosin. Oikean. Sulla on aika varmasti jotain siihen viittaavaa. Oon oikein vihainen sun puolesta että lääkäri ei ole auttanut, vaikka varmasti tietäö mistä kyse, ja voisi pidentää elinaikaasi jopa kymmenillä vuosilla. Tavat, ruokailu yms. Eivät vaikuta perinnöllisen sairauden etenemiseen. Vsin hoito ja lääkitys auttavat.
- Anonyymi
Miten saisit lähetteen Tampereen keskussairaalan Sydänsairaalaan?
- Anonyymi
Kirjoituksienne tapauksissa kannattaa hakeutua suureen yliopistolliseen sairaalaan, jossa osataan asiat.
Harmittomammissa tapauksissa sydämen ylimääräiset lyönnit tms. saattavat johtua muistakin syistä, katso ohessa:
https://www.worldhealth.net/news/microwaves-may-fluke-heart-while-you-nuke-food/ - Anonyymi
Rukoile apua Jumalalta. Ei vain parantuaksesi, vaan myös sielunasioiden kuntoonlaittamiseksi, koska ei tiedä, milloin lähtö tulee.
- Anonyymi
Aikaisempia viestejä lainaten, kannattaa hakeutua isoimpien kaupunkien sairaaloihin hoitoon jos se on vaan mahdollista. Kotikunnastasi et välttämättä apua saa ja lääkkeet ei aina auta kaikkeen. Mulle tehtiin ablaatiohoito takykardiaan ja oireita ei enää ole ollut. Sulle pitäisi leikkauksessa laittaa luultavasti tahdistin.
- Anonyymi
Sä kärsit pahasta luulosairaudesta joka on korvien välissä. Sydänoireesi eivät ole vakavia, siksi sinua ei auteta. Kukaan lääkäri ei tee sinulle mitään koska diagnosoi sinut terveeksi. Eli se että pääsisit parantumaan lähtee sinusta itsestäsi, yritä ymmärtää että kärsit luulosairaudesta tai jostain muusta henkisestä ongelmasta. Olet vain tiedostamatta laittanut kaiken sydämen syyksi. "Vaikka tykytyskohtaukset voivat olla epämiellyttävän tuntuisia ja aiheuttaa jopa heikotusta, kyseessä ei ole henkeä uhkaava sairaus. Lyhyitä, muutaman sekunnin kestoisia kohtauksia ei tarvitse hoitaa."
- Anonyymi
Kommenttisi on sitä luokkaa (ja kuvastaa niin suurta typeryyttä), ettei siihen välittäisi edes vastata. Selvästikään sinulla ei ole MINKÄÄNLAISTA käsitystä kammiotakykardiasta. "Hengenvaarallisiin kammioperäisiin rytmihäiriöihin kuuluu kammiotakykardia ja kammiovärinä."
Omien korviesi välissä ei nähtävästi ole mitään muuta kuin tyhjää, joten ole onnellinen siitä.
-ap - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kommenttisi on sitä luokkaa (ja kuvastaa niin suurta typeryyttä), ettei siihen välittäisi edes vastata. Selvästikään sinulla ei ole MINKÄÄNLAISTA käsitystä kammiotakykardiasta. "Hengenvaarallisiin kammioperäisiin rytmihäiriöihin kuuluu kammiotakykardia ja kammiovärinä."
Omien korviesi välissä ei nähtävästi ole mitään muuta kuin tyhjää, joten ole onnellinen siitä.
-apJa myös lukutaidossasi on vakavanpuoleista vikaa, sillä kuten olen sanonut, minulla on todettu fyysisen ja emotionaalisen rasituksen aikana paheneva NSVT eli lyhytkestoinen kammiotakykardia, johon liittyy itselläni presynkopee, rintakipu, pahoinvointi ja viittä vaille synkopee. Kardiologi todennut, että sydän voi pysähtyä milloin tahansa. Vaatii joko ablaation, tahdistimen ja tai useammat rytmihäiriölääkkeet äkkikuoleman riskin vähentämiseksi/estämiseksi.
En ymmärrä, mikä ihmeen tarve osalla porukasta on solvata täällä vertaistukea hakeavia ihmisiä, jotka kaipaavat kommentteja asiasta tietäviltä henkilöiltä, eikä kusipäisiltä ummikoilta.
-ap
- Anonyymi
hei, luin aloituksesi ja googletin sanan kammiobigeminia, koska minulla on juuri noita samoja kai ollut aina rasituksessa, ja melkein mikä tahansa voi aiheuttaa. En vain ole osannut sanoa niistä lääkärille mitään, luulin että ne vaan kuuluu elämään.
No, löysin tällaisen sivuston: "Perinnöllinen monimuotoinen kammio-tiheälyöntisyys tajuttomuuskohtauksien ja äkkikuolemien syynä" Duodecimin sivusto, joka voisi liittyä sinun tilanteeseesi. https://www.duodecimlehti.fi/duo91402
tulostappa tuo sivu ja näytä lääkärille. Sinuna menisin yksityiselle. Tai, nykyäänhän voi vapaasti valita hoitavan terveyskeskuksen, eikö? ELi kuka tahansa saa valita vaikka Helsingin terveyskeskuksen omaksi hoitopaikakseen. Mutta valitse joku mikä on kotisi lähellä, Kuopio? - Anonyymi
En tiedä ap luetko tätä keskustelua enää, mutta täällä 30v nainen jolla just todettu lyhytkestoisia kammiotakykardioita monta kertaa päivässä. Alun perin oon lisälyönneistä kärsinyt 10 vuotta, kunnes tän vuoden tammikuussa alkoi oudot pyrähtelyt, jollaisia ei ollu koskaan aiemmin ollut. Rinnassa tuntuu sillon kovaa tykytystä, kipua ja olo on kohtauksen aikana sietämätön. Kävin asiasta moneen kertaan lääkärillä, jossa vaivaa vähäteltiin, kunnes vihdoin sain oireen nauhalle ja tiesin koko ajan itse, että kyseessä on varmasti kammiotakykardia. Oire oli todella erilainen kuin normaali lisälyönti ja tuntuu ettei taju kauaa pysy jos jää päälle. Diagnoosi oli todellinen shokki. Suvussa myös äkkikuolemia vailla selitystä. Menin rytmikardiologille, ja nyt odotan sydämen mri tutkimusta, Ultra oli normaalin rajalla. Ehkäpä nyt sitten joku sydänsairaus kolkuttelee ovella :( jos kaipaat vertaistukea, olen täällä!
- Anonyymi
Olen kyllä tarkistanut keskustelun aina silloin tällöin, voimat tosin kokonaan pois ja omalla kohdalla ei ole enää mtn toivoa. Mut jätettiin siis kokonaan yksin, sydämen MRI-tutkimukseen ei suostuttu eikä mihinkään muuhunkaan ja kaiken lisäksi maininta toukokuun holterissa todetusta lyhytkestoisesta kammiotakykardiasta pyyhittiin pois Omakannasta ja asia käännettiin niin, "ettei mitään poikkeavaa ole löytynyt". Tämä on kaikin puolin väärin ja järkyttävää. Moni muu lääkäri todennut, ettei tällaisen kanssa voi elää (kuten ei voikaan!) ja voin kuolla koska tahansa infarktiin. En pysty enää liikkumaan kuin äärimmäisen lyhyitä matkoja, sydän ei jaksa enää minkäänlaista rasitusta ja saan takykardioiden lisäksi aina vain pahempia rintakipu- ja hengenahdistuskohtauksia. Kaikki muukin elämä on käytännössä kuollut ja elän neljän seinän sisällä. Suvussani tosiaan lähes joka toinen joko kuollut tai ollut vähällä kuolla äkilliseen infarktiin.
Tiedän hyvin tuon kamalan tunteen, kun saa diagnoosin hengenvaarallisesta rytmihäiriöstä, vaikka sitä olisikin jo osannut itse epäillä. Voimia suuresti! Onneksi sulle järjestetään sentään sydämen MRI. Oliko ultra siis normaali vai näkyikö siinä jtn lievästi poikkeavaa tai epäselvää?
-ap - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen kyllä tarkistanut keskustelun aina silloin tällöin, voimat tosin kokonaan pois ja omalla kohdalla ei ole enää mtn toivoa. Mut jätettiin siis kokonaan yksin, sydämen MRI-tutkimukseen ei suostuttu eikä mihinkään muuhunkaan ja kaiken lisäksi maininta toukokuun holterissa todetusta lyhytkestoisesta kammiotakykardiasta pyyhittiin pois Omakannasta ja asia käännettiin niin, "ettei mitään poikkeavaa ole löytynyt". Tämä on kaikin puolin väärin ja järkyttävää. Moni muu lääkäri todennut, ettei tällaisen kanssa voi elää (kuten ei voikaan!) ja voin kuolla koska tahansa infarktiin. En pysty enää liikkumaan kuin äärimmäisen lyhyitä matkoja, sydän ei jaksa enää minkäänlaista rasitusta ja saan takykardioiden lisäksi aina vain pahempia rintakipu- ja hengenahdistuskohtauksia. Kaikki muukin elämä on käytännössä kuollut ja elän neljän seinän sisällä. Suvussani tosiaan lähes joka toinen joko kuollut tai ollut vähällä kuolla äkilliseen infarktiin.
Tiedän hyvin tuon kamalan tunteen, kun saa diagnoosin hengenvaarallisesta rytmihäiriöstä, vaikka sitä olisikin jo osannut itse epäillä. Voimia suuresti! Onneksi sulle järjestetään sentään sydämen MRI. Oliko ultra siis normaali vai näkyikö siinä jtn lievästi poikkeavaa tai epäselvää?
-apNiin ja satutko muistamaan, että kuinka monen lyönnin kammiotakykardiapyrähdyksiä sulla esiintyi esim. silloin kun oire saatiin nauhalle?
-ap - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin ja satutko muistamaan, että kuinka monen lyönnin kammiotakykardiapyrähdyksiä sulla esiintyi esim. silloin kun oire saatiin nauhalle?
-apIhan kamalalta kuulostaa tuo sun tilanne, onko sinulle kerrottu syytä miksi tietoja peukaloitu? Onko sinulla mitään valokuvaa tai kopiota aiemmista teksteistä? Ymmärrän paremmin kuin hyvin miten ahdistavalta tuo tilanne voi tuntua (kammiotakykardian löytyminen siis)! Tottakai sulta pitäis se magneetti ehdottomasti ottaa! Onko sulla mitään lääkkeitä käytössä tällä hetkellä rytmihäiriöhin?
Joo mulla oli 24h nauhalla 5 kpl 3:n lyönnin sarjaa ja 4 kpl 7 lyönnin sarjaa sekä pari kuplettia eli kammiolisälyöntipareja, lisäksi yksittäisiä kammiolisälyöntejä 250 kpl. Myös osa tulee useammasta kohdasta kuin vain yhdestä kohtaa, mikä huonontaa tilannetta. Olisin saanut lähetteen kunnalliselle, mutta varasin ajan yksityiselle kun halusin varmasti hyvän lääkärin asiaa selvittämään. Meillä suvussa paljon rytmihäiriösairauksia ja äkkikuolemia myös, tosin kammiotakykardiaa ei elossa olevilla ole todettu. Eka viikko diagnoosista meni kyllä ihan sumussa, lääkäri totesi että löydös on hyvin poikkeava. Ultraääni tehtiin heti myös, joka muuten oli normaali mutta sydämen väliseinä erirakenteinen kuin muu sydänlihaksisto sekä aortan tyvi laajentunut, mitä ei pari vuotta sitten tehdyssä ultrassa vielä ollut.
Kiitos sulle vastauksesta, tsemppiä sulle ihan hirveästi myös, älä luovuta vaan hae apua ja vaadi tutkimuksia! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan kamalalta kuulostaa tuo sun tilanne, onko sinulle kerrottu syytä miksi tietoja peukaloitu? Onko sinulla mitään valokuvaa tai kopiota aiemmista teksteistä? Ymmärrän paremmin kuin hyvin miten ahdistavalta tuo tilanne voi tuntua (kammiotakykardian löytyminen siis)! Tottakai sulta pitäis se magneetti ehdottomasti ottaa! Onko sulla mitään lääkkeitä käytössä tällä hetkellä rytmihäiriöhin?
Joo mulla oli 24h nauhalla 5 kpl 3:n lyönnin sarjaa ja 4 kpl 7 lyönnin sarjaa sekä pari kuplettia eli kammiolisälyöntipareja, lisäksi yksittäisiä kammiolisälyöntejä 250 kpl. Myös osa tulee useammasta kohdasta kuin vain yhdestä kohtaa, mikä huonontaa tilannetta. Olisin saanut lähetteen kunnalliselle, mutta varasin ajan yksityiselle kun halusin varmasti hyvän lääkärin asiaa selvittämään. Meillä suvussa paljon rytmihäiriösairauksia ja äkkikuolemia myös, tosin kammiotakykardiaa ei elossa olevilla ole todettu. Eka viikko diagnoosista meni kyllä ihan sumussa, lääkäri totesi että löydös on hyvin poikkeava. Ultraääni tehtiin heti myös, joka muuten oli normaali mutta sydämen väliseinä erirakenteinen kuin muu sydänlihaksisto sekä aortan tyvi laajentunut, mitä ei pari vuotta sitten tehdyssä ultrassa vielä ollut.
Kiitos sulle vastauksesta, tsemppiä sulle ihan hirveästi myös, älä luovuta vaan hae apua ja vaadi tutkimuksia!Kiitos! Olen siis yrittänyt hakea apua lukuisia kertoja sekä julkiselta että yksityiseltä, kohtelu on ollut pääosin kamalaa ja epäammattimaista (myös ensihoitajilta, kun kohtausten ja rintakipujen takia olen joutunut menemään lanssilla päivystykseen lukuisia kertoja), lääkärit ovat syyttäneet minua sydämeni tilasta (mikä on täysin päätöntä ja asiatonta, mm. ”et vaan liiku tarpeeksi”, vaikka tilanne on nimenomaan se, että sydänoireiden vuoksi en kykene enää liikkumaan ja aiemmin harrastin liikuntaa runsaasti päivittäin) ja ei ole enää varaa hakea apua. Elän pienien tukien varassa ja vähät rahat ovat menneet hukalle näihin tuloksettomiin käynteihin, olen myös velkaantunut pahasti ja edessä on taloudellinen katastrofi.
Lisäksi asun kaupungissa, jossa lääkäreiden - mm. kardiologien - ammattitaito on kaikin puolin surkeaa ja samoin keskussairaalan keinot selvittää mtn. Vain yliopistollisessa sairaalassa olisi mahdollista tehdä jtn, mutta sellaiseen en pääse ja olen täydellisessä umpikujassa.
Tietojen peukaloimiseen on syynä mitä ilmeisimmin resurssipula, johon lääkärit ovat vedonneet joka käänteessä. Vain ns. ”tärkeämpiä” potilaita on mahdollisuus hoitaa. Kuvakaappaus kardiologin toukokuisesta lausunnosta kyllä on ja siinä on selvä maininta lyhytkestoisesta kammiotakykardiasta ja toteamus ”poikkeava löydös”. Mitä se ilman muuta aina onkin. Tässä on ongelmana vielä sekin, että nauhoitteet lähtevät täältä Jyväskylästä aina Helsinkiin ja pysyvät siellä, joten vain holterin tarkastanut kardiologi (joka on kuulemma yksi Suomen parhaista) on nähnyt sen ja mtn konkreettista todistusaineistoa ei ole näyttää muille. Paitsi tuo lausunto, joka sekin on piilotettu ja Jyväskylän kardiologi käänsi asian niin, ettei mitään rytmihäiriöihin viittaavaa ole löytynyt. Olen puuttunut asiaan useita kertoja, mikä on johtanut vain asiattomaan kohteluun ja toteamukseen, ettei jatkotutkimuksia katsota tarpeelliseksi ja ”sun täytyy vaan elää normaalia elämää”. Ja MITEN? Toinen yhtä tolkuton ja ammattitaidon tasoa hyvin kuvastava kommentti oli: ”Soita sit lanssi, kun menetät tajuntasi”. Ja kuulemma ”jtn voidaan ehkä harkita siinä vaiheessa, jos sydänfilmistä löytyisi 30 sekunnin kammiotakykardia”. Siis mitä?! Eli toisin sanoen odotetaan sitä, että rytmi muuttuu pitkäkestoiseksi kammiotakykardiaksi ja olen siinä vaiheessa todennäköisesti kuollut.
Lääkkeenä on vain Propral, jota olen syönyt jo monta vuotta ja joka ei auta lainkaan. Eihän sitä olekaan tarkoitettu hengenvaarallisiin rytmihäiriöihin.
Onneksi sun kohdalle osui toisenlainen lääkäri. Nuo pyrähdykset ovat kestoltaan samaa luokkaa kuin omani ja kupletteja löytyy itseltäni myös. Niitä esiintyi jo vuonna 2016 ja oli jo silloin tunne, että jtn on pahemmin vialla ja ennen pitkää kehittyy kammiotakykardia. Kuten kävikin. Omassa suvussa on tosiaan mm. hypertofista kardiomyopatiaa, jolla on vahva taipumus periytyä ja todennäköisesti myös jtn toiminnallisia sydänsairauksia (esim. geenivirheen aiheuttama rytmihäiriösairaus), joiden toteaminen on haastavaa. Sydänperäisiä äkkikuolemia kun on ollut juuri 30v iässä. Ja kuten moni kokeneempi kardiologi on todennut, kuvantamistutkimukset eivät havaitse kaikkia muutoksia -etenkään alkavia- ja monissa tapauksissa myös rakenteellisen sydänvian, tulehduksen yms voi todeta ainoastaan sydänlihasbiopsiassa, jossa on toki omat riskinsä.
Toivottavasti saat selvyyden tuohon rytmihäiriöön ja se olisi hoidettavissa!
Pakko todeta, että itselläni on voimat tosiaan aivan loppu ja terveydentila muiden vakavien perussairauksien (tuskallinen krooninen gastriitti, jatkuva ruoansulatuskanavan verenvuoto meleenoiden muodossa, refluksi, sokeuteen johtava verkkokalvojen rappeuma, neurologinen sairaus, vaikea Raynaudin oireyhtymä, erittäin paha ja ainoastaan leuansiirtoleikkauksella korjattavissa oleva purentavika joka on tuhonnut yksitellen kaikki poskihampaani ja joita on poistettu tasaisin väliajoin jne) vuoksi niin pahalla mallilla, etten jaksa enää. Mitään elämää minulla ei ole ollut enää vuosiin, ei kavereita tai ylipäätään sosiaalista elämää, en pysty käymään missään ja olen yksin jatkuvien kipujen, muiden oireiden ja äärimmäisen ahdistuksen kanssa joka ainut päivä. Vastaavaa kohtaloa en toivo kenellekään. Olen yrittänyt jaksaa tätä vuodesta toiseen (olen ollut jo lapsesta asti sairaalloinen), mutta nyt en valitettavasti näe enää mitään muuta vaihtoehtoa kuin itsemurhan.
-ap - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos! Olen siis yrittänyt hakea apua lukuisia kertoja sekä julkiselta että yksityiseltä, kohtelu on ollut pääosin kamalaa ja epäammattimaista (myös ensihoitajilta, kun kohtausten ja rintakipujen takia olen joutunut menemään lanssilla päivystykseen lukuisia kertoja), lääkärit ovat syyttäneet minua sydämeni tilasta (mikä on täysin päätöntä ja asiatonta, mm. ”et vaan liiku tarpeeksi”, vaikka tilanne on nimenomaan se, että sydänoireiden vuoksi en kykene enää liikkumaan ja aiemmin harrastin liikuntaa runsaasti päivittäin) ja ei ole enää varaa hakea apua. Elän pienien tukien varassa ja vähät rahat ovat menneet hukalle näihin tuloksettomiin käynteihin, olen myös velkaantunut pahasti ja edessä on taloudellinen katastrofi.
Lisäksi asun kaupungissa, jossa lääkäreiden - mm. kardiologien - ammattitaito on kaikin puolin surkeaa ja samoin keskussairaalan keinot selvittää mtn. Vain yliopistollisessa sairaalassa olisi mahdollista tehdä jtn, mutta sellaiseen en pääse ja olen täydellisessä umpikujassa.
Tietojen peukaloimiseen on syynä mitä ilmeisimmin resurssipula, johon lääkärit ovat vedonneet joka käänteessä. Vain ns. ”tärkeämpiä” potilaita on mahdollisuus hoitaa. Kuvakaappaus kardiologin toukokuisesta lausunnosta kyllä on ja siinä on selvä maininta lyhytkestoisesta kammiotakykardiasta ja toteamus ”poikkeava löydös”. Mitä se ilman muuta aina onkin. Tässä on ongelmana vielä sekin, että nauhoitteet lähtevät täältä Jyväskylästä aina Helsinkiin ja pysyvät siellä, joten vain holterin tarkastanut kardiologi (joka on kuulemma yksi Suomen parhaista) on nähnyt sen ja mtn konkreettista todistusaineistoa ei ole näyttää muille. Paitsi tuo lausunto, joka sekin on piilotettu ja Jyväskylän kardiologi käänsi asian niin, ettei mitään rytmihäiriöihin viittaavaa ole löytynyt. Olen puuttunut asiaan useita kertoja, mikä on johtanut vain asiattomaan kohteluun ja toteamukseen, ettei jatkotutkimuksia katsota tarpeelliseksi ja ”sun täytyy vaan elää normaalia elämää”. Ja MITEN? Toinen yhtä tolkuton ja ammattitaidon tasoa hyvin kuvastava kommentti oli: ”Soita sit lanssi, kun menetät tajuntasi”. Ja kuulemma ”jtn voidaan ehkä harkita siinä vaiheessa, jos sydänfilmistä löytyisi 30 sekunnin kammiotakykardia”. Siis mitä?! Eli toisin sanoen odotetaan sitä, että rytmi muuttuu pitkäkestoiseksi kammiotakykardiaksi ja olen siinä vaiheessa todennäköisesti kuollut.
Lääkkeenä on vain Propral, jota olen syönyt jo monta vuotta ja joka ei auta lainkaan. Eihän sitä olekaan tarkoitettu hengenvaarallisiin rytmihäiriöihin.
Onneksi sun kohdalle osui toisenlainen lääkäri. Nuo pyrähdykset ovat kestoltaan samaa luokkaa kuin omani ja kupletteja löytyy itseltäni myös. Niitä esiintyi jo vuonna 2016 ja oli jo silloin tunne, että jtn on pahemmin vialla ja ennen pitkää kehittyy kammiotakykardia. Kuten kävikin. Omassa suvussa on tosiaan mm. hypertofista kardiomyopatiaa, jolla on vahva taipumus periytyä ja todennäköisesti myös jtn toiminnallisia sydänsairauksia (esim. geenivirheen aiheuttama rytmihäiriösairaus), joiden toteaminen on haastavaa. Sydänperäisiä äkkikuolemia kun on ollut juuri 30v iässä. Ja kuten moni kokeneempi kardiologi on todennut, kuvantamistutkimukset eivät havaitse kaikkia muutoksia -etenkään alkavia- ja monissa tapauksissa myös rakenteellisen sydänvian, tulehduksen yms voi todeta ainoastaan sydänlihasbiopsiassa, jossa on toki omat riskinsä.
Toivottavasti saat selvyyden tuohon rytmihäiriöön ja se olisi hoidettavissa!
Pakko todeta, että itselläni on voimat tosiaan aivan loppu ja terveydentila muiden vakavien perussairauksien (tuskallinen krooninen gastriitti, jatkuva ruoansulatuskanavan verenvuoto meleenoiden muodossa, refluksi, sokeuteen johtava verkkokalvojen rappeuma, neurologinen sairaus, vaikea Raynaudin oireyhtymä, erittäin paha ja ainoastaan leuansiirtoleikkauksella korjattavissa oleva purentavika joka on tuhonnut yksitellen kaikki poskihampaani ja joita on poistettu tasaisin väliajoin jne) vuoksi niin pahalla mallilla, etten jaksa enää. Mitään elämää minulla ei ole ollut enää vuosiin, ei kavereita tai ylipäätään sosiaalista elämää, en pysty käymään missään ja olen yksin jatkuvien kipujen, muiden oireiden ja äärimmäisen ahdistuksen kanssa joka ainut päivä. Vastaavaa kohtaloa en toivo kenellekään. Olen yrittänyt jaksaa tätä vuodesta toiseen (olen ollut jo lapsesta asti sairaalloinen), mutta nyt en valitettavasti näe enää mitään muuta vaihtoehtoa kuin itsemurhan.
-apMulle tulee tosi murheellinen olo kun luen sun tilanteesta. Olen todella pahoillani, että et ole saanut tarvitsemaasi hoitoa ja tutkimuksia. Oot selvästi yrittänyt ja sua on kohdeltu väärin. Mä koen, että rytmihäiriöt rajoittaa elämää sekä fyysisellä että henkisellä tavalla ja voimakkain rajoite on henkinen. Oon kammiolisälyönneistä kärsinyt 10 vuotta ja sen, minkä itse olen oppinut on, että täytyy yrittää elää myös ja pelosta päästää irti. Oon itse pahimman sortin murehtija ja ahdistun herkästi joten tiedä mistä puhun. Ikävää on myös, että mitä enemmän ahdistun oireista, sitä enemmän niitä tulee. Vaikka tämä diagnoosi shokki mulle olikin, yritän siihen suhtautua niin että elämä päättyy joskus kuitenkin enkä voi päivää sille valita ja hyvä niin. Kun mulle tulee kammiotakykardioita niin ensin ahdistun, mutta sitten yritän miettiä, että olkoot. Vielä ei oo sydän pysähtynyt :)
Oma hoitosuunnitelmani on, että jos ei magneetissa löydy selittävää niin jäädään seurantalinjalle sekä vuosittaiset holterit ja ultraäänet. Myös elinikäinen lääkitys beetasalpaajilla (isoilla annoksilla, itselläni propral alkoi toimimaan vasta kun vuorokausiannos oli 80mg/vrk. Sit jos joskus oireet muuttuu tai tulee lisää niin mahdollisia lisätutkimuksia. Mutta "vain" magneettiin olen tyytyväinen, enkä muita tutkimuksia ole edes miettinyt haluavani (kuten sydänlihasbiopsiaa), enkä myöskään elektrofysiologiseen tutkimukseen halua ellei ole ihan pakko. Vaikka syyn haluan tietää, en halua teettää yhtään kajoavaa tutkimusta ilman että sille on pätevä peruste.
Itselläni on myös muita kremppoja kun rytmihäiriöt, mutta koen että eniten olen juuri rytmäteistä elämässäni henkisesti kärsinyt jatkuvan pelon takia. Vaikka diagnoosi oli mulle shokki niin oon siitä myös uudenlaista motivaatiota ja voimaa hetkessä elämiseen saanut mitä toivoisin voivani välittää sinulle. En halua neuvoa enkä sanoa "kyllä se siitä paremmaksi muuttuu". Oma mielenterveys ollut syvässä aallokossa lukuisia kertoja, tiedän että välillä ne toisten "hyvät neuvot" auttaa kaikista vähiten. Mutta mä pyrin näkemään tän sairauden mahdollisuutena nähdä tuo jokainen ainutlaatuinen päivä, jonka läpi moni vaan puskee arjen haasteissa menemään yhtään miettimättä, kuinka arvokas se on. Oon myös tehnyt aivan uusia suunnitelmia tulevaisuuteen ja vaikka leikki loppuis niin sanotusti kesken olinpahan suunnitellut ja yrittänyt. Kaikkien meidän päivät on luetut, ero tulee siitä miten sä itse elämään suhtaudut. Älä heitä sun elämää hukkaan, älä luovuta! Joskus oikea tie löytyy vasta kun on ollut ensin eksyksissä. Mä haluan elää jokaisen päivän mieluummin vaikka riskillä täysillä kun kuolla luovuttaen! Tsemppiä sun loppuvuoteen!
- Kammiotakykardinen - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mulle tulee tosi murheellinen olo kun luen sun tilanteesta. Olen todella pahoillani, että et ole saanut tarvitsemaasi hoitoa ja tutkimuksia. Oot selvästi yrittänyt ja sua on kohdeltu väärin. Mä koen, että rytmihäiriöt rajoittaa elämää sekä fyysisellä että henkisellä tavalla ja voimakkain rajoite on henkinen. Oon kammiolisälyönneistä kärsinyt 10 vuotta ja sen, minkä itse olen oppinut on, että täytyy yrittää elää myös ja pelosta päästää irti. Oon itse pahimman sortin murehtija ja ahdistun herkästi joten tiedä mistä puhun. Ikävää on myös, että mitä enemmän ahdistun oireista, sitä enemmän niitä tulee. Vaikka tämä diagnoosi shokki mulle olikin, yritän siihen suhtautua niin että elämä päättyy joskus kuitenkin enkä voi päivää sille valita ja hyvä niin. Kun mulle tulee kammiotakykardioita niin ensin ahdistun, mutta sitten yritän miettiä, että olkoot. Vielä ei oo sydän pysähtynyt :)
Oma hoitosuunnitelmani on, että jos ei magneetissa löydy selittävää niin jäädään seurantalinjalle sekä vuosittaiset holterit ja ultraäänet. Myös elinikäinen lääkitys beetasalpaajilla (isoilla annoksilla, itselläni propral alkoi toimimaan vasta kun vuorokausiannos oli 80mg/vrk. Sit jos joskus oireet muuttuu tai tulee lisää niin mahdollisia lisätutkimuksia. Mutta "vain" magneettiin olen tyytyväinen, enkä muita tutkimuksia ole edes miettinyt haluavani (kuten sydänlihasbiopsiaa), enkä myöskään elektrofysiologiseen tutkimukseen halua ellei ole ihan pakko. Vaikka syyn haluan tietää, en halua teettää yhtään kajoavaa tutkimusta ilman että sille on pätevä peruste.
Itselläni on myös muita kremppoja kun rytmihäiriöt, mutta koen että eniten olen juuri rytmäteistä elämässäni henkisesti kärsinyt jatkuvan pelon takia. Vaikka diagnoosi oli mulle shokki niin oon siitä myös uudenlaista motivaatiota ja voimaa hetkessä elämiseen saanut mitä toivoisin voivani välittää sinulle. En halua neuvoa enkä sanoa "kyllä se siitä paremmaksi muuttuu". Oma mielenterveys ollut syvässä aallokossa lukuisia kertoja, tiedän että välillä ne toisten "hyvät neuvot" auttaa kaikista vähiten. Mutta mä pyrin näkemään tän sairauden mahdollisuutena nähdä tuo jokainen ainutlaatuinen päivä, jonka läpi moni vaan puskee arjen haasteissa menemään yhtään miettimättä, kuinka arvokas se on. Oon myös tehnyt aivan uusia suunnitelmia tulevaisuuteen ja vaikka leikki loppuis niin sanotusti kesken olinpahan suunnitellut ja yrittänyt. Kaikkien meidän päivät on luetut, ero tulee siitä miten sä itse elämään suhtaudut. Älä heitä sun elämää hukkaan, älä luovuta! Joskus oikea tie löytyy vasta kun on ollut ensin eksyksissä. Mä haluan elää jokaisen päivän mieluummin vaikka riskillä täysillä kun kuolla luovuttaen! Tsemppiä sun loppuvuoteen!
- KammiotakykardinenHei Kammiotakykardinen, kävitkö MRI-tutkimuksessa ja löytyikö siinä mtn selittävää tekijää sydämen rakenteen osalta?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hei Kammiotakykardinen, kävitkö MRI-tutkimuksessa ja löytyikö siinä mtn selittävää tekijää sydämen rakenteen osalta?
MRI oli täysin siisti, ei mitään selittävää siinä. Tämä oli tosi suuri helpotus, sillä kammiotakyt olis vielä vaarallisempia jos olis joku sydänlihassairaus alla. Eli epätietoisuuteen jäin syyn suhteen ja säännölliseen seurantaan. Olen ollut aivan innoissani kun uusi lääke (emconcor 5mg/vrk) poisti kammiotakyt, yksittäiset kammiolisärit sekä bigeminiat lähes 95%, vain muutaman kerran tullut esim viimeisen kk aikana lyhyt kammiopyrähdys. Kaikki sykettä nostava kiellettiin sekä alkoholi pannaan kokonaan. Tuntuu että kaikki nyt ihan mallillaan. Toki joskus kun alkaa liiaksi miettimään niin pelko hiipii esiin, mutta sitäkin olen oppinut hallitsemaan. Eli eteenpäin, sanoi mummo lumessa :)
- Anonyymi
Mikäköhän mahtaa olla tilanne, jos siis vielä satut lukemaan tätä keskustelua joskus? Näkyikö sydämen MRI:ssä mitään selittävää ja entä jatkosuunnitelmat?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
MRI oli täysin siisti, ei mitään selittävää siinä. Tämä oli tosi suuri helpotus, sillä kammiotakyt olis vielä vaarallisempia jos olis joku sydänlihassairaus alla. Eli epätietoisuuteen jäin syyn suhteen ja säännölliseen seurantaan. Olen ollut aivan innoissani kun uusi lääke (emconcor 5mg/vrk) poisti kammiotakyt, yksittäiset kammiolisärit sekä bigeminiat lähes 95%, vain muutaman kerran tullut esim viimeisen kk aikana lyhyt kammiopyrähdys. Kaikki sykettä nostava kiellettiin sekä alkoholi pannaan kokonaan. Tuntuu että kaikki nyt ihan mallillaan. Toki joskus kun alkaa liiaksi miettimään niin pelko hiipii esiin, mutta sitäkin olen oppinut hallitsemaan. Eli eteenpäin, sanoi mummo lumessa :)
Jos vielä satut eksymään tänne (Kammiotakykardinen), niin miten sulla tuo säännöllinen seuranta siis käytännössä toteutetaan ja kuinka usein tarkistetaan tilanne? Ja kuinka tarkka sykkeen nousemisen suhteen pitää olla? Jos/kun kaikkea sykettä vähänkin nostavaa pitäisi alkaa vältellä (rasittavamman liikunnan ohella myös perus kävely, portaiden nouseminen, siivoaminen, lähes kaikki tunnereaktiot, seksi - mikäli se omaan elämään sattuu kuulumaan - jne), niin aika valtava osa elämästä rajautuu pois.
- Anonyymi
Minuakin kiinostaisi aloittajan tilanne. Olen itsekin kärsinyt jo päälle 10 vuotta kammiolisäreistä, kaksi eteisvärinää käännetty sähköllä ja olen saanut joitamia kymmeniä takykardiakohtauksia, joissa syke on 180-200 iskua minuutissa, mutta näitä ei ole saatu koskaan kiinni.
Elämä on tosiaan enemmän tai vähemmän epävarmaa jatkuvasti. Välilä on hyviä kausia kun sydän on rauhallinen ja välillä se sitten muljuaa omiaan. Alkoholi laukaisee helposti noita kunnon tykytyskohtauksia nukkuessa tai heti herätessä. Viimeisin paha on noin vuoden takaa, jossa heräsin hikisenä ja sydän hakkasi kovaa noin 200. Meni ohi propralilla. Sen jälkeen sain sitten kohtaus-EKG:n kuukaudeksi keväällä, mutta eipä ollut silloin noita tykytyksiä, joten ne ovat jääneet edelleen mysteeriksi.
Joskus olen saanut myös ehkä kammiotakykardian, kun sydän alkoi paukuttamaan yhtä-äkkiä kovaa ja nopeasti itsekseen, kun istuskelin tietokoneella. Bigeminia on myös tuttua ja nämä provosoituivat toisinaan selällään maatessa.
Sydän on holteroitu pari kertaa, EKG on otettu varmaan noin 15 kertaa, rasitustesti on tehty kahdesti ja sydän on kerran ultrattu, mutta syitä ei toistaiseksi ole löytynyt sydämen sekoilulle tässä päälle 10 vuoden aikana. Nyt ikää 38 ja saapa nähdä tuleeko jossakin vaiheessa jokin yllätysstoppi. Kardiologi tosin totesi viimeksi, että jos tykytyskohtaus tulee niin pitäisi yrittää päästä ambulanssiin tai EKG:hen nopeasti, että häiriö saataisiin kiinni. Oulussa olen saanut siis ainakin kohtuu hyvin tutkimusten puolesta hoitoa, tosin olisin tässä halunnut, että sydän ultrataan, mutta eräs kardiologi ei siihen suostunut, kun pöljyyksissäni totesin, että sydän on joskus aiemmin ultrattu. Isälle on tehty pallolaajennus joskus 50 paikkeilla ja äitin puolelta papalla, joka eli 90-vuotiaaksi, oli hänen omien sanojensa mukaan lonskutusta sydämessä, että tiedä sitten mikä ollut, mutta pitkän elämän eli. Otti ruokalusikallisen kossua kuulema päivittäin sydälääkkeeksi - vanhan kansan maatalonisäntä ja sodan käynyt mies ei vissiin vähistä hätkähtänyt. Todellakin toista maata kuin itse...- Anonyymi
itselläni sairastettu korona laukaisi rytmihäiriöt,taustalla aiemmin todettu sydänsairaus.Holterissa oli 2800 kammiolisälyöntiä,myös uutena eteisvärinäkohtauksia on ollut,onneksi on tahdistin.Lääkkeenä Sotacor,80 mg 2 tabl,illoin aamuin,silti pelottaa,liikut on lähes loppuneet,hyvä kun uskaltaa kaupassa kävästä.On kuin heikoilla jäillä kävelis.Yöllä on semmosta että tulee kuumia aaltoja,pitää potkia peitot pois,nähtävästi johtuu rytmihäiriöistä.
- Anonyymi
Noh, aloittajan tilanne ei ole muuta kuin vain pahentunut. Kammiotakykardiapyrähdykset ovat muuttuneet kaiken aikaa yhä rajummiksi ja pidemmiksi (ovat siis lähellä jäädä päälle ja riski rytmin kääntymisestä kammiovärinään on entistä suurempi) ja niitä on aina vain enemmän. Rytmi on vähän väliä aivan epäsäännöllinen. Sydämen toiminta tuntuu olevan muutenkin hiipumassa lopullisesti, en jaksa enää mtn ja taju on lähteä koko ajan. Minua ei edelleenkään suostuta lähettämään elektrofysiologiseen tutkimukseen yliopistolliseen sairaalaan tai tekemään mitään muutakaan. Eli kohtalona on siis mitä ilmeisimmin kuolla infarktiin.
-ap
- Anonyymi
Suoraventrikulaarinen takykardia vaivasi lapsuudesta lähtien. N. 70- vuotiaana tehtiin kadetriablaatio , joka onnistui melko hyvin. Jokin tärkeämpi sähkörata sydän lihaksessa oli liian lähellä eikä voitu polttaa häirikkörataa tarpeeksi.
Toimenpiteenä ei ole hankala kokemus ja vaikuttanut jo yli 10 vuotta. - Anonyymi
Olen sama tyyppi, jolla ollut pari flimmeriä ja päälle 10 vuotta näitä kaikenlaisia rytmejä.
AP, sinuna menisin yksityiselle kardiologille. Ota vaikka lainaa sitä varten, jos ei muuten onnistu. Raha on vain rahaa ja lainan kanssa pystyy elämään, ilman toimivaa sydäntä ei.
Itsellä on tässä paha unettomuusjakso menossa univaikeuksineen ja uniapnea myös haittaa elämää, joten nyt on välillä tullut voimakkaita lisälyöntejä kammiosta ilmeisesti, jotka meinaavat ikään kuin pyrkiä ilmeisesti takyyn, koska ne pyrkivät tulemaan peräkkäin. Pitää aina äkkiä koittaa saada kehon asentomuutoksilla, hengittämällä sekä röyhtäilemällä saada ne loppumaan heti. Propralia on, mutta sitä en ole oikein syönyt kun verenpaineet on ihannealueella ja syke levossa usein 55 luokkaa. Väsyttää pirusti ja meinaa muljuta, mutta minkäs teet, kun selvää vikaa ei löydy itsellekään. Verikokeita tulossa viikon päästä, josta tiedän ainakin kaliumarvon. Se on joskus ollut aivan alarajalla, toisen flimmerin saatuani.- Anonyymi
Valitettavasti täällä ei ole kuin tasan yksi kardiologi Terveystalossa ja Mehiläisessä ja ko. henkilön ammattitaito ja potilaan kohtelu on ollut täysin ala-arvoista. Ylipäätään tässä kaupungissa on turha yrittää saada mtn apua, kaikki pätevämmät lääkärit (minulla oli aiemmin eräs toinen kardiologi yksityisellä puolella 4 vuoden ajan, mutta hänkin lähtenyt pois) muuttaneet muualle tai kuolleet. Ja täällä ei ole myöskään yliopistollista sairaalaa ja lähetettä sellaiseen ei saa millään. Toisekseen taloudellinen tilanteeni on täysi umpikuja; lainaa on jo yli 20 000€ edestä ja en kykene sitäkään lyhentämään työkyvyttömyyseläkkeestäni.
Muuttaminen olisi ainut vaihtoehto, mutta olen jo aivan liian heikossa kunnossa sitäkin ajatellen. En pärjäisi enää yksin. Mutta en saa apuakaan, kun kaikki diagnoosit on täällä sivuutettu ja kaiken lisäksi peitetty Omakannassa (mukaan lukien Helsingin rytmikardiologin diagnosoima kammiotakykardia). Epätoivo on jtn kamalaa, kun tietää, minkälaiseen tilanteeseen olen joutunut. Olen ottanut yhteyttä potilasasiamieheenkin ja hän myönsi, että toiminnassa on ollut runsaasti epäkohtia, mutta niitä on niin paljon, ettei hänkään kykene auttamaan.
Tässä vaiheessa sydänkohtaus (joka on väistämättä edessä kun kyse hoitamattomasta kammiotakykardiataipumuksesta - ja toisaalta ainut hoitokeinokin olisi tahdistin ja ajatus sellaisen kanssa elämisestä äärimmäisen ahdistava) olisi ehkä armollisin vaihtoehto. En tiedä.
- ap Anonyymi kirjoitti:
Valitettavasti täällä ei ole kuin tasan yksi kardiologi Terveystalossa ja Mehiläisessä ja ko. henkilön ammattitaito ja potilaan kohtelu on ollut täysin ala-arvoista. Ylipäätään tässä kaupungissa on turha yrittää saada mtn apua, kaikki pätevämmät lääkärit (minulla oli aiemmin eräs toinen kardiologi yksityisellä puolella 4 vuoden ajan, mutta hänkin lähtenyt pois) muuttaneet muualle tai kuolleet. Ja täällä ei ole myöskään yliopistollista sairaalaa ja lähetettä sellaiseen ei saa millään. Toisekseen taloudellinen tilanteeni on täysi umpikuja; lainaa on jo yli 20 000€ edestä ja en kykene sitäkään lyhentämään työkyvyttömyyseläkkeestäni.
Muuttaminen olisi ainut vaihtoehto, mutta olen jo aivan liian heikossa kunnossa sitäkin ajatellen. En pärjäisi enää yksin. Mutta en saa apuakaan, kun kaikki diagnoosit on täällä sivuutettu ja kaiken lisäksi peitetty Omakannassa (mukaan lukien Helsingin rytmikardiologin diagnosoima kammiotakykardia). Epätoivo on jtn kamalaa, kun tietää, minkälaiseen tilanteeseen olen joutunut. Olen ottanut yhteyttä potilasasiamieheenkin ja hän myönsi, että toiminnassa on ollut runsaasti epäkohtia, mutta niitä on niin paljon, ettei hänkään kykene auttamaan.
Tässä vaiheessa sydänkohtaus (joka on väistämättä edessä kun kyse hoitamattomasta kammiotakykardiataipumuksesta - ja toisaalta ainut hoitokeinokin olisi tahdistin ja ajatus sellaisen kanssa elämisestä äärimmäisen ahdistava) olisi ehkä armollisin vaihtoehto. En tiedä.
- apHei!
Jos tarttet jotain apua, niin voisin jossain asioissa olla avuksi. Mulla on esimerkiksi auto käytössä. Jos täältä Jyväskylästä ei löydy, niin mitähän maksaisi yksityinen pätevä kardiologi jostain muualta?
- Anonyymi
Millainen arvo S-Ferrit mittauksesta on saatu?
- Anonyymi
Tähän on kommentoitava, ettei alhainen ferritiini koskaan aiheuta kammiotakykardiaa. Yksittäisiä lisälyöntejä liian matala varastorauta voi toki lisätä ja aiheuttaa muuta harmia, mutta kammiotakykardiataipumus on aina seurausta jostain muusta vakavammasta (rakenteellinen tai toiminnallinen sydänsairaus). Täysin terve sydän ei päästä rytmiä kääntymään kammiotakyn puolelle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tähän on kommentoitava, ettei alhainen ferritiini koskaan aiheuta kammiotakykardiaa. Yksittäisiä lisälyöntejä liian matala varastorauta voi toki lisätä ja aiheuttaa muuta harmia, mutta kammiotakykardiataipumus on aina seurausta jostain muusta vakavammasta (rakenteellinen tai toiminnallinen sydänsairaus). Täysin terve sydän ei päästä rytmiä kääntymään kammiotakyn puolelle.
Kammiotakykardinen tässä moi (aiemmin ketjussa kommentoinut), on sunkin kommentissa korjattavaa. Itselläni kammiotakykardia taipumus, eikä perusteellisista tutkimuksista huolimatta ole löytynyt vikaa mun sydämestä. Kammiotakykardia voi ilmetä myös täysin terveessä sydämessä. Sitä paitsi esimerkiksi liian alhainen veren kalium voi aiheuttaa kammiotakykardiaa vaikka sydän olisi muuten terve. Tästä paljon olen jutellut mua hoitaneen rytmikardiologin kanssa, joka tekee meikussa ablaatioita. Että ei ole aina seurausta muusta vakavammasta vaan voi esiintyä myös täysin terveessä sydämessä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kammiotakykardinen tässä moi (aiemmin ketjussa kommentoinut), on sunkin kommentissa korjattavaa. Itselläni kammiotakykardia taipumus, eikä perusteellisista tutkimuksista huolimatta ole löytynyt vikaa mun sydämestä. Kammiotakykardia voi ilmetä myös täysin terveessä sydämessä. Sitä paitsi esimerkiksi liian alhainen veren kalium voi aiheuttaa kammiotakykardiaa vaikka sydän olisi muuten terve. Tästä paljon olen jutellut mua hoitaneen rytmikardiologin kanssa, joka tekee meikussa ablaatioita. Että ei ole aina seurausta muusta vakavammasta vaan voi esiintyä myös täysin terveessä sydämessä.
On kyllä totta, että lyhytkestoista kammiotakykardiaa voi esiintyä myös terveessä sydämessä, mutta se on tosiaan hyvin harvinaista ja tällaisen esiintyvyys on tutkimusten mukaan n. 0-4%. Yleensä taustalla on jokin rakenteellinen/toiminallinen sairaus. Tai sitten jokin pahempi elektrolyyttihäiriö kuten mainitsit. Tai tietyt päihteet. Alhainen ferrit ei kammiotakykardiaa kylläkään aiheuta. Joten ilmaisin tuon ("ei koskaan terveessä sydämessä") aiemmassa kommentissani hieman turhan jyrkästi, mutta väistämättä valtaosa kammiotakykardioista aiheutuu jostakin sairaudesta.
Tehtiinkö sinulle siis ablaatio tai aiotaanko tehdä?
- Anonyymi
Aihe sinänsä on tarpeellinen ja vakava. Kuitenkin se on "ammattisairaan", ei 30 v. naisen vaan 80v isoisän laatima.
Hän on huomenna varmaan taas uuden "sairauden" uhri.- Anonyymi
Hienoa, että täällä kyetään näin nerokkaaseen päättelyyn. Koet kommenttisi varmasti erittäin tarpeelliseksi?
- Anonyymi
Mitä sinulle kuuluu nyt AP?
- Anonyymi
Minuakin kiinnostaisi mitä APlle kuuluu, onko tähän tullut mitään käännettä parempaan?
Olen tuo pari vuotta sitten kommentoinut tyyppi jolta elektrofysologisen tutkimuksen jälkeen poltettiin parit rytmihäiriöaiheuttajat.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031565
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781214- 881127
- 1391046
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580995Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1977Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8892- 20880
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9734Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8680