Ainoa käypä hoito diabetekseen

Naulan kantaan!

"Kun haima ei enää tuota insuliinia niin puuttuva insuliini kn korvattava pistoksilla."

Mutta kun tuottaa, Vikana on se että ei tehoa riittävästi jos mätät sokeria niinkuin THL ja Diabetesliitto neuvoo.

Miksi toimivan ravinnon sijaan pistää insuliinia kun sitä jo on muutenkin liikaa?

"Sokeristuvia ruoka-aineita ovat hiilihydraatit ja proteiinit sekä epäsuorasti rasvat. "

Kerroppa kuinka rasva nostaa verensokeria.

Anonyymi kirjoitti:

"Kun haima ei enää tuota insuliinia niin puuttuva insuliini kn korvattava pistoksilla."

Mutta kun tuottaa, Vikana on se että ei tehoa riittävästi jos mätät sokeria niinkuin THL ja Diabetesliitto neuvoo.

Miksi toimivan ravinnon sijaan pistää insuliinia kun sitä jo on muutenkin liikaa?

Lue lisää

"Mutta kun tuottaa, Vikana on se että ei tehoa riittävästi jos mätät sokeria niinkuin THL ja Diabetesliitto neuvoo."

Avauksessa kirjoitit että "kun omaa insuliinia ei enää ole...", niin silloin sitä ei ole, koska haiman insuliinintuotanto on loppunut.
Eivätkä THL ja Diabetesliitto neuvo mättämään sokeria vaan kuitupitoisia hiilihydraatteja. Sokeri on ihan kemiallisestikin eri aine.

Anonyymi kirjoitti:

"Sokeristuvia ruoka-aineita ovat hiilihydraatit ja proteiinit sekä epäsuorasti rasvat. "

Kerroppa kuinka rasva nostaa verensokeria.

Vaikkapa näin:
"Suurina kerta-annoksina rasva heikentää maksan insuliiniherkkyyttä väliaikaisesti. Silloin normaali insuliiniannos ei riitä pitämään maksan sokeritehtailua sopivalla tasolla, ja se alkaa sylkeä ylimääräistä glukoosia vereen.
Toisin sanoen runsas rasvamäärä ei nosta verensokeria suoraan, vaan epäsuorasti vaikuttamalla maksan toimintaan." (sokeriseuranta.fi)

Anonyymi kirjoitti:

"Mutta kun tuottaa, Vikana on se että ei tehoa riittävästi jos mätät sokeria niinkuin THL ja Diabetesliitto neuvoo."

Avauksessa kirjoitit että "kun omaa insuliinia ei enää ole...", niin silloin sitä ei ole, koska haiman insuliinintuotanto on loppunut.
Eivätkä THL ja Diabetesliitto neuvo mättämään sokeria vaan kuitupitoisia hiilihydraatteja. Sokeri on ihan kemiallisestikin eri aine.

Lue lisää

Pöytäsokeri koostuu glukoosista ja fruktoosista. Fruktoosi on glukoosin ketomuoto ja tärkkelys on glukoosin polymeeri. Eivät ne ole siis kauhean kaukana toisistaan kemiallisesti mutta fysiologisesti sokerin ja täysjyväviljan ero on suuri.

Anonyymi kirjoitti:

"Kun haima ei enää tuota insuliinia niin puuttuva insuliini kn korvattava pistoksilla."

Mutta kun tuottaa, Vikana on se että ei tehoa riittävästi jos mätät sokeria niinkuin THL ja Diabetesliitto neuvoo.

Miksi toimivan ravinnon sijaan pistää insuliinia kun sitä jo on muutenkin liikaa?

Lue lisää

Kyllä haima alkaa ajan mittaan monilla väsyä liialliseen insuliinin tuottamiseen. Yleensä kun kakkostyypin diabetes todetaan, on enää 20% haiman insuliinia tuottavista soluista jäljellä ja silloin alkaa verensokeri nousta. Nykytiedon mukaan nuo solut eivät tuhoudu lopullisesti vaan ne siirtyvät uinuvaan tilaan. Jos ihminen pystyy kuluttamaan sisäelinrasvat pois haimasta ja maksasta, niin muutamassa vuodessa haiman toiminta monilla palautuu ainakin lähes entiselleen.

Anonyymi kirjoitti:

"Sokeristuvia ruoka-aineita ovat hiilihydraatit ja proteiinit sekä epäsuorasti rasvat. "

Kerroppa kuinka rasva nostaa verensokeria.

Rasvaisen ruuan kautta verenkiertoon imeytyy vapaita rasvahappoja eli triglyseridejä, jotka aiheuttavat insuliiniresistenssiä.
Muut ravintoaineet imeytyvät ohutsuolesta verenkierron kautta maksaan, rasvat imeytyvät imutiehyeiden kautta. Tämä prosessi on hieman pidempi eli rasvan vaikutukset verensokeriin alkavat näkyä vasta 1,5-2 tunnin jälkeen syömisestä.

Anonyymi kirjoitti:

"Kun haima ei enää tuota insuliinia niin puuttuva insuliini kn korvattava pistoksilla."

Mutta kun tuottaa, Vikana on se että ei tehoa riittävästi jos mätät sokeria niinkuin THL ja Diabetesliitto neuvoo.

Miksi toimivan ravinnon sijaan pistää insuliinia kun sitä jo on muutenkin liikaa?

Lue lisää

Avaukseen kirjoitit, että "Kun omaa insuliinia ei enää ole..."

Kun insuliinintuitantoa ei ole, niin sitä ei silloin ole.
Mikä siinä on liian vaikeaa ymmäsrtää?

"Eihän tervettä ihmistä ohjeisteta vähentämään sokeroituvia ruoka-aineita sen takia ettei haiman tarvitsisi tuottaa insuliinia"

Kyllä heitä (virheellisesti) ohjeistetaan juuri noin.
Sitä kutsutaan vhh-ruokavalioksi.

"Kun omaa insuliinia ei enää ole tasapainoillaan..."

Näin alkaa avausviesti. Kyseessä on silloin ykköstyypin diabetes. Noissa viitteissä ei ole YHTÄÄN sellaista jonka otsikossa mainittaisiin insuliininpuutosdiabetes. Niistä ei siis löydy vastausta tilanteeseen kossa "omaa insuliinia ei enää ole".

kannattaa uskoa esimerkiksi Knuutia eikä dieettipuoskaria näiden tutkimusten tulkinnassa. Knuuti kirjoittaa tuosta 2017 metatutkimuksesta ja muista blogikirjoituksessaan 'Vähähiilihydraattinen (VHH) ruokavalio ja diabetes'. kannattaa lukea. Spoilerina se, että karppaus on tehokkaampi pitkän sokerin laskijana vain lyhyellä tähtäimellä ja runsaaseen eläinrasvaan painottuneena voi huonontaa verenrasvoja.

Anonyymi kirjoitti:

"Kun omaa insuliinia ei enää ole tasapainoillaan..."

Näin alkaa avausviesti. Kyseessä on silloin ykköstyypin diabetes. Noissa viitteissä ei ole YHTÄÄN sellaista jonka otsikossa mainittaisiin insuliininpuutosdiabetes. Niistä ei siis löydy vastausta tilanteeseen kossa "omaa insuliinia ei enää ole".

Lue lisää

Olet ymmärtynyt väärin. Esidiabeteksessa eli metabolisessa oireyhtymässä elimistö kompensoi insuliiniresistenssiä tuottamalla tavallista enemmän insuliinia. Haima kuitenkin väsyy ajan mittaan ja insuliinin tuotanto heikkenee. Tällöin verensokeri alkaa nousta ja ihmiselle kehittyy kakkostyypin diabetes.

Anonyymi kirjoitti:

Olet ymmärtynyt väärin. Esidiabeteksessa eli metabolisessa oireyhtymässä elimistö kompensoi insuliiniresistenssiä tuottamalla tavallista enemmän insuliinia. Haima kuitenkin väsyy ajan mittaan ja insuliinin tuotanto heikkenee. Tällöin verensokeri alkaa nousta ja ihmiselle kehittyy kakkostyypin diabetes.

Lue lisää

Ykköstyypissäkin insuliinin tuotanto vähenee pikkuhiljaa ja diabetes todetaan kun sitä on jäljellä ~ 5% normaalista. Sen jälkeen ainoa käypä hoito on insuliini.

Anonyymi kirjoitti:

"Kun omaa insuliinia ei enää ole tasapainoillaan..."

Näin alkaa avausviesti. Kyseessä on silloin ykköstyypin diabetes. Noissa viitteissä ei ole YHTÄÄN sellaista jonka otsikossa mainittaisiin insuliininpuutosdiabetes. Niistä ei siis löydy vastausta tilanteeseen kossa "omaa insuliinia ei enää ole".

Lue lisää

Kokkosilla käy vuosien mittaan että oma insuliinin tuotanto lopuu ja tasapainoilu muuttuu aina vain vaikeammaksi.

Olisko sokerimittarin käytöllä järkeä eli pieniä tarkistuksia huhu puheisiin?

Anonyymi kirjoitti:

Olisko sokerimittarin käytöllä järkeä eli pieniä tarkistuksia huhu puheisiin?

Eli pitäisikö sokerimittarilla mitata kuinka paljon sokeria sisältyy mihinkin ruoka-ainekseen?

Anonyymi kirjoitti:

Eli pitäisikö sokerimittarilla mitata kuinka paljon sokeria sisältyy mihinkin ruoka-ainekseen?

Vuan tulisi mitata mitä ne sapuskat sokeria nosti.

Anonyymi kirjoitti:

Vuan tulisi mitata mitä ne sapuskat sokeria nosti.

Sitä varten on olemassa verensokerimittarit ja vielä paremmin näyttää skanneri.

Anonyymi kirjoitti:

Sitä varten on olemassa verensokerimittarit ja vielä paremmin näyttää skanneri.

Skanneri on hyvä! Se näytti tunti sitten 5,6. Sitten söin ison lautasellisen makkarasoppaa ja pari palaa näkkileipää. Nyt se näyttää 11,8 (siis tunti syömisestä joka on huippuarvo).

Kyllä se loppuu jos sitä sairastaa riittävän kauan. Sitten insuliini on ainoa käypä hoito.

Insuliinin absoluuttisella määrällä ei ole väliä. Insuliiinia on sopivasti kun verensokeri on sopiva. Yleisestä harhaluulosta huolimatta pitkävaikutteista insuliinia ei käytetä kompensoimaan ravinnon hiilihydraattia vaan vähentämään elimistön omaa glukoosin tuotantoa.

Ateriainsuliinia käytetään sitten kompensoimaan ravinnon hiilihydraattia.

Tuo elämäntapamuutos on laihduttaminen ihan millä keinolla tahansa. Lääkkeet taas ovat parempi vaihtoehto kuin huonot verensokeriarvot.

”Muutenkin diabeteksen puhkeamiseen vaikuttavista syistä on liian suppea käsitys lääkäreillä.”

Tässä lainaus tuoreesta Ravitsemustiede-oppikirjasta (alakorostusviivat ja kappalejako minun tekemiä):

”Tyypin 2 diabeteksen tärkeimmät riskitekijät liittyvät elintapoihimme.

Lihavuus ja etenkin vartalolihavuus on __tärkein__ tyypin 2 diabeteksen riskitekijä. Riski alkaa suurentua jo lievässä ylipainossa, ja riski jopa yli kymmenkertaistuu vaikeassa lihavuudessa (painoindeksi yli 35 kg/m2). Myös lihavuuden kesto lisää riskiä.

__Toinen keskeinen riskitekijä__ on liikunnan vähäisyys. Säännöllisesti liikkuvilla diabetesriski puolittuu verrattuna vähän tai ei juuri ollenkaan liikkuviin.

Runsasrasvainen ruoka, etenkin runsas tyydyttyneen rasvan saanti, ja niukasti kuitua sisältävä ruokavalio ovat väestötutkimuksien mukaan tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä.

Myös ruokavalion hiilihydraateilla __voi olla__ merkitystä. Etenkin runsaasti kuitua sisältävä ruokavalio ja täysjyväviljavalmisteet vähentävät diabetesriskiä, kun taas ruokavalio, jossa on runsaasti vähäkuituisia, nopeasti sokeristuvia hiilihydraatteja (suuri glykeeminen indeksi) altistaa diabetekselle.

Kasvisten ja hedelmien sekä marjojen runsas käyttö voi ehkäistä tautia, samoin kahvin runsas nauttiminen liittyy diabeteksen vähäisempään riskiin.

Säännöllinen kalan käyttö voi liittyä pienentyneeseen riskiin, kun taas punainen liha ja prosessoidut lihatuotteet suurentavat riskiä.

Lisäksi tuoreet väestötutkimukset tukevat näkemystä, että pehmeä, tyydyttymätön rasva ja sen sisältämä omega-6-sarjan rasvahappo, linolihappo, liittyy pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Tupakointi suurentaa tyypin 2 diabeteksen riskiä.

Ikääntyminen lisää tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskiä.”

Anonyymi kirjoitti:

”Muutenkin diabeteksen puhkeamiseen vaikuttavista syistä on liian suppea käsitys lääkäreillä.”

Tässä lainaus tuoreesta Ravitsemustiede-oppikirjasta (alakorostusviivat ja kappalejako minun tekemiä):

”Tyypin 2 diabeteksen tärkeimmät riskitekijät liittyvät elintapoihimme.

Lihavuus ja etenkin vartalolihavuus on __tärkein__ tyypin 2 diabeteksen riskitekijä. Riski alkaa suurentua jo lievässä ylipainossa, ja riski jopa yli kymmenkertaistuu vaikeassa lihavuudessa (painoindeksi yli 35 kg/m2). Myös lihavuuden kesto lisää riskiä.

__Toinen keskeinen riskitekijä__ on liikunnan vähäisyys. Säännöllisesti liikkuvilla diabetesriski puolittuu verrattuna vähän tai ei juuri ollenkaan liikkuviin.

Runsasrasvainen ruoka, etenkin runsas tyydyttyneen rasvan saanti, ja niukasti kuitua sisältävä ruokavalio ovat väestötutkimuksien mukaan tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä.

Myös ruokavalion hiilihydraateilla __voi olla__ merkitystä. Etenkin runsaasti kuitua sisältävä ruokavalio ja täysjyväviljavalmisteet vähentävät diabetesriskiä, kun taas ruokavalio, jossa on runsaasti vähäkuituisia, nopeasti sokeristuvia hiilihydraatteja (suuri glykeeminen indeksi) altistaa diabetekselle.

Kasvisten ja hedelmien sekä marjojen runsas käyttö voi ehkäistä tautia, samoin kahvin runsas nauttiminen liittyy diabeteksen vähäisempään riskiin.

Säännöllinen kalan käyttö voi liittyä pienentyneeseen riskiin, kun taas punainen liha ja prosessoidut lihatuotteet suurentavat riskiä.

Lisäksi tuoreet väestötutkimukset tukevat näkemystä, että pehmeä, tyydyttymätön rasva ja sen sisältämä omega-6-sarjan rasvahappo, linolihappo, liittyy pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Tupakointi suurentaa tyypin 2 diabeteksen riskiä.

Ikääntyminen lisää tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskiä.”

Lue lisää

Huomasin juuri, että puhe ei ollutkaan diabeteksen riskistä, vaan jo todetun diabeteksen hoidosta. Minun virheeni.

Anonyymi kirjoitti:

Huomasin juuri, että puhe ei ollutkaan diabeteksen riskistä, vaan jo todetun diabeteksen hoidosta. Minun virheeni.

No samat asiat helpottavat Diabetestä kun niistä pääsee eroon eli laihdutus, liikunnan lisäys ja ruokavalion muutos parempaan suuntaan.

Anonyymi kirjoitti:

Huomasin juuri, että puhe ei ollutkaan diabeteksen riskistä, vaan jo todetun diabeteksen hoidosta. Minun virheeni.

Ihan hyvä kerrata näitä asioita. Joten kiitos!

hvp27 kirjoitti:

No samat asiat helpottavat Diabetestä kun niistä pääsee eroon eli laihdutus, liikunnan lisäys ja ruokavalion muutos parempaan suuntaan.

Diabeetikoille suositellaan tiukempaa LDL-kolesterolin rajaa kuin normaaliväestölle. Tyydyttynyttä rasvaa suositellaan korkeintaan 7 E% ravinnosta, kun terveellä väestöllä tuo raja on 10 E%.

Myös diabeetikon verenpainerajat ovat normaaliväestöä tiukemmat.

Anonyymi kirjoitti:

Diabeetikoille suositellaan tiukempaa LDL-kolesterolin rajaa kuin normaaliväestölle. Tyydyttynyttä rasvaa suositellaan korkeintaan 7 E% ravinnosta, kun terveellä väestöllä tuo raja on 10 E%.

Myös diabeetikon verenpainerajat ovat normaaliväestöä tiukemmat.

Lue lisää

Kolesterolin käyttäytyminen on hyvin yksilöllistä ja sitä huonontaa myös huonot hiilihydraatit sekä joillakin ravinnon kolesteroli. Diabeetikkona söisin kyllä statiineja jos LDL-kolesterolini olisi yli 2.5 mmol/l. Kun riskiryhmien LDL-kolesteroliksi suositellaan alle 1.8 mmol/l niin kovasti eläinrasvaa syövillä karppaajilla on monesti kolesteroli 100% suurempi kuin tuo.

hvp27 kirjoitti:

Kolesterolin käyttäytyminen on hyvin yksilöllistä ja sitä huonontaa myös huonot hiilihydraatit sekä joillakin ravinnon kolesteroli. Diabeetikkona söisin kyllä statiineja jos LDL-kolesterolini olisi yli 2.5 mmol/l. Kun riskiryhmien LDL-kolesteroliksi suositellaan alle 1.8 mmol/l niin kovasti eläinrasvaa syövillä karppaajilla on monesti kolesteroli 100% suurempi kuin tuo.

Lue lisää

Taas täyttä soopaa.

Mikä sen tulupan valtimoon tekee? Miten kovarasva ja kolesteroli sinne valtimoon kalkkia kerää .... ei mitenkään. Eikä sieltä ole ruumiinavauksissa muuta löytynytkään kuin kalkkia.

Anonyymi kirjoitti:

Taas täyttä soopaa.

Mikä sen tulupan valtimoon tekee? Miten kovarasva ja kolesteroli sinne valtimoon kalkkia kerää .... ei mitenkään. Eikä sieltä ole ruumiinavauksissa muuta löytynytkään kuin kalkkia.

Lue lisää

Tulpassa on noin 30 kertaa enemmän kolesterolia kuin veressä ja tulppia ei juurikaan tule jos LDL-kolesteroli on matala. Virallinen taho suosittaa erityisessä riskiryhmässä oleville diabeetikoille LDL-kolesterolia alle 1.4 mmol/l. Mitens sinulla? Tuplasti tuon verran?

hvp27 kirjoitti:

Tulpassa on noin 30 kertaa enemmän kolesterolia kuin veressä ja tulppia ei juurikaan tule jos LDL-kolesteroli on matala. Virallinen taho suosittaa erityisessä riskiryhmässä oleville diabeetikoille LDL-kolesterolia alle 1.4 mmol/l. Mitens sinulla? Tuplasti tuon verran?

Lue lisää

Pitääkö minua hoitaneulta lääkäreiltä ottoo oikeudet poikkeen, kun he sanoivat sen olevan kalkkia eikä syyllinen ole kolesteroli?

On monta kertaa toistettu ettei nettikirijoottajien tiete pläjäyksiä piä uskoo.

Olis syytä pistää tieto missä plakki on tutkittu ja kenen toimesta.

Anonyymi kirjoitti:

Pitääkö minua hoitaneulta lääkäreiltä ottoo oikeudet poikkeen, kun he sanoivat sen olevan kalkkia eikä syyllinen ole kolesteroli?

On monta kertaa toistettu ettei nettikirijoottajien tiete pläjäyksiä piä uskoo.

Olis syytä pistää tieto missä plakki on tutkittu ja kenen toimesta.

Lue lisää

Lue vaikka tämä 'Miten verisuoni kalkkeutuu'. Ei LDL-kolesterolia, ei kalkkeumaa.

Anonyymi kirjoitti:

Diabeetikoille suositellaan tiukempaa LDL-kolesterolin rajaa kuin normaaliväestölle. Tyydyttynyttä rasvaa suositellaan korkeintaan 7 E% ravinnosta, kun terveellä väestöllä tuo raja on 10 E%.

Myös diabeetikon verenpainerajat ovat normaaliväestöä tiukemmat.

Lue lisää

"Diabeetikoille suositellaan tiukempaa LDL-kolesterolin rajaa kuin normaaliväestölle. Tyydyttynyttä rasvaa suositellaan korkeintaan 7 E% ravinnosta, kun terveellä väestöllä tuo raja on 10 E%."

Ja noin 50% energiasta tulee saada sokerista?

Hyvin hautautuu sokeripommi diabeetikon suosituksissa kaiken luulon alle.

hvp27 kirjoitti:

Lue vaikka tämä 'Miten verisuoni kalkkeutuu'. Ei LDL-kolesterolia, ei kalkkeumaa.

Ai pahus uskot biologin mielipiteeseen. Antin virheistä olet vouhkannut ja Paulilla oli asia virhe. Mainitsi notta Sompilla oli poistettu kalkkeutuma lasipurkissa.. Ajattele ny itekkin. Sehän oli peltipurkissa joten kolina oli havaittavissa. Näin tämän kohtauksen. Kyllä Pauli selitti sitä notta soon kuitenkin kolesterolin aiheuttama. Plakkeja voidaan poistaa tahi muodostumista vähentää K2- vitamiinilla.

Anonyymi kirjoitti:

Ai pahus uskot biologin mielipiteeseen. Antin virheistä olet vouhkannut ja Paulilla oli asia virhe. Mainitsi notta Sompilla oli poistettu kalkkeutuma lasipurkissa.. Ajattele ny itekkin. Sehän oli peltipurkissa joten kolina oli havaittavissa. Näin tämän kohtauksen. Kyllä Pauli selitti sitä notta soon kuitenkin kolesterolin aiheuttama. Plakkeja voidaan poistaa tahi muodostumista vähentää K2- vitamiinilla.

Lue lisää

Ohukainen on väitellyt sydänsairauksien perustutkimuksesta eikä siis ole kyse mielipiteestä. K2 voi ehkä vaikuttaa plakkeihin mutta sen saannista ei yleensä ole pulaa eikä sitä käytetä palkkien vähentämiseen. Siihen käytetään aggressiivista statiinilääkitystä.

Kuinka selität sen, että jos ihmiset Suomessa jaetaan LDL-kolesterolin suhteen 4 ryhmään niin ylimmässä neljänneksestä on 46% enemmän sydäntapahtumia kuin alimmassa. Matalalla LDL-kolesteroli lla sydänkohtauksia ei juurikaan tule ja familiaalisesta hyperkolestemiasta kärsivät saavat sydänkohtauksen yleensä jo 50-vuotiaana.

hvp27 kirjoitti:

Ohukainen on väitellyt sydänsairauksien perustutkimuksesta eikä siis ole kyse mielipiteestä. K2 voi ehkä vaikuttaa plakkeihin mutta sen saannista ei yleensä ole pulaa eikä sitä käytetä palkkien vähentämiseen. Siihen käytetään aggressiivista statiinilääkitystä.

Kuinka selität sen, että jos ihmiset Suomessa jaetaan LDL-kolesterolin suhteen 4 ryhmään niin ylimmässä neljänneksestä on 46% enemmän sydäntapahtumia kuin alimmassa. Matalalla LDL-kolesteroli lla sydänkohtauksia ei juurikaan tule ja familiaalisesta hyperkolestemiasta kärsivät saavat sydänkohtauksen yleensä jo 50-vuotiaana.

Lue lisää

Perustutkimusta sano? Ei johora mihinään. Kolessteron vaikutusta on tutkittu riittävästi vuan eivät täytä toiveita Joten tutkitaan miten vois selittää uusiksi.

Kolesteroli uskottavuuttta parantaa maailman laajuinen sensuuri. Kaskun aussissa on niitä alakuperäisiä asukkaita sellaisia luonnonkansoja. Heillä on ihanteellisen alhaiset kolet ja siitä huolimatta sydänkuollleisuus huippuluokkaa. Mistä tälle saadaan vahvistus?? Ei mistään sillä sille tiedon murulle on tehty sama kuin Sydneyn tutkimukselle on silleen sensuroitu vikipediasta.

Anonyymi kirjoitti:

Perustutkimusta sano? Ei johora mihinään. Kolessteron vaikutusta on tutkittu riittävästi vuan eivät täytä toiveita Joten tutkitaan miten vois selittää uusiksi.

Kolesteroli uskottavuuttta parantaa maailman laajuinen sensuuri. Kaskun aussissa on niitä alakuperäisiä asukkaita sellaisia luonnonkansoja. Heillä on ihanteellisen alhaiset kolet ja siitä huolimatta sydänkuollleisuus huippuluokkaa. Mistä tälle saadaan vahvistus?? Ei mistään sillä sille tiedon murulle on tehty sama kuin Sydneyn tutkimukselle on silleen sensuroitu vikipediasta.

Lue lisää

Kuten olen sinulle usein kirjoittanut niin abojen kokonaiskolesteroli on 5.7 mmol/l ja erittäin alhaiset HDL-kolesteroli. Tuosta voi päätellä että LDL-kolesteroli on jotain 4.5 mmol/l eli erittäin korkea. Asia selviää Valtsun blogista, Heikkilä lienee sekoittanut alkuperäiskansat, jotka elävät perinteisesti aboihin. Karppausta ei voi tosissaan jaan suositella jos se vie muistin.

Sydneyssä käytettiin erittäin runsaasti linolihappoa ja transrasvaa sisältänyttä margariinia. Lyonin sydäntutkimuksessa jaettiin sydänkohtauksen saaneet rypsiöljy- ja perinteiseen ranskalaisen rasvan ryhmiin. Tutkimus jouduttiin keskeyttämään koska rypsiöljyryhmässä oli sydänkohtauksia 70% vähemmän.

hvp27 kirjoitti:

Ohukainen on väitellyt sydänsairauksien perustutkimuksesta eikä siis ole kyse mielipiteestä. K2 voi ehkä vaikuttaa plakkeihin mutta sen saannista ei yleensä ole pulaa eikä sitä käytetä palkkien vähentämiseen. Siihen käytetään aggressiivista statiinilääkitystä.

Kuinka selität sen, että jos ihmiset Suomessa jaetaan LDL-kolesterolin suhteen 4 ryhmään niin ylimmässä neljänneksestä on 46% enemmän sydäntapahtumia kuin alimmassa. Matalalla LDL-kolesteroli lla sydänkohtauksia ei juurikaan tule ja familiaalisesta hyperkolestemiasta kärsivät saavat sydänkohtauksen yleensä jo 50-vuotiaana.

Lue lisää

Siihen käytetään aggressiivista statiinilääkitystä.

Voit aivan huoletta tutustua Utriaisen tilastoihin statiinien vaikutuksesta.

Ei sun viittaamiin kolesteroli tilastoja ole kovinkaa palijon julukastu joten niistä ny saapi peistä taivutella.

Anonyymi kirjoitti:

Siihen käytetään aggressiivista statiinilääkitystä.

Voit aivan huoletta tutustua Utriaisen tilastoihin statiinien vaikutuksesta.

Ei sun viittaamiin kolesteroli tilastoja ole kovinkaa palijon julukastu joten niistä ny saapi peistä taivutella.

Lue lisää

Knuutihan tyrmäsi Utriaisen "tilastot" täysin.

Tieteellinen tutkimus perustuu johonkin ihan muuhun kuin tilastoihin. Niissä seurataan isoa joukkoa yksilöitä ja heidän sairastumisiaan. Jos kolesterolin ja sydänkohtauksen välinen tiladtollinen yhteys kiinnostaa niin vilkaise vaikka: 'Average serum cholesterol level and 25-year CHD death rates in the 16 cohorts'.

hvp27 kirjoitti:

Knuutihan tyrmäsi Utriaisen "tilastot" täysin.

Tieteellinen tutkimus perustuu johonkin ihan muuhun kuin tilastoihin. Niissä seurataan isoa joukkoa yksilöitä ja heidän sairastumisiaan. Jos kolesterolin ja sydänkohtauksen välinen tiladtollinen yhteys kiinnostaa niin vilkaise vaikka: 'Average serum cholesterol level and 25-year CHD death rates in the 16 cohorts'.

Lue lisää

Juhanille esitetty kysymys ja voit myös etsiä niitä tilastoja.

"Tuot herttaisesti esille, että omat mielipiteesi ovat tutkittua tietoa. Yhtä nerokkaasti esität, että näytön taakka on väitteen esittäjällä.
Olisin hirvittävän kiinnostunut niistä tieteellisistä julkaisuista, missä yllämainitut faktat 1 ja 2 on raportoitu. Olen keskustellut nimenomaan näistä asioista kardiologi / professori Raimo Kettusen ja professori Timo Strandbergin kanssa. Jo infarktin saaneiden osalta meillä on konsensus, mutta muutoin yhteisymmärrystä ei ole löytynyt, koska kukaan meistä ei ole löytänyt näistä asioista konkreettista tietoa. En tarvitse tietoa koko maailmasta vaan Suomen tilastolliset tai muut määrälliset faktat riittävät."

Anonyymi kirjoitti:

Juhanille esitetty kysymys ja voit myös etsiä niitä tilastoja.

"Tuot herttaisesti esille, että omat mielipiteesi ovat tutkittua tietoa. Yhtä nerokkaasti esität, että näytön taakka on väitteen esittäjällä.
Olisin hirvittävän kiinnostunut niistä tieteellisistä julkaisuista, missä yllämainitut faktat 1 ja 2 on raportoitu. Olen keskustellut nimenomaan näistä asioista kardiologi / professori Raimo Kettusen ja professori Timo Strandbergin kanssa. Jo infarktin saaneiden osalta meillä on konsensus, mutta muutoin yhteisymmärrystä ei ole löytynyt, koska kukaan meistä ei ole löytänyt näistä asioista konkreettista tietoa. En tarvitse tietoa koko maailmasta vaan Suomen tilastolliset tai muut määrälliset faktat riittävät."

Lue lisää

ja ja

Sydäntautikuolleisuus oli kokonaiskolesterolin laskusta huolimatta suurempaa safloriöljyryhmässä. Sydän- ja verisuonitautikuoleman riski 70 % korkeampi safloriöljyjaksolla, ja sepelvaltimotautikuolleisuus vastaavasti 74 % korkeampi. Kokonaiskuolleisuus oli 62 % korkeampi safloriöljyryhmässä."

"Moniasteöljyä" niin pelastuu sydäriltä? Siellä meni ihan oikeaoppisten sääntöjen mukaan?

Anonyymi kirjoitti:

Juhanille esitetty kysymys ja voit myös etsiä niitä tilastoja.

"Tuot herttaisesti esille, että omat mielipiteesi ovat tutkittua tietoa. Yhtä nerokkaasti esität, että näytön taakka on väitteen esittäjällä.
Olisin hirvittävän kiinnostunut niistä tieteellisistä julkaisuista, missä yllämainitut faktat 1 ja 2 on raportoitu. Olen keskustellut nimenomaan näistä asioista kardiologi / professori Raimo Kettusen ja professori Timo Strandbergin kanssa. Jo infarktin saaneiden osalta meillä on konsensus, mutta muutoin yhteisymmärrystä ei ole löytynyt, koska kukaan meistä ei ole löytänyt näistä asioista konkreettista tietoa. En tarvitse tietoa koko maailmasta vaan Suomen tilastolliset tai muut määrälliset faktat riittävät."

Lue lisää

Siellähän niitä tutkimuksia löytyy. Asiantuntijat ovat siis vankasti sitä mieltä, että tyydyttynyt rasva kannattaa vaihtaa monityydyttymättömään: "”The evidence from epidemiological, clinical, and mechanistic studies is consistent in finding that the risk of CHD is reduced by 2-3% when 1% of energy intake from saturated fatty acids is replaced with polyunsaturated fatty acids.270".

Mitä mieltä olet tuosta seitsemän maan tutkimuksen kolesteroli- ja sydäntautitilastosta?

Anonyymi kirjoitti:

Taas täyttä soopaa.

Mikä sen tulupan valtimoon tekee? Miten kovarasva ja kolesteroli sinne valtimoon kalkkia kerää .... ei mitenkään. Eikä sieltä ole ruumiinavauksissa muuta löytynytkään kuin kalkkia.

Lue lisää

Minulla on vain yksi elämä. Ei voi aloittaa uudelleen kun tulee Game-over. Katson paremmaksi vaihtoehdoksi uskoa lääkäreitä. Moni sanoo että ihan sama milloin kuolee, mutta olen niin itsekäs että haluan nähdä jopa lasten lasten lasten kasvamisen (tämä viimeinen porras on tiukilla sairauksieni takia).

hvp27 kirjoitti:

Siellähän niitä tutkimuksia löytyy. Asiantuntijat ovat siis vankasti sitä mieltä, että tyydyttynyt rasva kannattaa vaihtaa monityydyttymättömään: "”The evidence from epidemiological, clinical, and mechanistic studies is consistent in finding that the risk of CHD is reduced by 2-3% when 1% of energy intake from saturated fatty acids is replaced with polyunsaturated fatty acids.270".

Mitä mieltä olet tuosta seitsemän maan tutkimuksen kolesteroli- ja sydäntautitilastosta?

Lue lisää

Että mitä. Mitä rasvaa kannattaa syödä? Tässä wikipediasta:
”Monityydyttymättömässä ruokaöljyssä uppopaistetun ruoan runsasta nauttimista pidetään yhtenä merkittävimmistä kakkostyypin diabeteksen ja Azheimerin taudin riskiä lisäävistä tekijöistä”

Anonyymi kirjoitti:

Että mitä. Mitä rasvaa kannattaa syödä? Tässä wikipediasta:
”Monityydyttymättömässä ruokaöljyssä uppopaistetun ruoan runsasta nauttimista pidetään yhtenä merkittävimmistä kakkostyypin diabeteksen ja Azheimerin taudin riskiä lisäävistä tekijöistä”

Lue lisää

Uppopaistettua ruokaa ei ylipäätänsä kannata syödä jos haluaa välttää kakkostyypin diabeteksen. Tuskin monityydyttymätön rasva on tuossa oleellinen asia eikä monityydyttymättömässä rasvassa edes uppopaisteta. Meillä yleisin uppopaistorasva on rypsiöljy ja siinä on 30% monityydyttymätöntä rasvaa. Talia eikä puhdasta palmuöljyä ei meillä käytetä uppopaistoon.

hvp27 kirjoitti:

Siellähän niitä tutkimuksia löytyy. Asiantuntijat ovat siis vankasti sitä mieltä, että tyydyttynyt rasva kannattaa vaihtaa monityydyttymättömään: "”The evidence from epidemiological, clinical, and mechanistic studies is consistent in finding that the risk of CHD is reduced by 2-3% when 1% of energy intake from saturated fatty acids is replaced with polyunsaturated fatty acids.270".

Mitä mieltä olet tuosta seitsemän maan tutkimuksen kolesteroli- ja sydäntautitilastosta?

Lue lisää

;Puuvillan siemenistä se humbuuki on rakennettu. Se Settämänmaan höynäytys. Kas ku se oli jätettä, mutta ne saippuatehtailijat älysivät kaupiteklla ruokaäljynä. Mokomaat antoivat tutkimus apuja 1,4 milijoonaa taalaa Olihan se paperilla terveeellistä ja rahhaa tuli lisää. Tsekkitutkimus käsitti 62 eri ruoka nimikettä ja lopputulos aivan toinen.

Missä on tilastot kolesterolien ja sydärien yhteydestä??? Eihän sitä ole Knuutillakaan antaa niin miten sinä voit väittää sitten todistamatonta oikeaksi??

hvp27 kirjoitti:

Tuo elämäntapamuutos on laihduttaminen ihan millä keinolla tahansa. Lääkkeet taas ovat parempi vaihtoehto kuin huonot verensokeriarvot.

Väitän, että krooninen stressi on lähes kaikkien kakkostyypin diabeetikkojen alkunperäinen syy sairastumiselle. Krooninen stressi saa aikaan jatkuvan näläntunteen ja purkaa lihasta glukoosiksi, joka lopulta kertyy vatsanseudulle rasvaksi. Tästä syntyy insuliiniresistenssi ja ihmiselle kertyy sisäelinrasvaa ja matala-asteista tulehdusta. Lopulta haima väsyy ja ihminen sairastuu diabetekseen. Krooninen stressi on useimmissa tapauksissa todella vaikea poistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Väitän, että krooninen stressi on lähes kaikkien kakkostyypin diabeetikkojen alkunperäinen syy sairastumiselle. Krooninen stressi saa aikaan jatkuvan näläntunteen ja purkaa lihasta glukoosiksi, joka lopulta kertyy vatsanseudulle rasvaksi. Tästä syntyy insuliiniresistenssi ja ihmiselle kertyy sisäelinrasvaa ja matala-asteista tulehdusta. Lopulta haima väsyy ja ihminen sairastuu diabetekseen. Krooninen stressi on useimmissa tapauksissa todella vaikea poistaa.

Lue lisää

Krooninen stressi voi aiheuttaa lihomista mutta lihominen on suurin riskitekijä kakkostyypin diabeteksessä. Stressin vaikutusta on vieläpä vaikea mitata.

Anonyymi kirjoitti:

;Puuvillan siemenistä se humbuuki on rakennettu. Se Settämänmaan höynäytys. Kas ku se oli jätettä, mutta ne saippuatehtailijat älysivät kaupiteklla ruokaäljynä. Mokomaat antoivat tutkimus apuja 1,4 milijoonaa taalaa Olihan se paperilla terveeellistä ja rahhaa tuli lisää. Tsekkitutkimus käsitti 62 eri ruoka nimikettä ja lopputulos aivan toinen.

Missä on tilastot kolesterolien ja sydärien yhteydestä??? Eihän sitä ole Knuutillakaan antaa niin miten sinä voit väittää sitten todistamatonta oikeaksi??

Lue lisää

No esimerkiksi seitsemän maan tutkimuksesta löytyy tilasto siitä kuinka kolesteroli ja sydäntaudit korreloivat keskenään. Seuranta-aika oli 25 vuotta. Miksi et kommentoi sitä?

hvp27 kirjoitti:

No esimerkiksi seitsemän maan tutkimuksesta löytyy tilasto siitä kuinka kolesteroli ja sydäntaudit korreloivat keskenään. Seuranta-aika oli 25 vuotta. Miksi et kommentoi sitä?

Lue lisää

Laitetaan nyt linkkikin: https://www.sevencountriesstudy.com/serum-cholesterol-and-coronary-heart-disease-mortality-in-the-seven-countries-study/

Olen pistänyt tämän tänne useita kertoja etkä ole koskaan kommentoinut sitä. Miksiköhän? Onko se epämiellyttävää lukemista? Seuranta-aika 25 vuotta eli ei perustu yhden yksittäisen ruoka-aineen saantiin yhtenä vuonna.

Sydäntautitutkimukset eivät perustu tilastoihin vaan riskitekijöiden kartoitukseen ja kun potentiaaliset riskitekijät on löydetty niin seurataan pitkä aika isoa joukkoa ihmisiä ja heidän sairastuvuuttaan ja kuolemiaan sydäntauteihin. Lopputulosta ei voi esittää tilastona. Tuo seitsemän maan tutkimus on nimenomaan yhden riskitekijän kartoitus ja siitä voidaan esittää tilasto.

Kovasen keramidipaperista selviää Finriski-tutkimuksen tulos jonka mukaan ylimpään LDL-kolesteroli -ryhmään kuuluvan neljänneksen kuolleisuus sydäntauteihin on 43% suurempaa kuin aliman neljänneksen. Se vaan valitettavasti ei ole tilasto vaan tutkimustulos.

Anonyymi kirjoitti:

;Puuvillan siemenistä se humbuuki on rakennettu. Se Settämänmaan höynäytys. Kas ku se oli jätettä, mutta ne saippuatehtailijat älysivät kaupiteklla ruokaäljynä. Mokomaat antoivat tutkimus apuja 1,4 milijoonaa taalaa Olihan se paperilla terveeellistä ja rahhaa tuli lisää. Tsekkitutkimus käsitti 62 eri ruoka nimikettä ja lopputulos aivan toinen.

Missä on tilastot kolesterolien ja sydärien yhteydestä??? Eihän sitä ole Knuutillakaan antaa niin miten sinä voit väittää sitten todistamatonta oikeaksi??

Lue lisää

Kovasen keramidiartikkeli löytyy kun etsii: 'Keramidit ja sepelvaltimotauti'. Sieltä sivulla 460 löytyy taulukko 2 (eli "tilasto") jonka mukaan sydäntapahtuman riski on 13,0% mikäli LDL-kolesteroli on alle 2,9 mmol/l ja 18.1% mikäli LDL-kolesteroli oli yli 4.7 mmol/l. Sydänkuolemien riskit olivat vastaavasti 1.8% ja 3.4%. Mikäköhän vika tässä "tilastossa" on?

Aineisto on peräisin Finriski 2002:sta. Tutkittavia oli 9581.

hvp27 kirjoitti:

Krooninen stressi voi aiheuttaa lihomista mutta lihominen on suurin riskitekijä kakkostyypin diabeteksessä. Stressin vaikutusta on vieläpä vaikea mitata.

Riippuu miten lihoaa. Jos lihoaa tasaisesti ympäri kehoa ja sisäelimet eivät rasvoitu, niin silloin se ei haittaa. Mutta jos lihoaa stressin seurauksena, niin rasva kertyy keskivartalolle ja sisäelimiin. Se on se mikä aiheuttaa insuliiniresistenssiä ja matala-asteista tulehdusta.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu miten lihoaa. Jos lihoaa tasaisesti ympäri kehoa ja sisäelimet eivät rasvoitu, niin silloin se ei haittaa. Mutta jos lihoaa stressin seurauksena, niin rasva kertyy keskivartalolle ja sisäelimiin. Se on se mikä aiheuttaa insuliiniresistenssiä ja matala-asteista tulehdusta.

Lue lisää

En kyllä oikein usko että stressi aiheuttaisi enemmän omenalihavuutta kuin muu lihominen. Tietysti jos stressin takia syö paljon makeisia tai juo alkoholia (erityisesti olutta) niin tulee omenalihavuutta.

"Ketodieetti ei sovi henkilöille, joilla on SGLT-2:n estäjälääkitys (Forxiga, Jardiance). Vaarana on happomyrkytys."

Keto lääkepurkissa.
lisäksi
Tiukka LCHF(VHH) elämäntapa)

Mikähän mahtaa mennä pieleen tuplauksessa???

Anonyymi kirjoitti:

"Ketodieetti ei sovi henkilöille, joilla on SGLT-2:n estäjälääkitys (Forxiga, Jardiance). Vaarana on happomyrkytys."

Keto lääkepurkissa.
lisäksi
Tiukka LCHF(VHH) elämäntapa)

Mikähän mahtaa mennä pieleen tuplauksessa???

Lue lisää

Mitähän tuossa oli tarkoitus esittää?

ADA toteaa viimeisessä ravitsemuskatsauksessaan näin 'Evidence suggests that there is not an ideal percentage of calories from carbohydrate, protein, and fat for all people with or at risk for diabetes'.

Jos pidät ADAa auktoriteettinä niin mitä mieltä olet siitä, että he suosittavat diabeetikoille laihduttamista ja kasvirasvoja?

hvp27 kirjoitti:

ADA toteaa viimeisessä ravitsemuskatsauksessaan näin 'Evidence suggests that there is not an ideal percentage of calories from carbohydrate, protein, and fat for all people with or at risk for diabetes'.

Jos pidät ADAa auktoriteettinä niin mitä mieltä olet siitä, että he suosittavat diabeetikoille laihduttamista ja kasvirasvoja?

Lue lisää

Harvard Medical Schooliin kuuluva Joslin Diabetes Center suosittelee ylipainoisille diabeetikoille vähintään 130:tä grammaa hiilihydraatteja, mieluiten 40–45 E%:a.

Lähde: https://joslin-prod.s3.amazonaws.com/www.joslin.org/assets/2020-07/2ebdm_joslin_chapter_2.pdf

Anonyymi kirjoitti:

Harvard Medical Schooliin kuuluva Joslin Diabetes Center suosittelee ylipainoisille diabeetikoille vähintään 130:tä grammaa hiilihydraatteja, mieluiten 40–45 E%:a.

Lähde: https://joslin-prod.s3.amazonaws.com/www.joslin.org/assets/2020-07/2ebdm_joslin_chapter_2.pdf

Lue lisää

Eli jonkinmoista hh-rajoitusta he suosittelevat. Se on helppo toteuttaa, kun ruokavaliosta karsitaan kaikki huonot hiilihydraatit.

Anonyymi kirjoitti:

Eli jonkinmoista hh-rajoitusta he suosittelevat. Se on helppo toteuttaa, kun ruokavaliosta karsitaan kaikki huonot hiilihydraatit.

Nimenomaan. Toisaalta 2500 kcal dieetistä 40% on 250 g hiilihydraattia ja tuo on melkoinen määrä. Esimerkiksi puolisen kiloa täysjyväleipää, reilu kilo täysjyväpastaa, monta kiloa hedelmiä tai puolitoista kiloa keitettyjä papuja.

Viestejä poistaa ilmiantojen mukaan ylläpito ja sitten täällä on käytössä myös jonkinlainen robotti. Robotit toimivat vain auttavasti. Veku spämmää tällä palstalla kovasti ja se saattaa herkistää robottia.

Voi huonontaa rasvoista eniten kolesteroliarvoja joten sitä ei kannata käyttää suuria määriä. Kolesteroliarvojen suhteen rypsiöljy on oikein hyvä.

Nimenomaan voi on tuossa haitallista tutkimusten mukaan. Heikkilän lahkoon kuuluvat eivät käytä edes rypsiöljyä.

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan voi on tuossa haitallista tutkimusten mukaan. Heikkilän lahkoon kuuluvat eivät käytä edes rypsiöljyä.

Mitä rasvoja Heikkilä suosittaa? Miksi tästäkin on niin ristiriitaista näkemystä? Jos otetaan huomioon diabetes ja kolesteroli.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä rasvoja Heikkilä suosittaa? Miksi tästäkin on niin ristiriitaista näkemystä? Jos otetaan huomioon diabetes ja kolesteroli.

Oliiviöljyä, kookosöljyä ja eläinrasvoja. Asiantuntijat sitten suosittavat juoksevia kasviöljyjä.

Heikkilä on rakentanut itsensä ympärille kultin. Heikkilän kirjoista löytyy satamäärin virheitä joten en kyllä ottaisi häneltä neuvoja.

hvp27 kirjoitti:

Viestejä poistaa ilmiantojen mukaan ylläpito ja sitten täällä on käytössä myös jonkinlainen robotti. Robotit toimivat vain auttavasti. Veku spämmää tällä palstalla kovasti ja se saattaa herkistää robottia.

Voi huonontaa rasvoista eniten kolesteroliarvoja joten sitä ei kannata käyttää suuria määriä. Kolesteroliarvojen suhteen rypsiöljy on oikein hyvä.

Lue lisää

” ja sitten täällä on käytössä myös jonkinlainen robotti. Robotit toimivat vain auttavasti. ”

Oikea termi on robottiohjelma, botti tai bottiohjelma. = ohjelma, joka toimii itsenäisesti sille määriteltyjen toimintaohjeiden mukaan varsinkin suurta työmäärää, toistoa, jatkuvaa päivystystä tai rutiinia vaativissa tehtävissä

Sana robotti viittaa johonkin metalliseen.

https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/botti

Wikipedian mukaan botti oli alunperin synonyymi robotille, mutta myöhemmin merkitys on eriytynyt.

hvp27 kirjoitti:

Oliiviöljyä, kookosöljyä ja eläinrasvoja. Asiantuntijat sitten suosittavat juoksevia kasviöljyjä.

Heikkilä on rakentanut itsensä ympärille kultin. Heikkilän kirjoista löytyy satamäärin virheitä joten en kyllä ottaisi häneltä neuvoja.

Lue lisää

Käytän oliiviöljyä päivittäin vähän kaikkeen. Mietin pitäisikö vaihtaa johonkin muuhun?
Sama koskee mitä rasvaa voi laittaa nokareen puuroon. Kun leipää en syö enää lainkaan.
Onko se voi, margariini, jokin oliiviöljypohjainen levite vai Benecol. Kaikki on asiasta eri mieltä. Olisiko sinulla jokin näkemys?

Anonyymi kirjoitti:

” ja sitten täällä on käytössä myös jonkinlainen robotti. Robotit toimivat vain auttavasti. ”

Oikea termi on robottiohjelma, botti tai bottiohjelma. = ohjelma, joka toimii itsenäisesti sille määriteltyjen toimintaohjeiden mukaan varsinkin suurta työmäärää, toistoa, jatkuvaa päivystystä tai rutiinia vaativissa tehtävissä

Sana robotti viittaa johonkin metalliseen.

https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/botti

Wikipedian mukaan botti oli alunperin synonyymi robotille, mutta myöhemmin merkitys on eriytynyt.

Lue lisää

Yleisin termi on nykyään ohjelmistorobotti. Saatan lähteä sellaiselle kurssille ensi keväänä.

Anonyymi kirjoitti:

Käytän oliiviöljyä päivittäin vähän kaikkeen. Mietin pitäisikö vaihtaa johonkin muuhun?
Sama koskee mitä rasvaa voi laittaa nokareen puuroon. Kun leipää en syö enää lainkaan.
Onko se voi, margariini, jokin oliiviöljypohjainen levite vai Benecol. Kaikki on asiasta eri mieltä. Olisiko sinulla jokin näkemys?

Lue lisää

Minä käytän leivän päällä majoneesia ja paistamiseen rypsiöljyä. Salaatinkastikkeeseen usein oliiviöljyä. Voita kastikkeisiin. Puuron syön hedelmäsoseella tai tölkkihedelmillä.

Anonyymi kirjoitti:

Käytän oliiviöljyä päivittäin vähän kaikkeen. Mietin pitäisikö vaihtaa johonkin muuhun?
Sama koskee mitä rasvaa voi laittaa nokareen puuroon. Kun leipää en syö enää lainkaan.
Onko se voi, margariini, jokin oliiviöljypohjainen levite vai Benecol. Kaikki on asiasta eri mieltä. Olisiko sinulla jokin näkemys?

Lue lisää

Jos tykkää oliiviöljyn mausta, niin sitä voi käyttää sellaisenaan salaattikastikkeisiin ja muuhun sellaiseen missä sen maku tulee esiin. Muuhun ruoanlaittoon sopii rypsiöljy. Puuron päälle voi laittaa sitä rasvaa mitä sattuu jääkaapissa olemaan. Määrä on kuitenkin pieni.

Anonyymi kirjoitti:

Jos tykkää oliiviöljyn mausta, niin sitä voi käyttää sellaisenaan salaattikastikkeisiin ja muuhun sellaiseen missä sen maku tulee esiin. Muuhun ruoanlaittoon sopii rypsiöljy. Puuron päälle voi laittaa sitä rasvaa mitä sattuu jääkaapissa olemaan. Määrä on kuitenkin pieni.

Lue lisää

Camelinaöljy on myös hyvää. Siinä on 40 prosenttia n-3-rasvahappoja, eli nelinkertaisesti rypsöljyyn verrattuna ja ehkä miljoonakertaisesti oliiviöljyyn verrattuna.

Camelinaöljy saattaa vaikuttaa kalliilta (ks. https://www.foodie.fi/entry/impolan-kasvitilan-kylmapuristettu-camelinaoljy-250-ml/6430041350071 ), mutta kalanrasva on vielä kalliimpaa esim. lohifileestä otettuna. Toki kalan mukana tulee proteiinia ja välttämättömiä kivennäisaineita ja vitamiineja.

Metformiinilla on laihduttavaa vaikutusta, ja joidenkin mukaan se saattaa jopa pidentää ihmisen elinikää (ks. esim. https://www.medicalnewstoday.com/articles/280725 ), joten en kovin helposti jättäisi sitä pois, jollei ole vakavia vatsaoireita. Hypojen vaarakin on metformiinilla vähäinen.

Hiilihydraattien poisjättämisellä ruokavaliosta on vain lyhytaikainen (sinsänsä positiivinen vaikutus), mutta erot häviävät 12 kuukauden jälkeen runsashiilihydraattisen ruokavalioon verrattuna. Tärkeintä on laihduttaminen ja liikunta.

Anonyymi kirjoitti:

Metformiinilla on laihduttavaa vaikutusta, ja joidenkin mukaan se saattaa jopa pidentää ihmisen elinikää (ks. esim. https://www.medicalnewstoday.com/articles/280725 ), joten en kovin helposti jättäisi sitä pois, jollei ole vakavia vatsaoireita. Hypojen vaarakin on metformiinilla vähäinen.

Hiilihydraattien poisjättämisellä ruokavaliosta on vain lyhytaikainen (sinsänsä positiivinen vaikutus), mutta erot häviävät 12 kuukauden jälkeen runsashiilihydraattisen ruokavalioon verrattuna. Tärkeintä on laihduttaminen ja liikunta.

Lue lisää

Diabeteksen light versio saattaa olla siunaukseksi. Joutuu petraamaan elintapojaan ja panostamaan ruokavalioon. Painoa on lähtenyt ja liikun ihan kiitettävästi. Enemmän kuin koskaan elämässä. Vielä kun syö metformiinia joka saattaa myös hidastaa vanhenemista. Niin ei voi kuin ajatella myönteisesti sokerin lievästä kohomisesta. Aavistus takaraivossa rassaa pelko mitä jos se ei pysy kurissa näistä toimenpiteistä huolimatta. Mutta aika näyttää. Nyt vaan on tehtävä kaikki että elämä jatkuisi hamaan tappiin asti.

Anonyymi kirjoitti:

Diabeteksen light versio saattaa olla siunaukseksi. Joutuu petraamaan elintapojaan ja panostamaan ruokavalioon. Painoa on lähtenyt ja liikun ihan kiitettävästi. Enemmän kuin koskaan elämässä. Vielä kun syö metformiinia joka saattaa myös hidastaa vanhenemista. Niin ei voi kuin ajatella myönteisesti sokerin lievästä kohomisesta. Aavistus takaraivossa rassaa pelko mitä jos se ei pysy kurissa näistä toimenpiteistä huolimatta. Mutta aika näyttää. Nyt vaan on tehtävä kaikki että elämä jatkuisi hamaan tappiin asti.

Lue lisää

"Vielä kun syö metformiinia joka saattaa myös hidastaa vanhenemista. Niin ei voi kuin ajatella myönteisesti.."

Giljotiinilla eroon päänsärystä.

Anonyymi kirjoitti:

"Vielä kun syö metformiinia joka saattaa myös hidastaa vanhenemista. Niin ei voi kuin ajatella myönteisesti.."

Giljotiinilla eroon päänsärystä.

Sinä Veijo kun olet elämää paljon nähnyt sivistynyt mies, voitko lyhyesti kommentoida vähähiilihydraattisen ruokavalion asiantuntijana tutkimusta ”Lower carbohydrate diets for adults with type2 diabetes” (2021), jonka mukaan vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta ei pitemmän päälle olisi mitään hyötyä, kun verrataan painoa, sokeriarvoja ja rasva-arvoja runsashiilihydraattisen dieettiin?

Viittaan em. tutkimuksen kohtaan 5.213, jossa on taulukko 5.4.

https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/989256/SACN_report_on_lower_carbohydrate_diets_for_type_2_diabetes.pdf

Anonyymi kirjoitti:

Sinä Veijo kun olet elämää paljon nähnyt sivistynyt mies, voitko lyhyesti kommentoida vähähiilihydraattisen ruokavalion asiantuntijana tutkimusta ”Lower carbohydrate diets for adults with type2 diabetes” (2021), jonka mukaan vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta ei pitemmän päälle olisi mitään hyötyä, kun verrataan painoa, sokeriarvoja ja rasva-arvoja runsashiilihydraattisen dieettiin?

Viittaan em. tutkimuksen kohtaan 5.213, jossa on taulukko 5.4.

https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/989256/SACN_report_on_lower_carbohydrate_diets_for_type_2_diabetes.pdf

Lue lisää

Veijo vastaa vain sähköpostilla. Vastauksen laadusta en tiedä mitään mutta Veijon mielestä karppaus poistaa diabeteksen muutamassa viikossa.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä Veijo kun olet elämää paljon nähnyt sivistynyt mies, voitko lyhyesti kommentoida vähähiilihydraattisen ruokavalion asiantuntijana tutkimusta ”Lower carbohydrate diets for adults with type2 diabetes” (2021), jonka mukaan vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta ei pitemmän päälle olisi mitään hyötyä, kun verrataan painoa, sokeriarvoja ja rasva-arvoja runsashiilihydraattisen dieettiin?

Viittaan em. tutkimuksen kohtaan 5.213, jossa on taulukko 5.4.

https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/989256/SACN_report_on_lower_carbohydrate_diets_for_type_2_diabetes.pdf

Lue lisää

Kas ku meille ei ole mitään puhuttu.

"
”Hyvä kolesteroli” ei olekaan hyvää kolesterolia

Korkea HDL-kolesteroli on yhdistetty pieneen sydäninfarktiriskiin, mutta syy-yhteys on epäselvä. Suuri kansainvälinen tutkijaryhmä tutki asiaa. Tutkijoiden joukossa oli myös suomalaisia kuten dosentti Samuli Ripatti (Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM), professori Markku S Nieminen (HYKS:n Medisiinisen tulosyksikön johtaja ja Sydäntutkimussäätiön puheenjohtaja), lääketieteen tohtori Juha Sinisalo (HUS), dosentti Marja-Liisa Lokki (HLA-laboratorion johtaja), dosentti Markus Perola (THL), tohtori Aki Havulinna, tutkimusprof. Veikko Salomaa (THL) ja professori Leena Peltonen.

Lopputulos oli: Geneettiset mekanismit, jotka nostavat HDL-kolesterolia, eivät näytä alentavan sydänkohtausriskiä. Tämä tieto on vastoin konseptia, minkä mukaan HDL-kolesteroliarvon nostaminen järjestelmällisesti pienentäisi sydäninfarktiriskiä.

Tähän samaan tulokseen päätyi lääkeyritys Roche, kun se 7.5.2012 ilmoitti jo lopettaneensa HDL-kolesterolia nostavan CETP-lääkkeen kehitysprojektin. Lääke nosti tehokkaasti HDL-kolesterolia, mutta ei vähentänyt sairastumisriskiä.

Lääkeyritys Pfizer lopetti CETP-lääkkeen kehityksen jo 2006. Lääke nosti HDL-arvoa radikaalisti, mutta lääkittyjen ryhmässä potilaita kuoli merkittävästi enemmän kuin ilman HDL-kolesterolia nostavaa lääkettä olleita henkilöitä. Lääkkeellä nostettu HDL-kolesteroli ei vähentänyt sydäninfarktiriskiä kuten ei myöskään luonnollisesti (geneettisesti) korkea HDL-kolesterolitaso.

Naisilla sepelvaltimotauti ilmenee yleensä noin 10 vuotta myöhemmin kuin miehillä. Kole-sterolihypoteesin perusteella tätä on selitetty sillä, että naisilla on ennen vaihdevuosia korkeampi HDL-kolesterolin taso kuin miehillä ja tämä ehkäisee sydäntautia. Mainittu tutkimus taisi romuttaa tämänkin myytin ."

Anonyymi kirjoitti:

Sinä Veijo kun olet elämää paljon nähnyt sivistynyt mies, voitko lyhyesti kommentoida vähähiilihydraattisen ruokavalion asiantuntijana tutkimusta ”Lower carbohydrate diets for adults with type2 diabetes” (2021), jonka mukaan vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta ei pitemmän päälle olisi mitään hyötyä, kun verrataan painoa, sokeriarvoja ja rasva-arvoja runsashiilihydraattisen dieettiin?

Viittaan em. tutkimuksen kohtaan 5.213, jossa on taulukko 5.4.

https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/989256/SACN_report_on_lower_carbohydrate_diets_for_type_2_diabetes.pdf

Lue lisää

"Viittaan em. tutkimuksen kohtaan 5.213, jossa on taulukko 5.4."

Lower carbohydrate diets for adults with type 2 diabetes.

Siis ei LOW carbohydrate diets for adults with type 2 diabetes. !

Josta johtuen:

Carbohydrate intakes

There is no standard definition of a low carbohydrate diet and included studies
used variable and wide-ranging definitions. According to categories of
carbohydrate intake, a ‘low’ carbohydrate diet is defined as a carbohydrate intake
of <130 g/day or <26% TE (based on an energy intake of 2,000 kcal/day).
However, cut-offs for prescribed lower carbohydrate diets in the primary RCTs
included in the prioritised SRs with MAs included carbohydrate intakes of up to
50% TE (range, 14 to 50% TE).

Koetappa seuraavaksi hakea joku järkevämpi vertailu, esin. tiukka LCHF (korkeintaan 5E% hiilihydraatista/sokerist) vastaan virallinen. Mainitsemasi tutkimus kertoo pelkästtään vanhan totuuden: Pelleimellä ei onnistu.

Anonyymi kirjoitti:

"Viittaan em. tutkimuksen kohtaan 5.213, jossa on taulukko 5.4."

Lower carbohydrate diets for adults with type 2 diabetes.

Siis ei LOW carbohydrate diets for adults with type 2 diabetes. !

Josta johtuen:

Carbohydrate intakes

There is no standard definition of a low carbohydrate diet and included studies
used variable and wide-ranging definitions. According to categories of
carbohydrate intake, a ‘low’ carbohydrate diet is defined as a carbohydrate intake
of <130 g/day or <26% TE (based on an energy intake of 2,000 kcal/day).
However, cut-offs for prescribed lower carbohydrate diets in the primary RCTs
included in the prioritised SRs with MAs included carbohydrate intakes of up to
50% TE (range, 14 to 50% TE).

Koetappa seuraavaksi hakea joku järkevämpi vertailu, esin. tiukka LCHF (korkeintaan 5E% hiilihydraatista/sokerist) vastaan virallinen. Mainitsemasi tutkimus kertoo pelkästtään vanhan totuuden: Pelleimellä ei onnistu.

Lue lisää

Millainen ravinto on sinulle paras jos haluat pudottaa painoa tai parantaa terveysarvojasi? Jotkut sanovat että vähennä kaloreita ja ole nälkäinen. Muut sanovat: vähennä hiilihydraatteja.

Suuri määrä tutkimuksia on vertaillut yllämainittujen suosittujen neuvojen paikkansapitävyyttä. Vähintään 18 korkealuokkaista (korkeinta luokkaa) tutkimusta on osoittanut selvästi että paras tulos painonhallinnan kohdalla saavutetaan vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Vähärasvainen ja kaloriköyhä ruokavalio ei ole voittanut yhtään vertailutestiä.

Uusin analyysi jossa katsotaan 13 parhaiten tehtyä ja varmaa pitkäaikaistutkimusta tulee nyt. Voittaja? Arvasit oikein. Sama kuin ennenkin.

Vähähiilihydraattisen ruokavalion vastustajille tilanne eikuin mutkistuu!

Anonyymi kirjoitti:

Millainen ravinto on sinulle paras jos haluat pudottaa painoa tai parantaa terveysarvojasi? Jotkut sanovat että vähennä kaloreita ja ole nälkäinen. Muut sanovat: vähennä hiilihydraatteja.

Suuri määrä tutkimuksia on vertaillut yllämainittujen suosittujen neuvojen paikkansapitävyyttä. Vähintään 18 korkealuokkaista (korkeinta luokkaa) tutkimusta on osoittanut selvästi että paras tulos painonhallinnan kohdalla saavutetaan vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Vähärasvainen ja kaloriköyhä ruokavalio ei ole voittanut yhtään vertailutestiä.

Uusin analyysi jossa katsotaan 13 parhaiten tehtyä ja varmaa pitkäaikaistutkimusta tulee nyt. Voittaja? Arvasit oikein. Sama kuin ennenkin.

Vähähiilihydraattisen ruokavalion vastustajille tilanne eikuin mutkistuu!

Lue lisää

Laitapa lähde.

Anonyymi kirjoitti:

Kas ku meille ei ole mitään puhuttu.

"
”Hyvä kolesteroli” ei olekaan hyvää kolesterolia

Korkea HDL-kolesteroli on yhdistetty pieneen sydäninfarktiriskiin, mutta syy-yhteys on epäselvä. Suuri kansainvälinen tutkijaryhmä tutki asiaa. Tutkijoiden joukossa oli myös suomalaisia kuten dosentti Samuli Ripatti (Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM), professori Markku S Nieminen (HYKS:n Medisiinisen tulosyksikön johtaja ja Sydäntutkimussäätiön puheenjohtaja), lääketieteen tohtori Juha Sinisalo (HUS), dosentti Marja-Liisa Lokki (HLA-laboratorion johtaja), dosentti Markus Perola (THL), tohtori Aki Havulinna, tutkimusprof. Veikko Salomaa (THL) ja professori Leena Peltonen.

Lopputulos oli: Geneettiset mekanismit, jotka nostavat HDL-kolesterolia, eivät näytä alentavan sydänkohtausriskiä. Tämä tieto on vastoin konseptia, minkä mukaan HDL-kolesteroliarvon nostaminen järjestelmällisesti pienentäisi sydäninfarktiriskiä.

Tähän samaan tulokseen päätyi lääkeyritys Roche, kun se 7.5.2012 ilmoitti jo lopettaneensa HDL-kolesterolia nostavan CETP-lääkkeen kehitysprojektin. Lääke nosti tehokkaasti HDL-kolesterolia, mutta ei vähentänyt sairastumisriskiä.

Lääkeyritys Pfizer lopetti CETP-lääkkeen kehityksen jo 2006. Lääke nosti HDL-arvoa radikaalisti, mutta lääkittyjen ryhmässä potilaita kuoli merkittävästi enemmän kuin ilman HDL-kolesterolia nostavaa lääkettä olleita henkilöitä. Lääkkeellä nostettu HDL-kolesteroli ei vähentänyt sydäninfarktiriskiä kuten ei myöskään luonnollisesti (geneettisesti) korkea HDL-kolesterolitaso.

Naisilla sepelvaltimotauti ilmenee yleensä noin 10 vuotta myöhemmin kuin miehillä. Kole-sterolihypoteesin perusteella tätä on selitetty sillä, että naisilla on ennen vaihdevuosia korkeampi HDL-kolesterolin taso kuin miehillä ja tämä ehkäisee sydäntautia. Mainittu tutkimus taisi romuttaa tämänkin myytin ."

Lue lisää

Kaikkihan sen tietävät että kolesterolia on vain yhtä lajia. Ero on kolesterolia kuljettavissa proteiineissa.

Enemmänkin jättää kaikki puhdistettu vilja pois kuin vehnä. Vehnää saa myös täysjyvää ja se on ok. Itse syön paljon bulguuria ja täysjyväpastaa.