Milllaisia metsiä oli 1000 vuotta sitten

Veikkaus: aika isoja metsiä vanhoja

forestgump kirjoitti:

Veikkaus: aika isoja metsiä vanhoja

Ei välttämättä. Siihen aikaan osuu ilmastossa keskiajan lämpimän kauden huippu joten puusto on ollut muutostilassa. Ilmastonmuutoksen myötä uusia lajeja on tullut ja vanhoja, kylmemmän ilmaston lajeja on poistunut. Lehtipuita, pähkinäpensasta ym. on varmasti ollut, ei niinkään jyliseviä hongikkokoja. Ikävä kyllä, haaveilu halutunlaisiesta menneisyydestäkään ei aina osu yksiin todellisuuden kanssa.
Wikipedia:
"Puulustoaineiston perusteella Fennoskandian pohjoisosissa lämmintä oli vuosina 870–1100, kuten myös vuosina 1360–1570.[1] Suomessa lämpökausi ajoitetaan aikavälille 980–1250, jolloin talvet olivat Keski-Suomessa erityisen lauhoja ja lumettomia. Norjassa viljakasvit kasvoivat huomattavasti pohjoisempana kuin nykyisin. Leudot ilmat tekivät mahdolliseksi sen, että Islanti ja Grönlannin lounaisosat asutettiin. Grönlannissa viljeltiin vehnää alueella, joka on nykyisin hyistä arktista aluetta. Islannissa harjoitettiin maanviljelystä alueilla, jotka ovat sittemmin ilmaston kylmettyä jääneet jäätiköiden alle.[2]
Keskiajan lämmintä kautta seurasi niin sanottu pieni jääkausi, jolloin ilma jälleen viileni Euroopassa.[1]"

Anonyymi kirjoitti:

Ei välttämättä. Siihen aikaan osuu ilmastossa keskiajan lämpimän kauden huippu joten puusto on ollut muutostilassa. Ilmastonmuutoksen myötä uusia lajeja on tullut ja vanhoja, kylmemmän ilmaston lajeja on poistunut. Lehtipuita, pähkinäpensasta ym. on varmasti ollut, ei niinkään jyliseviä hongikkokoja. Ikävä kyllä, haaveilu halutunlaisiesta menneisyydestäkään ei aina osu yksiin todellisuuden kanssa.
Wikipedia:
"Puulustoaineiston perusteella Fennoskandian pohjoisosissa lämmintä oli vuosina 870–1100, kuten myös vuosina 1360–1570.[1] Suomessa lämpökausi ajoitetaan aikavälille 980–1250, jolloin talvet olivat Keski-Suomessa erityisen lauhoja ja lumettomia. Norjassa viljakasvit kasvoivat huomattavasti pohjoisempana kuin nykyisin. Leudot ilmat tekivät mahdolliseksi sen, että Islanti ja Grönlannin lounaisosat asutettiin. Grönlannissa viljeltiin vehnää alueella, joka on nykyisin hyistä arktista aluetta. Islannissa harjoitettiin maanviljelystä alueilla, jotka ovat sittemmin ilmaston kylmettyä jääneet jäätiköiden alle.[2]
Keskiajan lämmintä kautta seurasi niin sanottu pieni jääkausi, jolloin ilma jälleen viileni Euroopassa.[1]"

Lue lisää

Niin joo, hyvä pointti

Anonyymi kirjoitti:

Ei välttämättä. Siihen aikaan osuu ilmastossa keskiajan lämpimän kauden huippu joten puusto on ollut muutostilassa. Ilmastonmuutoksen myötä uusia lajeja on tullut ja vanhoja, kylmemmän ilmaston lajeja on poistunut. Lehtipuita, pähkinäpensasta ym. on varmasti ollut, ei niinkään jyliseviä hongikkokoja. Ikävä kyllä, haaveilu halutunlaisiesta menneisyydestäkään ei aina osu yksiin todellisuuden kanssa.
Wikipedia:
"Puulustoaineiston perusteella Fennoskandian pohjoisosissa lämmintä oli vuosina 870–1100, kuten myös vuosina 1360–1570.[1] Suomessa lämpökausi ajoitetaan aikavälille 980–1250, jolloin talvet olivat Keski-Suomessa erityisen lauhoja ja lumettomia. Norjassa viljakasvit kasvoivat huomattavasti pohjoisempana kuin nykyisin. Leudot ilmat tekivät mahdolliseksi sen, että Islanti ja Grönlannin lounaisosat asutettiin. Grönlannissa viljeltiin vehnää alueella, joka on nykyisin hyistä arktista aluetta. Islannissa harjoitettiin maanviljelystä alueilla, jotka ovat sittemmin ilmaston kylmettyä jääneet jäätiköiden alle.[2]
Keskiajan lämmintä kautta seurasi niin sanottu pieni jääkausi, jolloin ilma jälleen viileni Euroopassa.[1]"

Lue lisää

Paitsi että tuo lämmin kausi ei vaikuttanut metsiä ja luontoa köyhdyttävästi ja tuhoavasti samoin kuin nykyinen tehometsätalous

forestgump kirjoitti:

Paitsi että tuo lämmin kausi ei vaikuttanut metsiä ja luontoa köyhdyttävästi ja tuhoavasti samoin kuin nykyinen tehometsätalous

Joo, kyllä tuhat vuotta sitten oli asiat paremmin.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, kyllä tuhat vuotta sitten oli asiat paremmin.

No, aivan varmasti oli luonnolla!

Anonyymi kirjoitti:

No, aivan varmasti oli luonnolla!

Nii olikin luonnolla silloin hyvä olla.
Mix nyt on pitäny kaikki pilata
T: Kukka-Peppiina 11v.

Ei ollut. 1600-luvun lopulta lähtien Ruotsin hallinto alkoi suhtautua kaskeamiseen karsaasti. Syynä oli pelko metsien loppumisesta ja huoli valtakunnan kaivostoiminnan ja rautateollisuuden hiilensaannista. Maaperä olisi tarvinnut polttojen välillä 30–40 vuotta puuston uudelleen kasvamiseen ja ravinnevarojen uusiutumista varten. Nyt kiertoaikaa jouduttiin supistamaan jopa 15 vuoteen. Kaskesta saatiin tavallisesti vain yksi tai kaksi viljasatoa. Ylenpalttinen kaskeaminen oli paikoin johtanut siihen, ettei ”hirsiä, aidaksia eikä edes polttopuita” ollut saatavilla.

niin ja meinasi unohtua vesistöjen liettyminen .

Mitä pahaa sen aikaiset ihmiset tekivät, että ilmasto oli päässyt lämpenemään niin paljon?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä pahaa sen aikaiset ihmiset tekivät, että ilmasto oli päässyt lämpenemään niin paljon?

Ne oli kaataneet metsät hirsipuiksi ja kaikki ne hirtettiin jotka eivät suostuneet olemaan samaa mieltä virallisen totuuden kanssa.
Se oli sen ajan vihervasemmistoa.

Anonyymi kirjoitti:

Ne oli kaataneet metsät hirsipuiksi ja kaikki ne hirtettiin jotka eivät suostuneet olemaan samaa mieltä virallisen totuuden kanssa.
Se oli sen ajan vihervasemmistoa.

Historia toistaa itseään.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä pahaa sen aikaiset ihmiset tekivät, että ilmasto oli päässyt lämpenemään niin paljon?

Eivät ainakaan lentäneet ja autoilleet.

Mutta onko kukaan miettinyt mitä oli ennen alkuräjähdystä !!

Anonyymi kirjoitti:

Mutta onko kukaan miettinyt mitä oli ennen alkuräjähdystä !!

Kyllä silloin oli paremmin, ei ollut puupeltoja.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä silloin oli paremmin, ei ollut puupeltoja.

Niinpä niin ei puupeltoja eikä punaruskeita jokia .