Koko Suomen sotahistoria jatkosodassa on niin täynnä älyttömiä väitteitä Neuvostoliiton suurtappioista ja näitä naurettavia väitteitä jopa pönkittävät puolustusvoimia lähellä olevat tutkijat ja upseeristo. Edesmennyt Erkki Nordberg väitti kirjassaan että vuoden 1942 neljässä taistelussa (Krivi tammikuu, Syväri huhtikuu, Kiestinki huhti-toukokuu ja Krivi syyskuu) puna-armeija olisi kärsinyt 44 000 miehen tappiot kaatuneina ja yli 121 000 miestä haavoittuneina. Tosiasiassa näiden taistelujen kokonaistappiot NL:lle ovat olleet suurinpiirtein sama kuin Nordbergin lainaama Päämajan sodan ajan ylioptimistinen arvio vihollistappioista kaatuneina.
Jatkosodassa puna-armeijan tappiot paljon pienemmät kuin mitä upseeristomme yhä uskoo
Anonyymi
29148
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Syvärin kelirikkotaisteluissa kokonaistappiot n. 12 700 (Juri Kilin) mutta suomalaiset opukset esittivät että pelkästään kaatuneita olisi ollut n. 14 000. Kun suomalaistappiot olivat n. 500 kaatunutta ja 1500 haavoittunutta onkin täysin selvä asia ettei puna-armeija suinkaan kärsinyt kaatuneissa 28 kertaa suurempia tappioita kuin suomalaiset. Suomalainen sotahistoria elää vankasti illuusioissaan.
////Kainalniemen Hiki
”onkin täysin selvä asia ettei puna-armeija suinkaan kärsinyt kaatuneissa 28 kertaa suurempia tappioita kuin suomalaiset. Suomalainen sotahistoria elää vankasti illuusioissaan. ”
TUOHONKO PERUSTUU TARKKISPOJAN ”TODISTUS”?
Kun sanoo, että ”on täysin selvää, että” niin sillä on asia ”todistettu?
Kokeile toisessa jutussa tokaisua ”on yleisesti tiedettyä, että...”! Sehän olisi yhtä vakuuttavaa:-D
Ei kuollut Raatteentiellä 21 000 neuvostosotilasta joulu-tammikuussa 1939-40. Ei kuollut kuin reilu 4 000. Samoin Suomussalmen kirkonkylällä käyty taistelu ennen sitä oli huomattavasti pienempi kuin mitä suomalainen legenda väittää. Kaikenkaikkiaan vaikka koko talvisota otetaan aikaperspektiiviksi ei neuvostotappiot kuolleina koko Suomussalmen pitäjässä nousseet kuin n. 11 000:een.
Meille on vuosikymmenet syötetty sinivalkeaa paskaa jonka paskan syöttämisessä kansakoulun opettajat, upseerit ja muut armeijan pikkunilkit sekä alle keskitason olevat sotahistorioitsijat ovat "kunnostautuneet". Mutta 2020-luvun suomalaisten on jo vähitellen osattava suhteellistaa kaikki tapahtumat ja olla kriittisiä.
>>Ei kuollut Raatteentiellä 21 000 neuvostosotilasta joulu-tammikuussa 1939-40. Ei kuollut kuin reilu 4 000.<<
Kuulehan kummaa ja usko mitä haluat.
Suomalaiset itse hautasi ry$$ien raadot ja he laskivat kaatuneet. Kyllä kait he tiesi paljonko niitä pantiin monttuihin. Raatojen keruu jatkui koko 1940 kesän ja metallikoukuilla niitä vedeltiin rajäytettyihin kuoppiin.
1970-luvulla venäläinen delegaatio kävi Suomussalmella ja he halusivat laskea seppeleen suurimmalle joukkohaudalle. Suomalainen opas vei heidät paikkaan, jossa oli SUURIN HAUTAUSALUE... ja sehän oli hevosten hautausalue!
Tämän kertoi suomussalmelainen Raatteen opas 2014 syksyllä.
Raatteentien varrella on muistomerkkejä jotka kunnioittavat sekä tuhotun ukrainalaisen 44. divisioonan että suomalaisten sankarivainajien ja soturien muistoa. Raatteentien varrella ja sitä ympäröivissä erämaissa lepää eri arvioiden mukaan n. 5000 venäläisen kalmot muistuttamassa meitä sodan kauhuista, mutta myös pienen kansan tinkimättömästä puolustustahdosta. Raatteentien pituus on noin 18 km, päättyen rajapuomiin.
https://www.raatteenportti.fi/raatteentie/
Eiköhän armeijalla ole olleet likipitäen oikeat luvut tiedossaan koko ajan. Viihdekirjallisuus on asia erikseen.
Suoritus nimittäin oli meikäläisittäin oikein hyvä oikeillakin luvuilla mitattuna.
Höpö+höpö.+Suomen+armeijalla+kuten+ei+muillakaan+armeijoilla+ole+mitään+todellista+tietoa+viholliselle+aiheutetuista+tappioista.+Vain+osapuoli+itse+tietää+omat+tappionsa+suurinpiirtein+95-99%:lla+tarkkuudella.+Viholliselle+aiheutettuja+tappioita+aina+liioitelleen,+muista+se.
94 000 omaa sotilasta kuoli, Karjala menetettiin, sotakorvaukset oli Suur-Suomi-pelleilystä maksettava ja 10 vuotta NL piti eduskuntalosta tykinkantaman päässä sotilastukikohtaa. Että sellainen oli se "torjuntavoitto". 😄
Suomen armeijan tykistö oli myös tykinkantaman päässä Leningradista ennen sotaa, 1917-1939.
Aivan ymmärrettävää kun saksa oli jo hyökännyt puolaan että venäjä halusi rajaa ja suomen tykistöä siirrettäväksi kauemmaksi leningradista. Siinä siis syy talvisotaan.
Ja jatkosodan suomi aiheutti itse hyökkäämällä venäjälle.
Hölynpölyä.
Rajalta oli Leningradiin 35-40km.Suomella ei ollut mitään niin kauas kantavaa tykistöä muualla kuin kiinteillä rannikkolinnakkeilla.
Suomen heikko kenttätykistö oli kantamaltaan keskimäärin 7-10 km,max noin15.
Se oli sijoitettu tukemaanPääasemaa,noin 40-50 km rajalta.
NL:n tykistö oli maailman vahvin.Putkiluku oli suurempi kuin muun maailman yhteensä.
Sillä oli noin 40 km ampuva rautatietykistöä.
Talvisodan aikana NL ja Saksa olivat liittolaisia, joten Saksa tuskin oli hyökkäämässä Leningradiin.
Jatkosota oli seuraus Talvisodasta.
Suomalainen tykistö ei ollut tykinkantaman päässä, koska sikäli kuin sitä rajalla oli, oli vedetty reilusti rajasta taaksepäin ja pääpuolustusasema, jonka taakse pääosa tykistöstä keskitettiin sodan uhatessa, oli vielä taaempana.
Ainoa legitimiteetti Neuvostoliiton vaatimuksiin oli vahvemman oikeus. Se olisi voitu välttää vain jos maiden välillä olisi vallinnut se, mitä sittemmin elokuvassa kuvattiin: Luottamus.
<<Suomen armeijan tykistö oli myös tykinkantaman päässä Leningradista ennen sotaa, 1917-1939.>>
Minkä tykkimallin kantaman päässä ja oliko Suomella tuollaista tykistöä?
Ja niinhän siinä sitten kävi, että Neuvostoliiton kommunismikyhäelmä teki toimimattomuutensa viimein ymmärryttään itsemurhan.
Saattaa se hiukan Otto Suomensyöjä Kuusisen haamua jos kohta tiltureppanoitakin kyrsiä.
<<Edesmennyt Erkki Nordberg väitti kirjassaan että vuoden 1942 neljässä taistelussa (Krivi tammikuu, Syväri huhtikuu, Kiestinki huhti-toukokuu ja Krivi syyskuu)>>
Sinä tomppeli et osaa edes laittaa lähdettäsi esiin. Lisäksi sekoitat kaatuneet ja tappiot summaamalla ne suoraan yhteen!
Se on tietenkin Erkki Nordbergin Arvio ja ennuste, Art House 2003) ja sivu on 213:
"Talven ja kesän 1942 hyökkäykset maksoivat venäläisille kosolti verta. Suomalaiset arvioivat, että Syvärillä kaatui 10 000 - 14 000 venäläistä. Maaselän kannaksen talvitaisteluissa he menettivät vähintään saman verran sotilaitaan. Krivin syyskuun 1942 taisteluissa Puna-armeijalle aiheutettiin raskaat tappiot erityisesti tykistöllä ja kranaatinheittimistöllä. Kiestingin suunnalla 3. Armeijakunta aiheutti venäläisille 15 000 miehen tappiot. Suomalaisten omat tappiot jäivät näissä taisteluissa joihinkin tuhansiin miehiin. (Palmunen 1996, 314; JSH 4, 210, 217-221, 226-229, 244)
Kirjalähteet: Palmunen Einar: Pertjärven, Shemenskin taistelut, 1996, Sivu 314. Jatkosadan historia, osa 4, sivut 210, 217-221, 226-229, 244
Jos lännen historiaan uskomista niin Venäläiset olisi loppuneet kesken,niin miten ne olisi voittaneet !?
Mihin " lännen historiaan" viittaat?
Itse laatimaasi?
Niitähän katosi 14,6 miljoonaa nuorta sotilasta, mikä oli yksi piilevä syy vuoden 1991 romahdukseen, se oli valtaisa lommo väestöpyramidissa ja aiheutti suuria ongelmia!
Osittain. Jos järjestelmä olisi ollut niin tehokas kuin propaganda antoi ymmärtää, sen olisi pitänyt vaikeudet voittaa. Se oli itse asiassa selvästi heikompi ja siksi vaikeudet alkoivat kasautua.
Mistä sait tuon tosiasiassa -tiedon? Mm. saksalaisia ja amerikkalaisia tutkimuksia lukeneena huomaa että esim. venäläistahoilta on tyrkyllä viisikin erilaista arviota.
Vihollisen tappioita aina sodassa liioitellaan. Tämä tosiasia olisi pikkuhiljaa Suomi-poikienkin hyväksyä.
Neuvostoliiton sotilaalliset tappiot saavuttivat huippunsa 28. kesäkuuta, kun Leningradin rintama ilmoitti, että siltä oli hävinnyt yhden päivän aikana riveistä yli 5000 sotilasta, joista 1800 kaatuneina. Suomalainen tykistö aiheutti suuren osan näistä tappioista, keskittämällä tappavan tulivoiman 250 patteristolla, jotka lähettivät 2000 kranaattia vain 6 hehtaarin kokoiselle kohdealueelle minuutissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Vyborg–Petrozavodsk_offensive
Kun Neuvostoliiton 23. armeija liittyi hyökkäykseen yrittämällä murtautua suomalaisen linjan läpi Tali ja Vuoksi kohti Noskuaa. Suomalainen tykistö pysäytti toistuvat Neuvostoliiton hyökkäykset. Loppujen lopuksi Tali – Ihantalan taistelu oli Suomen armeijan puolustava strateginen voitto.
( defensive strategic victory for the Finnish army.)
Neuvostoliiton armeijan mahdollisuuden murtautua Suomen sydämelle ja kantatieverkostoon Helsinkiin oli menetetty. Neuvostoliiton sotilaalliset tappiot saavuttivat huippunsa 28. kesäkuuta, kun Leningradin rintama ilmoitti, että se oli hävinnyt yhden päivän aikana yli 5000 sotilasta, joista 1800 sai surmansa toiminnassa.
Suomalainen tykistö aiheutti suuren osan näistä tappioista, keskittämällä tappavan tulivoiman 250 patteristolla, jotka lähettivät 2000 kranaattia yhdelle pienelle vain 6 hehtaarin kokoiselle kohdealueelle minuutissa. Puna-armeijan yksiköt eivät nähneet mahdollisuuksia tunkeutua tämän tulivoiman läpi.Maasto suosi puolustajia pakottaen Neuvostoliiton panssariyksiköt kapeisiin kuolemanloukkuihin. Suomalainen radiotiedustelu siepasi monia puna-armeijan signaaleja, mikä antoi tietoa tehokkaisiin tykistö- ja ilmavoimien vastahyökkäyksiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Vyborg–Petrozavodsk_offensive
Yhtä selvää on sekin, että ehta stallatripoika aina liioittelee Suomen tappioita ja vähättelee puna-armeijan vastaavia!
Niin, ja Stalin olikin ystävällinen ja hieno ihminen.
Suomi, Unkari, Romania, Slovakia ja Italia menettivät itärintamalla kaikkiaan 550 000 sotilasta kuolleina. Saksa yli 3½ miljoonaa. Kaikkiaan akselin sotilaita kuoli Operaatio Barbarossassa yli 4 miljoonaa. Neuvostoliiton sotilastappiot luultavasti 11 miljoonaa miestä joista 3 miljoonaa sotavankeudessa kuolleita. Itse taistelukentillä kuoli vajaat 8 miljoonaa sotilasta kun siitä vähennetään noin 500 000 sairauksiin tms kuollutta asepalveluksessa ollutta.
Lev Lopukhovsky joka on Venäjän Sotahistorian Akatemian puheenjohtaja on yhdessä Boris Kavakerchikin ja Harold Orensteinin kanssa tutkimuksissaan päätynyt kolmella eri laskutoimituksella että noin 14.6 miljoonaa neuvostoliittolaista sotilashenkilöä on kuollut sodassa tavalla tai toisella. Niihin lasketaan armeijan, laivaston ja ilmavoimien henkilöstön lisäksi myös NKVD:n sotilasyksiköiden, työpataljoonien, rajajoukkojen sekä partisaaniyksiköiden sotilaita. David Glantz heidän kirjansa esipuheessa tukee heidän lukemiaan. Glantz itse on jo vuosia aiemmin päätynyt arvioon 14.7 miljoonasta kuolleesta sotilashenkilöstä.
Tuo vähän yli 14 ja puoli miljoonaa sopii hyvin yhteen myös neukkulan sodanjälkeisten väestötietojen kanssa.
”” Jatkosodassa puna-armeijan tappiot paljon pienemmät kuin mitä upseeristomme yhä uskoo”
Ja paljon suuremmat kuin stallari toivoo!