Tuosta alempana olevasta gallupista tulikin mieleeni että tuosta mystisestä aiheesta "feministin isäsuhde" on taidettukin jauhaa jo useaankin kertaan.
Tässä asiassa on mahdollista kieroilla niin että feministi joutuu aina altavastajaaksi. Tässä nimittäin vaihtoehdot mitä on tarjolla:
1. Isäsuhde oli paska. HAA! Kaikki naisen feministivouhotusajatukset johtuvat siitä että hän vihaa isäänsä ja on siirtänyt tämän vihan koskemaan koko miessukupuolta.
2. Isäsuhde oli hyvä. No niin. Isin pikku prinsessa saa rauhassa näperrellä suvaitsevaisen isänsä huvittuneesti hymyillessä pikkunäppärien feminististen ajatustensa parissa. Isi tietää että se on vaan tervettä ja normaalia uhmaa millä tyttö erottautuu vanhemman sukupolven asenteista näennäisesti, mutta ennenpitkää tytteli kyllä palaa maan pinnalle kun alkaa itse lisääntyä.
Vaihtoehto yhden toteutuessa voidaan päätellä että kaikki vastoinkäymiset mitä naiselle ilmaantuu elämään miesten kanssa puuhastellessa ovat vain sitä mitä nainen ansaitsee oman syvän vihansa vuoksi. Ja hän myöskin hakemalla hakee vittumaisia tilanteita, jotta voi vakuuttua siitä että miehet ovat itsestään perkeleestä. Kaikki juopot miehet isketään. Jos ei muuta keksitä niin liikuskellaan yöllä pihalla että jos vaikka joku raiskaisi. Töissä hankkiudutaan tahallaan asemaan jossa on mies tiellä ja estämässä ylenemisen uralla eteenpäin.
Jälkimmäisen vaihtoehdon toteutuessa nuoruuden hömpötyksistään (eli feminismistä) aikanaan tointuva nainen on mitä parhainta äiti- ja vaimo-ainesta. Hän ei ehkä saa ikinä mitään erikoista aikaiseksi, mutta kaikki rakastavat häntä. (Vrt. Simpsonien Marge-hahmo.)
No niin ja onko se näin? ;)
Tässä asiassa on mahdollista kieroilla niin että feministi joutuu aina altavastajaaksi. Tässä nimittäin vaihtoehdot mitä on tarjolla:
1. Isäsuhde oli paska. HAA! Kaikki naisen feministivouhotusajatukset johtuvat siitä että hän vihaa isäänsä ja on siirtänyt tämän vihan koskemaan koko miessukupuolta.
2. Isäsuhde oli hyvä. No niin. Isin pikku prinsessa saa rauhassa näperrellä suvaitsevaisen isänsä huvittuneesti hymyillessä pikkunäppärien feminististen ajatustensa parissa. Isi tietää että se on vaan tervettä ja normaalia uhmaa millä tyttö erottautuu vanhemman sukupolven asenteista näennäisesti, mutta ennenpitkää tytteli kyllä palaa maan pinnalle kun alkaa itse lisääntyä.
Vaihtoehto yhden toteutuessa voidaan päätellä että kaikki vastoinkäymiset mitä naiselle ilmaantuu elämään miesten kanssa puuhastellessa ovat vain sitä mitä nainen ansaitsee oman syvän vihansa vuoksi. Ja hän myöskin hakemalla hakee vittumaisia tilanteita, jotta voi vakuuttua siitä että miehet ovat itsestään perkeleestä. Kaikki juopot miehet isketään. Jos ei muuta keksitä niin liikuskellaan yöllä pihalla että jos vaikka joku raiskaisi. Töissä hankkiudutaan tahallaan asemaan jossa on mies tiellä ja estämässä ylenemisen uralla eteenpäin.
Jälkimmäisen vaihtoehdon toteutuessa nuoruuden hömpötyksistään (eli feminismistä) aikanaan tointuva nainen on mitä parhainta äiti- ja vaimo-ainesta. Hän ei ehkä saa ikinä mitään erikoista aikaiseksi, mutta kaikki rakastavat häntä. (Vrt. Simpsonien Marge-hahmo.)
No niin ja onko se näin? ;)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyä oli syvällisen viiltävä anlyyssi. Kyä sää oot viksu! Tälläseen syväluotaukseen ei mies pysty. En oo ees Akkarista kovempaa strategikkoa löytäny, en ees taskukirjoista. Että tällasen kieroilun paljastit. Totta joka ainua partaveitten- (tai säärikarvaleikkurin oikiastaan)terävä sana. Luojalle kiitos veministipalstan valopäistä!
http://www.ankkanaali.50megs.com/
Koska siis olet ankkojen ystävä, siinä näyte valopäisyydestä. Sisällöntuottajasta no comments. ;)
...koska muutenhan hän ei voisi vedotakaan naisen sorrettuun asemaan -> ja tarpeeseen "edistää" tasa-arvoa?
Mikäli ajatus patriarkaalin pahuudesta unohdetaan, niin mitäs tekoa feminismillä enää...
Ilman muuta sitten vihaisella ja katkeralla ihmisellä, joka suhtautuu inholla ja vihamielisesti muihin ihmisiin, on aina elon tiellä hankalampaa. Helpompi olisi lähteä positiivisesta ajattelusta, jossa haetaan yhteistyömahdollisuuksia, eikä tuhlata elämää ja energiaa "vastustamiseen"...
Toisaalta asiaan kuuluu se, ettei mennä syömään "toisten kakkuja" (kuten kommunistit ja feministit mielellään tekisivät), vaan etsitään uusia luovia tapoja luoda uutta ja tuottaa yhteiskunnalle lisäarvoa, ja samalla myös sitten itselle.