Kirjoitin tämän jo päivänä muutamana jonkun ketjun perään. Mielestäni ainoa aihetodiste, jossa erillissota -teesillä on vaikeuksia. Toisaalta todistaa koko asian hankaluudesta: motiivit olivat omia mutta menestys riippuvainen Saksasta. Mitä mieltä ollaan?
Suomen ja Saksan valtiojohdoilla oli poliittisluontoinen sopimus.
25.11. 1941 Suomen ulkoministeri Witting allekirjoitti ns. antikominternsopimuksen Berliinissä itsensä Adolf Hitlerin ottaessa hänet vastaan. Sisällöltään sopimus suuntautui kommunismia vastaan ja sen olisi näin ollen voinut kirjoittaa mikä tahansa kapitalistinen valtio.
Kuitenkin ratkaisevaa on tapahtumahetken tilanne. Saksa huomasi idän retkensä venyvän ja halusi tästä syystä lisätakuita Suomelta sen sodassa pysymiseksi. 5 vuotta täyttäneestä antikominternsopimuksesta tuli siis tietynlainen liittosopimus, johon kuuluivat tämän jälkeen Bulgaria, Francon Espanja, Italia, Japani, kansallinen Kiina (JPN:n miehittämä), Kroatia, Mantsukuo (JPN:n miehittämä), Romania, Saksa, Slovakia, Suomi ja Unkari.
Englanti julisti Suomelle sodan 6.12.1941.
Tämänkaltaisissa todisteluissa piilee venäläisen nykyhistoriankirjoituksen ajatus Suomen asemasta 1941-1944.
Tosiasiassa Suomi oli loppuvuodesta 1941 taloudellisesti (viljatoimitukset) niin kiinni Saksassa, että tämänkaltainen sopimus oli voitto suomalaisten poliitikkojen tuolloinkin suosimalle erillissota-ajatukselle. Pelättävissä kun oli tarjous liittymisestä ns. kolmen vallan (Saksa, Italia, Japani) sopimukseen, mikä olisi tarkoittanut suoraa sotatilaa Englantia ja myöhemmin myös USA:ta vastaan.
Suomen ja Saksan valtiojohdoilla oli poliittisluontoinen sopimus.
25.11. 1941 Suomen ulkoministeri Witting allekirjoitti ns. antikominternsopimuksen Berliinissä itsensä Adolf Hitlerin ottaessa hänet vastaan. Sisällöltään sopimus suuntautui kommunismia vastaan ja sen olisi näin ollen voinut kirjoittaa mikä tahansa kapitalistinen valtio.
Kuitenkin ratkaisevaa on tapahtumahetken tilanne. Saksa huomasi idän retkensä venyvän ja halusi tästä syystä lisätakuita Suomelta sen sodassa pysymiseksi. 5 vuotta täyttäneestä antikominternsopimuksesta tuli siis tietynlainen liittosopimus, johon kuuluivat tämän jälkeen Bulgaria, Francon Espanja, Italia, Japani, kansallinen Kiina (JPN:n miehittämä), Kroatia, Mantsukuo (JPN:n miehittämä), Romania, Saksa, Slovakia, Suomi ja Unkari.
Englanti julisti Suomelle sodan 6.12.1941.
Tämänkaltaisissa todisteluissa piilee venäläisen nykyhistoriankirjoituksen ajatus Suomen asemasta 1941-1944.
Tosiasiassa Suomi oli loppuvuodesta 1941 taloudellisesti (viljatoimitukset) niin kiinni Saksassa, että tämänkaltainen sopimus oli voitto suomalaisten poliitikkojen tuolloinkin suosimalle erillissota-ajatukselle. Pelättävissä kun oli tarjous liittymisestä ns. kolmen vallan (Saksa, Italia, Japani) sopimukseen, mikä olisi tarkoittanut suoraa sotatilaa Englantia ja myöhemmin myös USA:ta vastaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuten huomaat, "totuuden puhuja ei löydä yösijaa"
vom