Voiko ajattelua olla ilman kieltä?

Ja kuitenkin 99% ihmisistä ajattelee visuaalisesti.

Plus, aattelu ei ole vain mekaanista logiikkaa. Ei tekoälykään ole ollut enää vuosiin pelkkää loogisten lauseiden ynnäystä. Asioiden välisten todennäköisyyksien ymmärtäminen ja ilmiöiden hahmottaminen ovat iso osa ajattelua.

Kiinan kieli on käsitekieli - kaikki kiinalaiset osaavat sitä lukea, silti ymmärtämättä toistensa puhetta.

Minun aivoitukseni on kokemusperäistä ei-verbaalista mitä historiaan tulee ja sieltä johdettua. Aina.

Sekin, että en aikoihin ole lukenut tekstiä - katson sen.

Eli, mitä esitätte, on SOOPAA.

Niin ovat, mutta on osoutettu myös, että jos osaa useita kieliä, sama muistijälki aktivoituu, joka kielellä.

Se, että ylipäänsä ymmärrät useaa kieltä, on osoitus siitä, että aivot eivät toimi tietyllä kielellä, vaan päinvastoiin: kielet ovat abstraktio, joka toimii ajattelun yläpuolella.

Kyllä osaa. Jos sanot sanan, jonka tämä osaa, se herättää koiran aivoissa mielikuvia samaan tapaan kuin ihmisellä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä osaa. Jos sanot sanan, jonka tämä osaa, se herättää koiran aivoissa mielikuvia samaan tapaan kuin ihmisellä.

Tai kun riisut housusi.

Anonyymi kirjoitti:

Tai kun riisut housusi.

Jos opettelet yhden sanan hindiä, tarkoittaako se sitä, että osaat ajatella yhdellä sanalla hindiä?

Kyllä - eläimet ajattelevat. Käsiteverkko ja mielleyhtymät ja orientoituminen .. muuta ei tarvitakkaan - sen lisäksi mielikuvitustra rakentaa tulevaisuutta ja oletkin jo ihminen.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä - eläimet ajattelevat. Käsiteverkko ja mielleyhtymät ja orientoituminen .. muuta ei tarvitakkaan - sen lisäksi mielikuvitustra rakentaa tulevaisuutta ja oletkin jo ihminen.

Lue lisää

Aivotutkimuksen valossa on liioiteltua sanoa, että vain ihmisellä on mielikuvistusta. Meillä on isot aivot ja ajattelulle hyvin tärkeät kädet: käsien munipuoliset käyttötavat ovat kehittäneet aivoja ja samat aivoalueet (Brocan alue) ovat luoneet meille puhekyvyn.

Silti on väärin sanoa, että koiralta puuttuu valmiuksia. Aivot ovat yleistietokone. Jos koiran aivot saisivat monipuolisempaa ärsykettä ja lihaksisto mahdollistaisi puhumisen, voisit yllättyä tuloksista.

Vaisto tarkoittaa ei-opittua ja kovakoodattua toimintaa aivoissa. Edes eläinten toiminta ei ole täysin vaistonvaraista ja ihmisilläkin on vaistonvaraisia asioita, kuten lisääntyminen. Sitä ei tarvitse opettaa.

Anonyymi kirjoitti:

Vaisto tarkoittaa ei-opittua ja kovakoodattua toimintaa aivoissa. Edes eläinten toiminta ei ole täysin vaistonvaraista ja ihmisilläkin on vaistonvaraisia asioita, kuten lisääntyminen. Sitä ei tarvitse opettaa.

Lue lisää

Kahdesta valitset sen mikä miellyttää - ja evoluutio huolehtii lopusta. Evoluutio ei anna toista mahdollisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Kahdesta valitset sen mikä miellyttää - ja evoluutio huolehtii lopusta. Evoluutio ei anna toista mahdollisuutta.

Onneksi eri lajit ei pysty lisääntymään keskenään, ainakaan yleensä.

Anonyymi kirjoitti:

Onneksi eri lajit ei pysty lisääntymään keskenään, ainakaan yleensä.

Ihmisten geenejä on jo moneen otteeseen siirretty eläimille tutkimustarkoituksissa. On vain ajan kysymys, milloin tuollainne hiiri pääsee karkuun.

Äly on sama asia kuin logiikan käyttö. Sanoisin, että se ei ole ainoa tapa hahmottaa maailmaa oikein. Myös tunteet ovat hyödyllisiä, vaikka en kutsuisi niitä tunneälyksi.

Anonyymi kirjoitti:

Äly on sama asia kuin logiikan käyttö. Sanoisin, että se ei ole ainoa tapa hahmottaa maailmaa oikein. Myös tunteet ovat hyödyllisiä, vaikka en kutsuisi niitä tunneälyksi.

"Myös tunteet ovat hyödyllisiä, vaikka en kutsuisi niitä tunneälyksi."

Tunne-äly on huono termi. Sillä tarkoitetaan sosiaalista älykkyyttä; kykyä ymmärtää ihmisen käytöstä ja tunnetiloja myös pienistä signaaleista. Erittäin hyödyllinen taito ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Kuten esim. liikeneuvotteluissa.

Anonyymi kirjoitti:

"Myös tunteet ovat hyödyllisiä, vaikka en kutsuisi niitä tunneälyksi."

Tunne-äly on huono termi. Sillä tarkoitetaan sosiaalista älykkyyttä; kykyä ymmärtää ihmisen käytöstä ja tunnetiloja myös pienistä signaaleista. Erittäin hyödyllinen taito ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Kuten esim. liikeneuvotteluissa.

Lue lisää

Siksi naiset huonoja, eivät osaa ylensäkän soveltaa mitään, toimia vain kuten opetettu tai omien päämäärien, esim feminismin mukaan,

Anonyymi kirjoitti:

Äly on sama asia kuin logiikan käyttö. Sanoisin, että se ei ole ainoa tapa hahmottaa maailmaa oikein. Myös tunteet ovat hyödyllisiä, vaikka en kutsuisi niitä tunneälyksi.

Äly on oivaltaa syy-seuraus-suhteita ja tehdä monimutkaisia rinnastuksia ..

https://tinyurl.com/32rj7r8c

Kieli lähtee taas siitä tarpeesta kertoa, mitä näet ja koet .. sekin on evoluution tulos.

Anonyymi kirjoitti:

Äly on sama asia kuin logiikan käyttö. Sanoisin, että se ei ole ainoa tapa hahmottaa maailmaa oikein. Myös tunteet ovat hyödyllisiä, vaikka en kutsuisi niitä tunneälyksi.

👍juuri näin.

Anonyymi kirjoitti:

Äly on oivaltaa syy-seuraus-suhteita ja tehdä monimutkaisia rinnastuksia ..

https://tinyurl.com/32rj7r8c

Kieli lähtee taas siitä tarpeesta kertoa, mitä näet ja koet .. sekin on evoluution tulos.

Lue lisää

Tuo on totta ja ei ole ainoa totuus. Äly on sitä, mistä matematiikan kokeissa ja älykkyystesteissä on hyötyä.

Sitten se, mitä suomalaiset liian usein ohittavat: Gut feeling. Jos sinulla on vuosikymmenten kokemust jostain asiasta, osut "veikkauksissa" oikeaan pelkkästään sormituntuman varassa. Aivot oppivat neuroverkkkojen tapaan myös syväoppimimista.

Jos sitä suunnitelua olisi, meillä olisi vain yksi kieli.

Anonyymi kirjoitti:

Jos sitä suunnitelua olisi, meillä olisi vain yksi kieli.

Alussa oli tosiaan yksi kieli, mutta Raamattu kuvaa Baabelin kielten sekoituksen - ja miksi.

Anonyymi kirjoitti:

Jos sitä suunnitelua olisi, meillä olisi vain yksi kieli.

Kieli muuttuu kun ihmiset joutuu tuhansiksi tai miljoniksi vuosiksi erilleen toisistaan, jopa Suomessa on hyvin erilaisia murteita.

Anonyymi kirjoitti:

Kieli muuttuu kun ihmiset joutuu tuhansiksi tai miljoniksi vuosiksi erilleen toisistaan, jopa Suomessa on hyvin erilaisia murteita.

Mikä on osoitus siitä, ettei kielissä ole mitään jumalallista alkuperää. Jos olisi, puhuisimme yhä Jumalan suunnitelmien mukaisia lauseita.

Introverttina olen toista mieltä. Kielellisesti "lahjakas" on sosiaalinen - ei muuta. Vältän "tasokkaita ja haastavia" tekstejä - sellaista suoltaa mm. poliitikot. Nautin runoista. Ja ohjelmoinnista - etenkin konekielisestä - kun saat pieneen tilaan paljon asiaa - kuten runossa.


; UPDATE
;
;
; bcf _empty_flg;
;
; for(sched_ptr = 0; sched_ptr < SHEDULETBL; sched_ptr )
; {
;
; if((round_tbl[sched_ptr] == '00') & (_empty_flg == FALSE))
; {
; bsf _empty_flg;
; tmpptr = sched_ptr;
; }
;
; else if((round_tbl[sched_ptr] > '00') & (sched_tbl[sched_ptr] == clock))
; {
; round_tbl[sched_ptr]--;
; if((_suko_flg == TRUE) & (_suko == TRUE))
; {
; sched_ptr = tmpptr;
; goto nibble_11;
; }
; }
;
; }
;
;
;nibble_11:
;
; if((_suko_flg == TRUE) and (_suko == TRUE))
; {
; round_tbl[sched_ptr] = '11';
; bcf _suko_flg;
; retlw TRUE;
; }
;
; retlw FALSE;
;
;

update: clrf sched_ptr ;
bcf _empty_flg ;

next_update: movf sched_ptr, w ;
movwf fsr
xorlw SHEDULETBL ;
btfss _z
goto test_nibble

btfss _shuko_flg
retlw FALSE

btfss _shuko
retlw FALSE

movf tmpptr, w ;
movwf sched_ptr
goto nibble_11

test_nibble
rrf fsr, f ; fsr-> round_tbl[], sched_ptr-> sched_tbl[]
rrf fsr, f ;
movlw ROUNDMASK ;
andwf fsr, f ;
movlw round_tbl ;
addwf fsr, f ;
movlw NIBBLEMASK ;
andwf sched_ptr, w ;
call and_mask ;
andwf indf, w ;
btfss _z ;
goto test_time ; round_tbl[sched_ptr] != 00.

btfsc _empty_flg
goto inc_ptr

bsf _empty_flg ; round_tbl[sched_ptr] == 00.
movf sched_ptr, w ;
movwf tmpptr ;
goto inc_ptr ;

test_time: movlw sched_tbl ; sched_tbl[sched_ptr] == clock?
addwf sched_ptr, w ;
movwf fsr ;
movf clock, w ;
xorwf indf, w ;
btfss _z ;
goto inc_ptr ; sched_tbl[sched_ptr] != clock.

dec_nibble movf sched_ptr, w ; sched_tbl[sched_ptr] == clock.
movwf fsr ; 'nibble'--
rrf fsr, f ;
rrf fsr, f ;
movlw ROUNDMASK ;
andwf fsr, f ;
movlw round_tbl ;
addwf fsr, f ; fsr-> round_tbl[], sched_ptr-> sched_tbl[]
movlw NIBBLEMASK ;
andwf sched_ptr, w ;
call add_mask ;
addwf indf, f ;

btfss _shuko_flg ;
goto inc_ptr ;
;
btfss _shuko ;
goto inc_ptr ;

nibble_11: movf sched_ptr, w ; 'nibble' = '11':
movwf fsr
rrf fsr, f ;
rrf fsr, f ;
movlw ROUNDMASK ;
andwf fsr, f ;
movlw round_tbl ;
addwf fsr, f ; fsr-> round_tbl[], sched_ptr-> sched_tbl[]
movlw NIBBLEMASK ;
andwf sched_ptr, w ;
call ior_mask ;
iorwf indf, f ;
movlw sched_tbl ;
addwf sched_ptr, w ;
movwf fsr ;
movf clock, w
movwf indf
bcf _shuko_flg ;
bcf _shuko_led
retlw TRUE ;

inc_ptr: incf sched_ptr, f ;
goto next_update

Tuon väänsin ensin konekielisenä ja sitten pseudoceellä tein siitä ymmärrettävää. Lahjakastako - ei . Ellei siksi lueta sitä, että ohjelmoin sen ensin päässä ilman paperia ja sitten naputtelen koneelle. Sekin otti aikansa kun ei ollut kuin ikkunallisia UVC'llä erasoitavia prossuja joiden tyhjentämiseen meni vähän yli 20 minuuttia .. niitä oli useampi odottamassa vuoroaan tulla poltetuksi ja sen perään tyhjennettävänään tänään on jo toisin kuin kolmekymentä vuotta sitten

Anonyymi kirjoitti:

Introverttina olen toista mieltä. Kielellisesti "lahjakas" on sosiaalinen - ei muuta. Vältän "tasokkaita ja haastavia" tekstejä - sellaista suoltaa mm. poliitikot. Nautin runoista. Ja ohjelmoinnista - etenkin konekielisestä - kun saat pieneen tilaan paljon asiaa - kuten runossa.


; UPDATE
;
;
; bcf _empty_flg;
;
; for(sched_ptr = 0; sched_ptr < SHEDULETBL; sched_ptr )
; {
;
; if((round_tbl[sched_ptr] == '00') & (_empty_flg == FALSE))
; {
; bsf _empty_flg;
; tmpptr = sched_ptr;
; }
;
; else if((round_tbl[sched_ptr] > '00') & (sched_tbl[sched_ptr] == clock))
; {
; round_tbl[sched_ptr]--;
; if((_suko_flg == TRUE) & (_suko == TRUE))
; {
; sched_ptr = tmpptr;
; goto nibble_11;
; }
; }
;
; }
;
;
;nibble_11:
;
; if((_suko_flg == TRUE) and (_suko == TRUE))
; {
; round_tbl[sched_ptr] = '11';
; bcf _suko_flg;
; retlw TRUE;
; }
;
; retlw FALSE;
;
;

update: clrf sched_ptr ;
bcf _empty_flg ;

next_update: movf sched_ptr, w ;
movwf fsr
xorlw SHEDULETBL ;
btfss _z
goto test_nibble

btfss _shuko_flg
retlw FALSE

btfss _shuko
retlw FALSE

movf tmpptr, w ;
movwf sched_ptr
goto nibble_11

test_nibble
rrf fsr, f ; fsr-> round_tbl[], sched_ptr-> sched_tbl[]
rrf fsr, f ;
movlw ROUNDMASK ;
andwf fsr, f ;
movlw round_tbl ;
addwf fsr, f ;
movlw NIBBLEMASK ;
andwf sched_ptr, w ;
call and_mask ;
andwf indf, w ;
btfss _z ;
goto test_time ; round_tbl[sched_ptr] != 00.

btfsc _empty_flg
goto inc_ptr

bsf _empty_flg ; round_tbl[sched_ptr] == 00.
movf sched_ptr, w ;
movwf tmpptr ;
goto inc_ptr ;

test_time: movlw sched_tbl ; sched_tbl[sched_ptr] == clock?
addwf sched_ptr, w ;
movwf fsr ;
movf clock, w ;
xorwf indf, w ;
btfss _z ;
goto inc_ptr ; sched_tbl[sched_ptr] != clock.

dec_nibble movf sched_ptr, w ; sched_tbl[sched_ptr] == clock.
movwf fsr ; 'nibble'--
rrf fsr, f ;
rrf fsr, f ;
movlw ROUNDMASK ;
andwf fsr, f ;
movlw round_tbl ;
addwf fsr, f ; fsr-> round_tbl[], sched_ptr-> sched_tbl[]
movlw NIBBLEMASK ;
andwf sched_ptr, w ;
call add_mask ;
addwf indf, f ;

btfss _shuko_flg ;
goto inc_ptr ;
;
btfss _shuko ;
goto inc_ptr ;

nibble_11: movf sched_ptr, w ; 'nibble' = '11':
movwf fsr
rrf fsr, f ;
rrf fsr, f ;
movlw ROUNDMASK ;
andwf fsr, f ;
movlw round_tbl ;
addwf fsr, f ; fsr-> round_tbl[], sched_ptr-> sched_tbl[]
movlw NIBBLEMASK ;
andwf sched_ptr, w ;
call ior_mask ;
iorwf indf, f ;
movlw sched_tbl ;
addwf sched_ptr, w ;
movwf fsr ;
movf clock, w
movwf indf
bcf _shuko_flg ;
bcf _shuko_led
retlw TRUE ;

inc_ptr: incf sched_ptr, f ;
goto next_update

Tuon väänsin ensin konekielisenä ja sitten pseudoceellä tein siitä ymmärrettävää. Lahjakastako - ei . Ellei siksi lueta sitä, että ohjelmoin sen ensin päässä ilman paperia ja sitten naputtelen koneelle. Sekin otti aikansa kun ei ollut kuin ikkunallisia UVC'llä erasoitavia prossuja joiden tyhjentämiseen meni vähän yli 20 minuuttia .. niitä oli useampi odottamassa vuoroaan tulla poltetuksi ja sen perään tyhjennettävänään tänään on jo toisin kuin kolmekymentä vuotta sitten

Lue lisää

Näköjään tykkäät myös kopioida ja liittää, vai ihanko tosissasi et anna koskaan yhdellekään muuttujallesi suomalaista nimeä? :) :D

https://fi.wikipedia.org/wiki/Helen_Keller

Mitä syntymästään sokea näkee?

Anonyymi kirjoitti:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Helen_Keller

Mitä syntymästään sokea näkee?

Lue lisää

Samaa, kuin mitä syntymästään tyhmä ajattelee?

Totta. Ulkoa opittu ei ole ajattelua.

Hyvin usein ensin on epämääräinen ajatus, joka pitää erikseen työstää sanoiksi.

Kiintoisa kommentti....oletko muuten takavuosien Raakkuna? Joka sanoi kyllä salut!:)

Anonyymi kirjoitti:

Kiintoisa kommentti....oletko muuten takavuosien Raakkuna? Joka sanoi kyllä salut!:)

Ah en ole Raakkuna, ja tekisi mieli korjata pieni typo, tai ajatus tai muistivirhe. Se miten se on "papyruksessa", menee näin:

Hor puhdistuu ja Setsh pyhittyy jumalaksi, ja sama kääntäen ("Vice Versa").

Tuo siis se papyrys teksti, ts. tarkentaen suomeksi:

Hor puhdistuu, Setsh:stä tulee jumala ja Setsh puhdistuu, Hor;sta tulee jumala.

(Espanjasta käsin kyllä kirjoitan, joten Salud voisi taas olla yksi tuntemani sana).

Entäs perssilmä? :P

*Pudottaa takas maanpinnalle*

"Ootko koskaan esimerkiks ajatellu sitä että sun aivot kääntää dun silmiesi näkemän ylösalaisin olevan kuvan oikeinpäin? Ja ajattelua kai se on sekin? Samoin kuin esim. Hajujen yhdistäminen tiettyihin asioihin yms ..."

Tuossa on kysymys ORIENTOITUMISESTA - mielleyhtymät rakentaa verkoston ..

Sen kun vielä ratkaisen, että mikä minussa tietää sen mitä minä yritän muistiini palauttaa - " mikähän sen nimi nyt olikaan - ahaa, nyt muistin" - eli on olemassa tietoisuuden osa, joka kertoo, että onko muistikuva oikein?

Anonyymi kirjoitti:

"Ootko koskaan esimerkiks ajatellu sitä että sun aivot kääntää dun silmiesi näkemän ylösalaisin olevan kuvan oikeinpäin? Ja ajattelua kai se on sekin? Samoin kuin esim. Hajujen yhdistäminen tiettyihin asioihin yms ..."

Tuossa on kysymys ORIENTOITUMISESTA - mielleyhtymät rakentaa verkoston ..

Sen kun vielä ratkaisen, että mikä minussa tietää sen mitä minä yritän muistiini palauttaa - " mikähän sen nimi nyt olikaan - ahaa, nyt muistin" - eli on olemassa tietoisuuden osa, joka kertoo, että onko muistikuva oikein?

Lue lisää

Ei siihen kieltä tarvita kun ajattelee että tuo peto aikoo hyökätä ja täytyy juosta karkuun.

Mielenkiintoinen esimerkki suunnittelusta; jos aivot eivät kääntäisi kuvaa, niin silmän pitäisi olla huomattavasti monimutkaisempi, ja alttiimpi sairauksille.
Ihminen on tietokonekuvauksen esimerkki, ei niinkään optisen käsittelyn.

Anonyymi kirjoitti:

"Ootko koskaan esimerkiks ajatellu sitä että sun aivot kääntää dun silmiesi näkemän ylösalaisin olevan kuvan oikeinpäin? Ja ajattelua kai se on sekin? Samoin kuin esim. Hajujen yhdistäminen tiettyihin asioihin yms ..."

Tuossa on kysymys ORIENTOITUMISESTA - mielleyhtymät rakentaa verkoston ..

Sen kun vielä ratkaisen, että mikä minussa tietää sen mitä minä yritän muistiini palauttaa - " mikähän sen nimi nyt olikaan - ahaa, nyt muistin" - eli on olemassa tietoisuuden osa, joka kertoo, että onko muistikuva oikein?

Lue lisää

Mietippäs seuraavaksi että mistä on kyse orientoitumisessa, ja kuinka paljon olet joutunut elämässäsi opiskelemaan orientoimista ennenkuin opit orientoimaan? ;)

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoinen esimerkki suunnittelusta; jos aivot eivät kääntäisi kuvaa, niin silmän pitäisi olla huomattavasti monimutkaisempi, ja alttiimpi sairauksille.
Ihminen on tietokonekuvauksen esimerkki, ei niinkään optisen käsittelyn.

Lue lisää

Kerrotko vielä että mikä tekee automaattisesti monimutkaisemman elimen alttiimmaksi sairauksille!?

Otetaan nyt esimerkiksi sukuelimet, joista miesten on periaatteessa tollai hyvin simppeli nakki, ja naisilla ainakin tollai paljon munimutkaisemman näkönen liha-kebab, joten naisilla nyt sit on vai enemmän sukupuolitauteja kuin miehillä, sun logiikalla?

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoinen esimerkki suunnittelusta; jos aivot eivät kääntäisi kuvaa, niin silmän pitäisi olla huomattavasti monimutkaisempi, ja alttiimpi sairauksille.
Ihminen on tietokonekuvauksen esimerkki, ei niinkään optisen käsittelyn.

Lue lisää

Aivoille on ihan sama, miten päin sen näkemä kuva on. Se on todistettu lukuissa testeissä.

Mites toimii tahdosta riippumaton sympaattinen ja parasympaattinen hermosto? Ihan erilailla kuin ajattelu? Mutta sitä ei saa kutsua ajatteluksi, koska ....?

Anonyymi kirjoitti:

Mites toimii tahdosta riippumaton sympaattinen ja parasympaattinen hermosto? Ihan erilailla kuin ajattelu? Mutta sitä ei saa kutsua ajatteluksi, koska ....?

Tai pientenaivojen toiminta? Sehän on hyvin mutkikasta.

Surullista kuulla :(. Yksin elän minäkin. Olen kyllä itsekin havainnut todeksi sanonnan:

"Kun jäät yksin , tiedät todellisen arvosi muiden silmissä."

Toivotan Sinulle parempaa tulevaisuutta. 👍🏻👍🏻👍🏻

Ei saa jäädä tuleen makaamaan!

Lakkasiko sukusi olemasta ajatuksisssi?

Samaa kuin kaikki suvakitkin?

"Minä kuulen ääniä kummia,
joit eivät toiset kuule."

Anonyymi kirjoitti:

Samaa kuin kaikki suvakitkin?

"Minä kuulen ääniä kummia,
joit eivät toiset kuule."

Äänien kuuleminen on aivojen kannalta hyvinkin kiinnostava asia, koska aivojen kuuloalueet ovat hyvin paljon dynaamisempia kuin näköalueet. Kuulemisen tulkinta on paljon monitulkintaisempaa kuin näetyn ja sinun komemuksesti tai odotukset kuullusta vaikuttavat siihe, mitä kuulet.

Jos siis jokin potilas sanoo kuulevansa ääniä, mietitään nyt ensin, että miten hän koki havainnon. Oliko tinnitusta?

Tosisasiassa ajattelun ajatellaan olevan tietoidena olemista. Tietoisuus on kiinnostava asia. Se on olemassa ilman sisäistä puhetta, mutta sisäinen puhe usein selittää sitä mitä olet kokemassa. Tiede on osottanut kiinnosavasti, että aivosi tekevät valintoja useamman sekunnin aiemmin kuin tietoisuus tuo ne ajatuksiksi. Tätä on testattu kysymällä valintoja ja pyytämällä kertomaan, kelloajan, milloin päätös tehtiin. Aivoista mitattu (aivojen Basal Ganglia -alue) näyttää että päätös on tehty sekunteja aiemmin.

Puhuisikaan.