Jokunen vuosikymmen sitten ihmisille uskoteltiin, että liikkeellä olevan rahan määrä olisi sidoksissa kultavarantoon. Näin ainakin Länsimaissa ja Itänaapurissa. Todellisuudessa rahaa oli sen verran kun sitä painettiin.
Nyt suurin osa valuutoista on vaihtokelpoisia keskenään mutta vain bitteinä eetterissä.
Rahoitusmarkkinat elävät omaa elämäänsä. Esim. Nokian arvo ylitti aikoinansa tuhannen miljardin markan rajan, Soneran arvo kipusi myös satoihin miljardeihin. Sitten kun arvo putosi, niin arvo putosi. Se "raha" syntyi ja katosi että humps vaan.
Valuuttakurssien heilahtelujen myötä varallisuutta myös "syntyy ja katoaa".
Luonnonvaroilla kuten öljyllä on silläkin vain substanssiarvo.
Myös työn ja rahan suhde on hämärtynyt.
Missä on rahan koti, missä se syntyy, Runsaudensarvessa, Sammossa, vai missä ?
Entä rahan ostovoima ja "ostovoima" ?
Kaikelle em. kysymyksille löytyy viisaita loogisia selityksiä, mutta kun aika kuluu eteenpäin, historian kirjat paljastavat, ettei se niin ollutkaan, sen vaan sanottiin olevan niin.
Rahalla ei ole itseisarvoa, sillä on pelkkä substanssiarvo, se toki tiedetään.
öööööööööööööööö
Hyvinvointi syntyy vain työllä tehdyin hyödykkein ja palveluin. Sekin on selvää. Nyt kun kättä pidemmät hilavitkuttimet tekevät valtaosan tästäkin työstä, hämärtyy työn ja rahan suhde entisestään. Kaikille ei ehkä enää koskaan riitä töitä. Tekemistä kylläkin.
Mistä mun euroni tulee ?
Mistä mun euroni tulee ?
Kultaa ja timantteja, ne on arvokkaita. Mutta jos löytyy suunnaton kulta- tai timanttiesiintymä niin humps, menetti ne möhkäleet arvonsa.
Vikaan painettu postimerkki.. arvokas, koska on harvinainen keräilykohde, vaikka onkin vain pala paperia.
Puhdas ilma ja puhdas vesi ? Arvotonta niin kauan kun niitä on yllin kyllin. Sama koskee luonnonvaroja ja maa-alueita.
Jako vasemmistoon ja oikeistoon ?
Kummallinen jäänne menneisyydestä. Ja historiallisesti katsoen hyvinkin tuore jako.
Mitäkö tästä opimme ? Emme mitään, emme kerrassaan yhtään mitään.
ääääääääääääää
Jako sorrettuihin ja sortajiin... riistettyihin ja riistäjiin ?
Kasvamaan päin oleva ilmiö, erittäin huolestuttavaa.
Keskustan noudattama politiikka: vähentääkö vai lisääkö se yhteiskunnallista eriarvoisuutta ? Siinä olennainen kysymys.
ssssssssssssss
Paras presidentti ? Ei pitäisi olla puoluesidonnainen kysymys. Paras valittakoon.
Joka tapauksessa istuva presidentti joutuu nakkaamaan mahdollisen jäsenkirjansa tunkiolle ja on todennäköisemmin enemmän rasite kuin hyödyke entiselle puolueelleen, sillä hän edustaa koko maata eikä entistä puoluettaan.
Nyt suurin osa valuutoista on vaihtokelpoisia keskenään mutta vain bitteinä eetterissä.
Rahoitusmarkkinat elävät omaa elämäänsä. Esim. Nokian arvo ylitti aikoinansa tuhannen miljardin markan rajan, Soneran arvo kipusi myös satoihin miljardeihin. Sitten kun arvo putosi, niin arvo putosi. Se "raha" syntyi ja katosi että humps vaan.
Valuuttakurssien heilahtelujen myötä varallisuutta myös "syntyy ja katoaa".
Luonnonvaroilla kuten öljyllä on silläkin vain substanssiarvo.
Myös työn ja rahan suhde on hämärtynyt.
Missä on rahan koti, missä se syntyy, Runsaudensarvessa, Sammossa, vai missä ?
Entä rahan ostovoima ja "ostovoima" ?
Kaikelle em. kysymyksille löytyy viisaita loogisia selityksiä, mutta kun aika kuluu eteenpäin, historian kirjat paljastavat, ettei se niin ollutkaan, sen vaan sanottiin olevan niin.
Rahalla ei ole itseisarvoa, sillä on pelkkä substanssiarvo, se toki tiedetään.
öööööööööööööööö
Hyvinvointi syntyy vain työllä tehdyin hyödykkein ja palveluin. Sekin on selvää. Nyt kun kättä pidemmät hilavitkuttimet tekevät valtaosan tästäkin työstä, hämärtyy työn ja rahan suhde entisestään. Kaikille ei ehkä enää koskaan riitä töitä. Tekemistä kylläkin.
Mistä mun euroni tulee ?
Mistä mun euroni tulee ?
Kultaa ja timantteja, ne on arvokkaita. Mutta jos löytyy suunnaton kulta- tai timanttiesiintymä niin humps, menetti ne möhkäleet arvonsa.
Vikaan painettu postimerkki.. arvokas, koska on harvinainen keräilykohde, vaikka onkin vain pala paperia.
Puhdas ilma ja puhdas vesi ? Arvotonta niin kauan kun niitä on yllin kyllin. Sama koskee luonnonvaroja ja maa-alueita.
Jako vasemmistoon ja oikeistoon ?
Kummallinen jäänne menneisyydestä. Ja historiallisesti katsoen hyvinkin tuore jako.
Mitäkö tästä opimme ? Emme mitään, emme kerrassaan yhtään mitään.
ääääääääääääää
Jako sorrettuihin ja sortajiin... riistettyihin ja riistäjiin ?
Kasvamaan päin oleva ilmiö, erittäin huolestuttavaa.
Keskustan noudattama politiikka: vähentääkö vai lisääkö se yhteiskunnallista eriarvoisuutta ? Siinä olennainen kysymys.
ssssssssssssss
Paras presidentti ? Ei pitäisi olla puoluesidonnainen kysymys. Paras valittakoon.
Joka tapauksessa istuva presidentti joutuu nakkaamaan mahdollisen jäsenkirjansa tunkiolle ja on todennäköisemmin enemmän rasite kuin hyödyke entiselle puolueelleen, sillä hän edustaa koko maata eikä entistä puoluettaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vähentääkö vai lisääkö Keskustan noudattama politiikka yhteiskunnallista eriarvoisuutta ?
"Rollareita" rekkakuormittain! eikä siinä mitään kultaa ole takana ollut pitkään aikaan.
Setelissähän lukee toisella puolella että: "In god we trust",
ja toisella puolella, latinaksi: "novus ordo seclorum" (uusi maailman järjestys).
Keskustan politiikka on samaa kuin muillakin puolueilla, ehkä vähän parempaa heikko-osaisten kannalta, kuin muiden puolueiden toiminta.
Kuten sanoit, Pohjoisen Amerikan suurmahti myönsikin aikoinaan, että setelikoneet kävivät ylikierroksilla, eikä mikään valtio kummemmin siitä suuttunut. Katteettomilla rahoilla on laajennettu sikäläistä omistuspohjaa maailman turuilla. Siis katteettomasti. Mutta tämähän jo tiedettiin. Vaan osaako kukaan arvioida, missä määrin muut seurasivat perässä ilman, että oman rahan arvo samassa suhteessa heikkeni...
Mutta mutta nykyinen rahamäärä, suurelta osin bitteinä taivaalla, lienee paljon suurempi kuin vaihdettavien valuuttojen yhteenlaskettu setelivaranto. Ja jos näin on, puhkeaako kupla (?)
Ydinteema, \Vähentääkö vai lisääkö Keskustan noudattama eli harjoittama politiikka yhteiskunnallista eriarvoisuutta\, esitettynä retorisessa tai kysymyksen muodossa, sitä olisi kaiketi hyvä pohtia syvemminkin.