.
Ranskassa:8h armeijaa . Siinä se.
.
10794
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Voi se tosin jollain olla Suomessakin.. Tai jopa vielä vähemmin. Itselläni kesti kirotut kuusi kuukautta. Mutta maassa maan tavalla.
Ranska olikin ensimmäinen miehitetty valtio maailmansota 2:ssa. Ranskassa asukkaita enempi kuin saksassa ja silti tuli turpaan 100-0.
...miehitetty valtio II maailmansodassa????
1. 9. 1939 Saksa hyökkäsi Puolaan, ja jo kolme viikkoa myöhemmin P. antautui.
Operaatio Alankomaita ja Belgiaa vastaan (=valtaaminen ja miehitys) tapahtui myös ennen Ranskaan hyökkäämistä.
Myös Tanska miehitettiin ennen Ranskaa, yhdessä vuorokaudessa!!!
Ranska sentään taisteli maailman silloin kovinta ja edistyneintä asevaltiota vastaan, lähes yhtä kauan kuin Suomi oli tapellut talvisodan aikana NL:a vastaan (, jonka se juuri ja juuri kesti!).
Entä jos Suomea vastassa olisikin ollut Saksa (hypoteettisesti...)? Tai Ranskaan olisi hyökännyt NL (...älkää kysykö miten...)?
Ranskan suuruuden aika oli 1800-luvun puolella ja vielä 1900-luvun alkupuolella, jolloin sen pohjois-Afrikan lukuisat siirtomaat saivat jo jonkinasteisen autonomian (ja joista sen suurin osa silloisesta miesvoimastakin tuli, aina I maailmansotaan saakka).
I maailmansodan jälkeen ei Ranska enää noussut aseelliseksi suuruudeksi, se luotti ennemminkin amerikkalaisten väliintuloon, joka heidät pelasti v. 1918. 'Tilapäisen' miehityksen jälkeen näin tapahtuikin kesällä -44, kun liittoutuneiden maihinnousu vapautti Ranskan miehitykseltä.
Vasta sen jälkeen Ranska on jälleen alkanut panostaa maansa puolustamiseen saamallaan ydinasepelotteella ja nykyaikaisella omalla aseteollisuudella.
Silti R. ei ole nykyäänkään mikään varsinainen sotilaallinen supervalta - onhan se pitänyt etäisyyttä NATOonkin koko sen olemassaolon ajan.
Mutta sen koskemattomuuden takuut nykyään ovat silti NATO ja ydinasepelote. Eli tuskin millään maalla enää tulisi mieleen alkaa yrittää vallata Ranskaa...!
(niin, jos joku alkaa surffata tästä tekstistä asiavirheitä, niin olkaa hyvät vain...! Minä kun tässä näpyttelin tämän vain ulkomuististani...)
Oliko Ranskassa 8h päivässä varusmiesaika silloin 1800-luvulla? Etkö näe asiayhteyttä?
Revi siitä
pikku lisäys. Mainitsit, että Puola, Tanska Belgia ja Hollanti miehitettiin ennen Ranskan antautumista. Eikös siinä mennyt myös Norja ja Luxemburg - Norja jopa ennen Benelux-maita?
Saman kommentin voisit laittaa n. joka kolmanteen vastaukista.
Eiköhän ihmiset lisää aiheeseen liittyviä muitakin omia asioita.
Sitäpaitsi tuo kirjoitushan oli pantu koskemaan virheellistä mainintaa siitä, että Ranska olisi ollut ensimm. miehitetty valtio toisessa maailmansodassa.
Olisitkohan vain provosoitunut...?
Toinen maailmansota alkoi 1.9.1939 jolloin Saksa hyökkäsi Puolaan. Saksan armeija ylitti Puolan rajan lännestä ja pohjoisesta.
Natsi-Saksan pommikoneet pommittivat Puolan pääkaupunkia, Varsovaa. Vaikka Puola oli valmistautunut sotaan, siitä huolimatta sen liikekannallepano epäonnistui. Saksan tehokas salamasotataktiikka sekä ilmavoimat ja muut motorosoidut joukot lannistivat muutamassa viikossa vihollisen armeijan. Kun saksalaiset saartoivat lopulta Varsovan, Puola antautui. Nyt puolalaisilla oli kova kohtalo saksalaisten käsissä sillä heistä tuli vankileireillä orjatyön tekijöitä. Puolan juutalaiset eristettiin Puolan Saksan valtaamassa osassa ja sittemmin heitä alettiin kuljettamaan keskitysleireihin tai ghettoihin. Ranska ja Iso-Britannia olivat auttamiskyvyttömiä Puolan suhteen sopimuksesta huolimatta, mutta siitä huolimattakin julistivat sodan Saksalle. Hitler yritti tarjota 'rauhaa', mutta Ranska ja Iso-Britannia eivät hyväksyneet enää lainkaan mitään sopimuksia.
Länsirintamalla ei kuitenkaan yli puoleen vuoteen tapahtunut mitään, toisin kuin vuosien 1939-1940 talvella kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.
Keväällä 1940 alkoi jälleen tapahtua, kun Saksa aikoi laajentaa laivastonsa tukialueita. Huhtikuun 9. päivänä ssksalaiset marssivat päivässä Tanskaan, jonka hallistus päätti antautua, sillä se näki vastarinnan olevan täysin hyödytöntä. Norja oli heti seuraavaksi saksalaisten hyökkäyksen alaisena. Norjalaisten myöhästyneestä liikekannallepanosta huolimatta norjalaiset taistelivat sitkeästi kolme kuukautta.
Kun pieni Britti-armeijan osasto vetäytyi maasta pois, Norjan oli antauduttava Saksalle kesäkuun alussa.
Toukokuussa 1940 Saksa hyökkäsi Hollantiin ja Belgiaan, joiden kukistamiseen kului aikaa yhteensä vain vähän yli viikko. Jälleen osoittautui, että saksalaisten ylivoimainen salamasotataktiikka oli vastustajalle voittamaton.
Seuraavaksi Hitler päätti hyökätä Ranskaan, jossa oli 200 000 britti-sotilasta, ja jotka juuri ja juuri saatiin evakuoitua hyvän sään ja saksalaisten viivyttelyn vuoksi Kanaalin rannikolta, Dunkerquesta. Ranska ei kyennyt tehokkaaseen vastarintaan, kun Saksan toinen hyökkäyssiipi kiersi Maginot-linjan ympäri ja toinen eteni suoraan kohti Pariisia. Ranska antautui Saksalle, kun näki Pariisin puolustamisen mahdottamaksi ja maa allekirjoitti lopulta aselevon 25. kesäkuuta. Hitler oli hyvin tyytyväinen sillä Saksan Euroopan-herruus näytti olevan nyt lähellä.
Hitlerin tähtäimessä oli nyt Brittein saarten valloittaminen, joka oli kuitenkin mahdoton ajatus toteuttaa brittien vahvan laivaston vuoksi. Siksi olisi lyötävä ensin Iso-Britannian ilmavoimat. Koko syksyn 1940 Saksa lähetti päivittäin satoja ja taas satoja hävittäjien suojaamia pommikoneita Brittein saarten ylle kylvämään tuhoa. Tästä huolimatta kuninkaallisten ilmavoimien hävittäjät nousivat aina uudelleen sitkeään taisteluun. Pääministeri Winston Churchill sanoi, etteivät britit horju eivätkä hellitä, vaan taistelevat loppuun saakka puolustaen saartaan mihin hintaan hyvänsä. Syksyn lopulla brittien pudottamien koneiden määrä oli niin suuri, että Saksa joutui lopettamaan päiväpommitukset. Osittain Saksan Luftwaffe epäonnistui myös brittien kehittämän tutkan takia.
jossa mm. intellektuelleilla on yhteiskunnallisessa keskustelussa kokonaan toisenlainen asema kuin Suomessa.
Ranskalaisten suuri enemmistö järkyttyi epä-älyllisen Le Penin saamasta äänimäärästä niin, että nyt siellä jopa vasemmisto ryhmittyy yksimielisenä maltillista oikeistoa edustavan ehdokkaan taakse.
Mieti mitä jos tilanne olisi edessä Suomessa. Täällä vastaavanlainen fasistimilitantti, kuten vaikkapa takavuosien joriährn tai junnila voisi saada mielet kiihotetuiksi ja suoranaisen äänivyöryn.
Suomessa IKL ei saa edes kunnanvaltuustoon edustajia. Ranskassa vastaavan suunnan edustaja on presidentinvaalien jatkokierroksella. Ja sinusta Suomi on junttila, jossa fasistiehdokas voisi saada äänivyöryn, mutta Ranska sivistysmaa, jossa moinen aiheuttaa järkytyksen. Haloo!!!!