Lidtman hyökkäsi hetimmiten kovin sanoin Halla-ahon sanomisia vastaan. Vaikka Halla-aho on oikeassa. Lindtaman edustaa puolueensa äänitorvena säilyttäjää ja kansaan jakamista kahteen leiriin. Puoluekartoissa SDP asetetaan liberaaleiksi, mutta se ei sitä ole, se on konservatiivi ja Perussuomalaiset ovat sen sijaan liberaaleja.
Lindtman suuttui Halla-ahon esiintuomista epäkohdista työmarkkinoilla. Seuraavat kohdat ovat seikkoja, joita ammattiyhdistysliike ei halua muuttaa ja Lindtmanin SDP kannattaa tätä pyrkimystä:
- työttömyysturvan heikennykset ja muutokset
(esim. työttömyysturvan porrastus, joka ei ole heikennys, työttömyysturvakynnyksen nosto, että saa opiskella, työttömyysturvakynnyksen nosto, että saa tehdä töitä 1000 euroa kuussa menettämättä ansiosidonnaista, ansiosidonnainen kaikille, ettei tarvitse kuulu työttömyyskassaan)
- irtisanomissuojan muutos (nopea menettely, ettei yritys mene konkurssiin)
- paikallisen sopimisen lisääminen (myös sitoutumattomat yritykset voisivat sopia joustavista työajoista työntekijän kanssa)
- työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen (markkinapuhetta, monella alalla ei ole yleissitovuutta, alle 20 hengen sitoutumattomat yritykset voivat sanoa luottamusmiesjärjestelmän irti, koska luottamusmiesjärjestelmä ei ole yleissitovuuden piirissä)
- lakko-oikeuden rajoittaminen (poliittiset lakot, laittomat lakot)
- sisäisen devalvaatio eli palkkojen leikkaaminen (kilpailukyvyn lisääminen, siten että veroja lasketaan samalla ja netto ei muutu, palkkojen leikkaaminen yhdessä työntekijäiden kanssa sopien, jos vaihtoehtona on yrityksen konkurssi)
Kehitys on muuttumista. Ilman muutosta ei ole kehitystä. Lindtman esittää valheita työelämän minimiturvasta jne. Tosiasia on, että jos jokin asia halutaan minimiturvaksi, niin se on kirjattava lakiin. Jo nyt monet alat eivät ole yleissitovuuden piirissä ja lähitulevaisuudessa viellä vähemmät ja Lindtmanin sanomiset ovat niiden osalta lähinnä populistista populismia.
Muutoksen vastustaminen johtaa Itä-Saksa -syndroomaan. Oli Trabant-maa ja Merdedes Benz -maa, jotka elivät rinta-rinnan muuri välissä. Työttömien hyysääminen ja työllisyystoimien vastustaminen kasvattavat itäsaksalaisjoukkoa, joiden ansiot ovat 760 euroa kuussa. Yritykset, joissa ollaan vapauduttu ammattiliittojen painostuksesta, kehitetään työoloja ja työn tekemisen ehtoja nykyaikaisiksi. Ne ovat kilpailukykyisiä yrityksiä ja niiden työvoima voi hyvin. Lakkoilevat hakaniemen ohjailemat yritykset ovat itäsaksalaisia ja siellä voidaan huonosti. Ne ovat parialuokkaa. Niiden työntekijät ovat matkalla kortistoon. Kehitys vaatii muutosta. Pitää kaataa muuri. Lindtmanin SDP ei sitä halua, vaan vastustaa muutosta ja rakentaa vahvempaa muuria. Muurit ovat työntekijöitä erottavia. SDP ajaa myös sote-muuria: itäsaksalaiset laitetaan jonoihin odottelemaan palveluja, muut hakevat hoivaa yksityispuolelta.
Marinin hallituksen sote on kuin itäsaksalainen leipäjono: leipä on kaikille ilmaista, mutta sitä ei vaan ole.
Lindtman suuttui Halla-ahon esiintuomista epäkohdista työmarkkinoilla. Seuraavat kohdat ovat seikkoja, joita ammattiyhdistysliike ei halua muuttaa ja Lindtmanin SDP kannattaa tätä pyrkimystä:
- työttömyysturvan heikennykset ja muutokset
(esim. työttömyysturvan porrastus, joka ei ole heikennys, työttömyysturvakynnyksen nosto, että saa opiskella, työttömyysturvakynnyksen nosto, että saa tehdä töitä 1000 euroa kuussa menettämättä ansiosidonnaista, ansiosidonnainen kaikille, ettei tarvitse kuulu työttömyyskassaan)
- irtisanomissuojan muutos (nopea menettely, ettei yritys mene konkurssiin)
- paikallisen sopimisen lisääminen (myös sitoutumattomat yritykset voisivat sopia joustavista työajoista työntekijän kanssa)
- työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen (markkinapuhetta, monella alalla ei ole yleissitovuutta, alle 20 hengen sitoutumattomat yritykset voivat sanoa luottamusmiesjärjestelmän irti, koska luottamusmiesjärjestelmä ei ole yleissitovuuden piirissä)
- lakko-oikeuden rajoittaminen (poliittiset lakot, laittomat lakot)
- sisäisen devalvaatio eli palkkojen leikkaaminen (kilpailukyvyn lisääminen, siten että veroja lasketaan samalla ja netto ei muutu, palkkojen leikkaaminen yhdessä työntekijäiden kanssa sopien, jos vaihtoehtona on yrityksen konkurssi)
Kehitys on muuttumista. Ilman muutosta ei ole kehitystä. Lindtman esittää valheita työelämän minimiturvasta jne. Tosiasia on, että jos jokin asia halutaan minimiturvaksi, niin se on kirjattava lakiin. Jo nyt monet alat eivät ole yleissitovuuden piirissä ja lähitulevaisuudessa viellä vähemmät ja Lindtmanin sanomiset ovat niiden osalta lähinnä populistista populismia.
Muutoksen vastustaminen johtaa Itä-Saksa -syndroomaan. Oli Trabant-maa ja Merdedes Benz -maa, jotka elivät rinta-rinnan muuri välissä. Työttömien hyysääminen ja työllisyystoimien vastustaminen kasvattavat itäsaksalaisjoukkoa, joiden ansiot ovat 760 euroa kuussa. Yritykset, joissa ollaan vapauduttu ammattiliittojen painostuksesta, kehitetään työoloja ja työn tekemisen ehtoja nykyaikaisiksi. Ne ovat kilpailukykyisiä yrityksiä ja niiden työvoima voi hyvin. Lakkoilevat hakaniemen ohjailemat yritykset ovat itäsaksalaisia ja siellä voidaan huonosti. Ne ovat parialuokkaa. Niiden työntekijät ovat matkalla kortistoon. Kehitys vaatii muutosta. Pitää kaataa muuri. Lindtmanin SDP ei sitä halua, vaan vastustaa muutosta ja rakentaa vahvempaa muuria. Muurit ovat työntekijöitä erottavia. SDP ajaa myös sote-muuria: itäsaksalaiset laitetaan jonoihin odottelemaan palveluja, muut hakevat hoivaa yksityispuolelta.
Marinin hallituksen sote on kuin itäsaksalainen leipäjono: leipä on kaikille ilmaista, mutta sitä ei vaan ole.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.