Hei!
Minulla on täällä juuri äskettäin 3 vuotta täyttänyt tyttö.
Tyttö sain ensimmäisen vakavan munuaisaltaan tulehduksen oltuaan n.10 kk vanha.
Tutkittiin ja syy löytyi:virtsan takaisin virtaus.
Nyt ollaan sitten oltu siitä lähtien estolääkityksellä.1.4.2005 kävimme sitten taas jorvissa isotooppi kuvauksessa jotta nähtäisiin onko vaiva parantunut.
Soitin pari tuntia sitten lääkärille joka kertoi minulle tulokset.
Ja tulos oli; ei muutosta.
Virtsa edelleen pissatessa nousee munuaisaltaisiin joten toivoa lääkkeen lopettamisesta ei ole.
Lääkäri myös kertoi että tämän vaivan hoitoa lasten kohdalla on muutettu.
Eli kun tyttäreni sairastui sanottiin että lääkitystä jatketaan kouluikään saakka jos vaiva ei ole siihen mennessä parantunut niin leikataan.
Nyt kuulemma kirurgit ovat sitä mieltä että ei leikata ja että tyttäreni kaltaisissa tapauksissa lääkitystä voidaan jatkaa jopa 6-8 vuotta.eli jopa siihen asti kunnes tyttöni on 11-vuotias silloin hän olisi syönyt yli 10 vuotta anbioottia.
Olin ihan ällikällä.Eihän se voi olla järkevää jos leikkaushoito toimii?!
Estolääkityksen tarkoituksenahan on vain ehkäistä tulehdusta.
Se ei siis estä virtsan kulkeutumista munuaisiin siksi käymme myös siis säännöllisesti uä kuvauksissa jotta nähdään miten tämä virtsan takaisin virtauksesta aiheutuva paine vaikuttaa munuaisiin ja niiden normaaliin kasvuun.
Tyttäreni munuaiset ovat kuulemma vielä ihan normaalin rajoissa.
Onko se nyt niin että vasta sitten harkitaan leikkausta kun munuaiset eivät kestä tuota takaisin virtauksen aiheuttamaa painetta?
Minua ei myöskään ilahduttanut tieto siitä että vaikka sairaus on periaatteessa hallinnassa ja akuutteja tulehduksia ei pitäisi tulla niin kuulemma vanhemmalla iällä lapseni saattaa saada tästä munuaisten vajaatoiminnan.
Hiukan olen tästäkin tiedonmurusesta ihmeissäni koska silloin kun lapseni sairastui kyselin lääkäreiltä kaiken.Miksi näin ? miten sitä hoidetaan? Tuleeko muita vaikutuksia? Jne.
Ja vasta nyt yli 2 vuoden jälkeen tuokin kerrotaan.
Onko teille muille vanhemmille kerrottu näistä asioista?
Lisäksi olisi myös kiva kuulla onko joku parantunut ja onko jonkun lapsi parantunut leikkauksella ja kuinka kauan joutui syömään lääkettä ennen leikkausta?
Tuntuu tavallaan aika pahalta kun tulee tunne että tapauksessamme lääkärit vain vähättelivät vaivaa.
että kyllä se siitä estolääkettä vain ja eipä siinä muuta.
Kertokaahan kokemuksistanne=)
Minulla on täällä juuri äskettäin 3 vuotta täyttänyt tyttö.
Tyttö sain ensimmäisen vakavan munuaisaltaan tulehduksen oltuaan n.10 kk vanha.
Tutkittiin ja syy löytyi:virtsan takaisin virtaus.
Nyt ollaan sitten oltu siitä lähtien estolääkityksellä.1.4.2005 kävimme sitten taas jorvissa isotooppi kuvauksessa jotta nähtäisiin onko vaiva parantunut.
Soitin pari tuntia sitten lääkärille joka kertoi minulle tulokset.
Ja tulos oli; ei muutosta.
Virtsa edelleen pissatessa nousee munuaisaltaisiin joten toivoa lääkkeen lopettamisesta ei ole.
Lääkäri myös kertoi että tämän vaivan hoitoa lasten kohdalla on muutettu.
Eli kun tyttäreni sairastui sanottiin että lääkitystä jatketaan kouluikään saakka jos vaiva ei ole siihen mennessä parantunut niin leikataan.
Nyt kuulemma kirurgit ovat sitä mieltä että ei leikata ja että tyttäreni kaltaisissa tapauksissa lääkitystä voidaan jatkaa jopa 6-8 vuotta.eli jopa siihen asti kunnes tyttöni on 11-vuotias silloin hän olisi syönyt yli 10 vuotta anbioottia.
Olin ihan ällikällä.Eihän se voi olla järkevää jos leikkaushoito toimii?!
Estolääkityksen tarkoituksenahan on vain ehkäistä tulehdusta.
Se ei siis estä virtsan kulkeutumista munuaisiin siksi käymme myös siis säännöllisesti uä kuvauksissa jotta nähdään miten tämä virtsan takaisin virtauksesta aiheutuva paine vaikuttaa munuaisiin ja niiden normaaliin kasvuun.
Tyttäreni munuaiset ovat kuulemma vielä ihan normaalin rajoissa.
Onko se nyt niin että vasta sitten harkitaan leikkausta kun munuaiset eivät kestä tuota takaisin virtauksen aiheuttamaa painetta?
Minua ei myöskään ilahduttanut tieto siitä että vaikka sairaus on periaatteessa hallinnassa ja akuutteja tulehduksia ei pitäisi tulla niin kuulemma vanhemmalla iällä lapseni saattaa saada tästä munuaisten vajaatoiminnan.
Hiukan olen tästäkin tiedonmurusesta ihmeissäni koska silloin kun lapseni sairastui kyselin lääkäreiltä kaiken.Miksi näin ? miten sitä hoidetaan? Tuleeko muita vaikutuksia? Jne.
Ja vasta nyt yli 2 vuoden jälkeen tuokin kerrotaan.
Onko teille muille vanhemmille kerrottu näistä asioista?
Lisäksi olisi myös kiva kuulla onko joku parantunut ja onko jonkun lapsi parantunut leikkauksella ja kuinka kauan joutui syömään lääkettä ennen leikkausta?
Tuntuu tavallaan aika pahalta kun tulee tunne että tapauksessamme lääkärit vain vähättelivät vaivaa.
että kyllä se siitä estolääkettä vain ja eipä siinä muuta.
Kertokaahan kokemuksistanne=)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Meillä 1,8kk sairastui tyttäremme Rota-virukseen sitä kautta sai elämänsä ensimmäisen pissatulehduksen...
hänelläkin todettiin takaisin virtaus laajoissa tutkimuksissa niimpä Trimopan estolääkitys käyttöön.
3-vuotiaana suppeemmat tutkimukset - munuaiset eivät olleet vielä kasvaneet tarpeeksi isoksi (?) joten seuraava tarkastus oli 4-vuotiaana.
3-vuotiaana tyttäreni oppi kuivaksi itse asiassa syntymäpäivänään jäi yövaippa pois ;)
4-vuotis tarkastuksessa todettiin munuaisten kasvaneen ja tyttäreni parantuneen - niimpä lääkitys lopetettiin :) hän oli siis terve!
Tyttö täyttää kesällä 5-vuotta ja voi hyvin.
Jaksamisia...jospa teilläkin vuoden päästä!?
Meillä ei kyllä puhuttu missään vaiheessa leikkauksista...????
hei! minulla on nyt 9-vuotias poika. poikani oli noin 2 kk vanha kun hänellä todettiin virtsan takaisin virtaus. olimme lasten klinikalla noin parisen viikkoa ja sen jälkeen alkoi trimopan lääkitys. trimopania poikani söi parisen vuotta, jonka jälkeen isotooppi kuvauksissa todettiin että refluksi oli parantunut sen verran että lääkitys voitiin lopettaa.olen tosin sitä mieltä että trimopan jossa sorbitolia hirveästi, tuhosi poikani hampaat. kävimme pari vuotta kuvauksissa aina noin parin kuukauden välein, ja poikani sai niin sanotut terveen paperit.
asia painaa aina mieltä jos pojalle tulee yllättävää kuumetta tai valittaa selkäkipua, vaikka lääkärit kuinka yrittävät vakuuttaa että vaaraa ei enään olisi.
voimia sinulle ja perheellesi. vastaan mielusti lisää,sillä tähän viesti juttuun ei paljoakaan mahdu.
t.hanna
Hei. 3:lla lapsellani pojalla todettiin virtsateiden takaisinvirtaus 2 viikon iässä. Hän syntyi käynnistyksellä, sokeriarvot sekaisin, päästiin kotiin ja painoseurantaan. Poika söi ja nukkui paljon, olin helpottunut kun edellinen oli koliikkilapsi, mutta paino ei noussutkaan ja neuvola laittoin pika-pikana sairaalaan 2 viikon iässä, pojalla kuumetta yli 40 ja vakava verenmyrkytys. Päivystyksessä tekivät kaikenmaailman tutkimukset ja sitten löytyi tämä syy.
Hän oli tiputuksessa viikon, muutoin osastolla muistaakseni 2-3 viikkoa tutkimuksissa ja seurannassa, toinen munuaisallas laajentunut huomattavasti, (nyk. normaalikokoinen). Pääsi kotiin lääkkeiden, pissapussien yms. kanssa ja siitä alkoi ramppaaminen kerran viikossa pissatarkastuksissa, painoseurannassa ja 1x kk:ssa ultrassa. (samaan aikaan 4v esikoinen kävi neurologin polilla).
Hänelle operoitiin toiseen johtimeen tekoläppä (virtsarakon ja munuaisaltaan välille), estoläkkeet loppuivat 6 vuotiaana, ja kontrollit hervenivat. Meillä estolääke ja antibiootit eivät onneksi vaikuttaneet hampaisiin millään tavalla. Sairasti kaksi virtsatietulehdusta ennen kouluikää, ei muuta. Aina kuumeen noustessa ensimmäisenä tarkastettiin pissanäyte. Muistaa kauhulla edelleenkin ultraa varten katetroinnit :(
Nykyisin sen asian puolsesta reipas ja perusterve erityiskoululainen; erittäin hankala ADHD, vaikea lukivaikeus, tourette oireilu jne. neurologista.
hei tariN! vaikka tämä aihe ei kuulu tähän, mutta rupesi sen verran kiinnostamaan kun mainitsit lapsesi diagnooseista. itselläni on poika, 7-vuotias jolla add, dysfasia, sensorisen integraation häiriö, ja tutkimuksen alla toureten oireyhtymä. sekä ettei elämä olisi liian helppoa, paksusuolessa todettu olevan lymfoomia.poikani tällä hetkellä startti luokalla ja elokuussa menee erityisluokalle.
kiinnostuin asiasta ja olisi kiva vaihtaa kokemuksia. miten poikasi pärjää erityisluokalla? ja varsinkin eläminen tourette lapsen kanssa, joka minulle aivan uusi aihe.
hyvää kevään jatkoa kaikille. t. hanna
Hei! siis eläminen näiden neurologisten kanssa on ollut suoraan sanoen ihan kamalaa! tuo virtsan takaisinvirtaus on tuntunut pienelle ja helpolle. Mutta niinhän ne asiat yleensä, silti ymmärrän että esim. alkuperäiselle se oman lapsen sairaus on iso juttu. Kaikilla kolmella pojallani oli syntyessään joku ns. "valuvika" - huulihakio, kampurajalka ja sitten tuo takaisinvirtaus. Tytöllä ei mitään tuommoista. Kaikille kielelliset erityisongelmat ja tytöllä ADD siirtyi tokan syksyllä erit.kouluun, esikoisella vanha MBD alusta asti erit.koulussa, kolmas alusta asti myös ja neljäs siirtyi kakkosella normaaliopetukseen.
Erityiskoulussa on emu-opetus, ei muita, pienet luokat, riittävästi aikuisia, samassa yhteydessä normaaliopetuksen kanssa. Tuo on paljon paikkakunnasta kiinni, jos asuu paikassa missä on pieniluokka normaaliopetuksessa, onnistuu. Meillä lähikoulu olisi ollut suuri, kolmen rinnakkaisluokan koulu, luokkakoot 26-30 oppilasta. Pojille valitsin suoraan pienen sivukoulun. Taas lähikaupungissamme en olisi laittanut erit. kouluun, siellä se on suuri, levottomat luokat, henkilökuntapula yms. Onnistuminen on koulusta kiinni.
Tourette ilmeni tahattomana kiroiluna ja rumilel puheilla - kuinka monta kertaa kuulin huonosti kasvatetusta lapsesta, kun 5 v lateli kaupungilla kävellessään v***u, p****e. :( Se on jäänyt pois ja lääkitys on ollut meillä pelastus, muiden tukitoimien rinnalla. Poika nyt 11 v, eikä edelleenkään voi jättää ilman aikuisen valvontaa. Olen enemmän nykyisin tuolla Perheklubin puolella, siellä puhutaan paljon erinoten ko. sairauksista yksityiskohtaisesti.
Hei,
Meillä 10 v. poika. Takaisinvirtaus todettu allastasolle ulottuneessa tulehduksessa 3kk ikäisenä. Muutama vuosi seurattiin ja estolääkittiin. Hampaat on täysin terveet ja ehjät edelleenkin.
Estolääkitys lopetettiin 3 vuoden iässä, takaisinvirtaus oli parantunut kasvun myötä. Poika on silti lastenklinikan seurannassa edelleen, vähintään muutaman vuoden vielä. Aluksi vuoden välein nyt parin vuoden välein tehdään isotooppikuvauksen yms seurannat. Leikkausta on mietitty, mutta meille on selitetty niin, että leikkaus on viimeinen vaihtoehto, se ei ole aivan riskitön vaan iso leikkaus.
"Vika" virtsatie-elimissä on edelleen olemassa, sitä seurataan, mutta pysyy kurissa ilman lääkkeitä. tulehduksia ei ole ollut koko aikana 1. lukuunottamatta. Kotiohjeeksi saimme säännölliset vessakäynnit, riittävästi vettä, cocacola kielletty jne.
Hei Marianne!
Ei meille mitään kotiohjeita ole annettu.
Sen kyllä ymmärrän ette nestettä tarpeeksi ja riittävän usein vessaan.
Välillä tuntuu että tyttö juoksee yhtenään pytyllä.
Mutta miksi kola kielto?
hei.pojallani huomattiin takaisinvirtaus alle 2v(nyt5v)kirurgi ei koskaan puhunut leikkauksesta mitään vaan kokeili 4kertaa parantaa munuaisporttia ruiskutuksella.3vuotta oli trimopan estolääkitys ja jatkuvasti sai ravata sairaalassa erillaisissa kokeissa.nyt pojallani on oikea munuainen hiuka toista isompi..3viikkoa sitte soitin kokeiden tuloksista kirurgille ja nyt pitäis olla terve!!!ens vuonna tehdään kontrolli ja vielä joka kerta,ku kuume nousee tai tulee vatsa kipuja niin pitää viedä virtsanäyte labraan..toivottavasti tyttösi paranee pian...
että kerroit poikasi toisen munuaisen olevan toista suurempi. Pitikö lääkäri sitä jotenkin haitallisena, vai ns. merkityksettömänä esim. toiminnan kannalta? Johtuuko kokoero juuri tästä takaisinvirtauksesta vai onko kokoeroa ollut jo aiemmin, mutta nyt vain sattui tulemaan esille tutkimusten yhteydessä? Olen käsittänyt, että aina munuaiset eivät ole symmetriset, aiheuttamatta silti mitään ongelmia...
Hei
Mulla poika 11kk. Tämä samainen vaiva löydettiin pojan ollessa 4vrk. Aluksi tehtiin Jorvissa ne tutkimukset miktiokystografia ja se mammogarafia kuvaus ja kaikki hyvin. Nyt sitten kun tuli tuo 11kk täyteen niin tuli toinen tulehdus,( tämä onkin jo asia taas toisessa luokassaan)...mutta siis ilmeisesti lääkitys=trimopan ei estä enään tulehdusta. Niin tässä nyt ollaan ja jännitetään jatkoa. Olen siinä tiedossa että jos pojan virtauksissa ei muutosta jotka olivat 4ja5,eli mollemmin puolin,niin jatko toimet aloitetaan,mutta jos ovat pienentyneet niin sitten taas odotellaan. mutta tosiaa minuakin vaivaa tämä jatkuva lääkkeiden syöminen ja pissanäytteiden kuljettaminen.Jorvi olisi tehnyt uusinta tutkimukset siis nyt keväällä,mutta kun syksyllä -06 muutettiin tänne rovaniemelle, niin tutkimuksetpa siirtyi syksyyn 2007. Kirjoittele minulle takaisin kuinka teillä menee...