Arvostelukyky

Mitä pitemmälle haluaa päästä poliittisena vaikuttajana, sitä selvemmin on omaksuttava erilaisia herrasmiessääntöjä. Hyvin pitkälle sen, mistä nyt yritän tehdä selkoa, oli kiteyttänyt liikkeemme perustaja dosentti Ilkka Hakalehto, että (kun kirjoitat) "katso, ettei se loukkaa ketään."
Seurasin vielä eilen mielenkiinnolla erästä nykyisistä pienpuolueskenen johtajista, kunnes tämä antoi kouluesimerkin arvostelukyvyn pettämisestä, ja asiasta antamieni huomautusten tylystä ylenkatsomisesta. En viitsi edes kertoa kuinka karkeaa hörhöilyä kyseinen vaikuttaja kaavaili. Saatte lukea siitä uutisista, jos asiasta tulee totta. Näin tuo kaveri vetää työnsä marginaaliin ja mahdollisuutensa vessanpöntöstä alas.
Omituinen optimismi näyttää pienryhmien skenen ihmisillä olevan vallalla. Luulevat, että heillä on varaa hillua kuin tivolissa. Maailman muuttuminen havaitaan liian myöhään, poliittisen uran tuhoutuessa arvostelukyvyn puutteeseen. Tekee pahaa katsoa lahjakkaiden nuorten, äänekkäiden äkkinousukkaiden nopeaa nousua ja tuhoa.

Tämä arvostelukyvyn ongelma ei tarkoita nk. poliittisen korrektiuden noudattamista eikä sananvapauden kaventamista, puhumattakaan minkään valtavirtaisen mielipiteen omaksumisesta, vaan sitä arvostelukykyä, joka tietää ja tunnistaa, millainen käytös ja toiminta on hyödyllistä ja kannattavaa poliittiselle aktivistille.

Euroskeptikko